Yliopistoihin valmistellaan yhdeksää yhteistä valintakoetta – ”Tätä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn”
Useat keskenään erilaiset alat niputetaan samoihin pääsykokeisiin todennäköisesti jo ensi keväänä.
Yliopistojen opiskelijavalintoihin kaavaillaan yhdeksän yhteisen valintakokeen mallia, selviää SK:n näkemästä luonnoksesta.
Yliopistojen rehtorineuvosto Unifi käynnisti opiskelijavalintojen kehittämishankkeen koulutusvararehtorien aloitteesta vuonna 2022. Muutoksen myötä valintakokeiden määrä putoaa murto-osaan nykyisestä noin 130 valintakokeesta.
Jatkossa yhdellä kokeella voidaan hakea usealle keskenään erilaiselle alalle. Uusien valintakokeiden luonnoksessa yhteen on niputettu esimerkiksi oikeustieteet, hallintotieteet, sosiaalitieteet, viestintätieteet ja yhteiskuntatieteet. Lääketieteellisten alojen kanssa samaan kokeeseen yhdistetään muun muassa biokemia ja farmasia.
Opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juurus vahvistaa suunnitelmat yhdeksän valintakokeen mallista. Hän uskoo, että yliopistoissa on käytössä yhteiset valintakokeet jo ensi keväänä.
”Tämä on kaikkien yliopistojen yhteinen hanke, ja yliopistot ovat sitoutuneet hankkeeseen.”
Ehdotus yhteisistä valintakokeista on tarkoitus julkistaa kehittämishankkeen webinaarissa ensi viikon torstaina. Tämän jälkeen yliopistoilla ja sidosryhmillä on kommentointimahdollisuus huhtikuussa, ja vararehtorit antavat yliopistoille esityksensä touko-kesäkuun vaihteessa. Yliopistot päättävät valintakokeista viimeistään syyskuussa.
Uudistuksessa halutaan luoda valintakokeita, jotka eivät vaadi pitkää valmistautumista. Luonnoksen mukaan yhteisissä valintakokeissa mitataan muun muassa kykyä omaksua ja soveltaa tietoa sekä alasta riippuen esimerkiksi datan ja graafien ymmärtämistä ja tiettyjen osa-alueiden osaamista.
Valintakokeisiin on luonnosteltu yhteisten osioiden lisäksi erillisiä osioita tiettyjen alojen tarpeisiin. Esimerkiksi oikeustieteelliselle osaamiselle olisi oma osionsa ja tekstitaidoille omansa.
SK:n tietojen mukaan kokeet tulevat koostumaan automaattisesti tarkastettavista monivalinta- ja aukkotehtävistä, kun vielä tällä hetkellä monissa pääsykokeissa on käytössä esseetehtäviä.
Kokeiden tarkistaminen olisi jatkossa vähintään pääosin automatisoitua. Tanja Juurus huomauttaa, että täysin automaattisesti tarkistettavia pääsykokeita on jo käytössä esimerkiksi kasvatusalan, psykologian ja kauppatieteiden pääsykokeissa.
Yliopistoille lähetettiin tammikuussa tilannekatsaus, jossa perustellaan siirtymistä yhteisiin valintakokeisiin.
Yksi toistuvista teemoista on huoli valintakokeiden vetovoimasta. Valintakokeisiin osallistuvien määrän kerrotaan olevan laskusuunnassa.
Tilannekatsauksessa todetaan kolmeen otteeseen, kuinka lukiolaisten mielestä todistusvalinta on ensisijainen tapa päästä yliopistoon. Valintakokeen kerrotaan muuttuneen ”joidenkin lukiolaisten silmissä B-väyläksi”, jota pitkin yliopistoon tulevat ”luuserit”. Lähteeksi kerrotaan keskustelut opinto-ohjaajien ja Suomen lukiolaisten liiton kanssa.
Yhteisiä kokeita perustellaan muun muassa sillä, että opiskelualoilla on paljon samoja hakijoita. Lisäksi katsauksessa huomautetaan nykymallin aikatauluhaasteista, kun todistusvalintojen tulokset tulevat vasta kun hakija on ehtinyt aloittaa valmistautumisen valintakokeisiin.
Kriittinen keskustelu valintakoeuudistuksesta on alkanut jo ennen luonnoksen julkistusta.
Sunnuntaina julkaistussa mielipidekirjoituksessa teoreettisen filosofian dosentit Jani Hakkarainen ja Markku Keinänen huomauttavat, että toisin kuin ylioppilaaksi, yliopistoon voisi jatkossa päästä monivalinta- ja aukkotehtävillä.
He pohtivat, voiko muutos laskea opiskelumotivaatiota aineissa, joissa täytyy lukea paljon ja kirjoittaa ”hiemankin pidempiä argumentatiivisia tekstejä”.
Tampereen yliopiston yliopistonlehtorina työskentelevä Hakkarainen huomauttaa, että työryhmässä ei ole tehty selvitystä uudistuksen vaikutuksesta toisen asteen koulutukseen.
”Tätä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn ja kunnianhimoisella aikataululla”, Hakkarainen sanoo.
”Tässä ei pitäisi olla niin kiire. Pelkästään kokeen teknisen toteutuksen vuoksi pitäisi ottaa vuosi lisäaikaa.”
Hakkarainen näkee valintakoeuudistuksen osana kansallista taloudellista kilpailukykyä korostavaa jatkumoa. Myös yliopistoille lähetetyssä tilannekatsauksessa muutosta perustellaan sillä, että se tehostaa opiskelijoiden valikoitumista eri koulutusohjelmiin.
Hakkarainen pohtii erityisesti valintakokeiden vaikutusta opiskelijoiden lähtötasoon akateemisessa kirjoittamisessa. Hänen mukaansa monivalintakoe voi antaa opiskelijoille alemmilla koulutusasteilla viestin, ettei akateemiseen kirjoittamiseen tarvitse panostaa, vaikka yliopisto-opinnot edellyttävät esimerkiksi opinnäytteen kirjoittamista.
Hakkaraisen mielestä muutos on hakijoille karhunpalvelus, jos he huomaavat yliopistossa, että heidän taitotasonsa akateemisessa kirjoittamisessa on liian matala.
”Se vaikuttaa opiskeluun ja vaikeuttaa valmistumista.”
Projektipäällikkö Tanja Juuruksen mukaan valintakoeuudistuksen tärkeimpänä syynä on se, että hakijalla olisi mahdollisuus hakea kaikille häntä kiinnostaville aloille kerralla.
Erilliset, ennakkovalmistautumista edellyttävät kokeet johtavat hänen mukaansa siihen, ettei hakijoilla ole realistista mahdollisuutta panostaa valintakokeisiin kuudessa hakukohteessa, joka on niiden enimmäismäärä.
”Tämä on hakijan ja yliopistojen kannalta ikävä tilanne, jossa me menetämme motivoituneita hakijoita.”
Uudistusta kritisoivat näkemykset edustavat Juuruksen mukaan vähemmistöä. Esimerkiksi Jani Hakkaraisen kritiikki perustuu hänen mukaansa yksipuoliseen näkemykseen monivalintakokeiden mahdollisuuksista.
Juurus korostaa, että opiskelijavalintojen kehittämishanke on tutkimusperustainen ja valintakokeiden yhdistämisen vaikutuksia arvioidaan heti, kun niistä on kokemuksia.
Kritiikkiä uudistuksen aikataulusta alkoi Juuruksen mukaan tulla vuoden alussa. Hän vei keskustelun ohjausryhmälle, joka päätti pitää aikataulusta kiinni.
”Ohjausryhmän näkemyksen mukaan se ei tuo mitään lisäarvoa, että otettaisiin vuoden aikalisä. Kun ihmiset tekevät vuoden verran lisää töitä, se maksaa, eikä sillä saavuteta mitään muuta”, hän sanoo.
Juurus myöntää, että uudistuksen aikataulu on kunnianhimoinen.
”Mutta ei missään nimessä liian kiireinen tai mahdoton.”