Ydinvoima vaaliteemaksi - puolueiden kannat kieroja kuin korkkiruuvit

Anni Sinnemäki
Teksti
Leena Sharma
Ydinvoiman vastainen mielenosoitus eduskuntatalolla
Ydinvoiman vastustajat marssivat Eduskuntatalolle tiistaina 15. maaliskuuta. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.

Japanin ydinvoimalaonnettomuudet vaikuttavat suomalaiseen politiikkaan. Vihreät ovat jo tehneet ydinvoimasta hallituskysymyksen – toisin kuin tällä vaalikaudella.

Puolueen puheenjohtaja Anni Sinnemäki totesi vihreiden puoluehallituksessa, että seuraavan hallituksen suhtautuminen ydinvoimaan tulee ratkaista kevään hallitusneuvotteluissa. Edellisissä hallitusneuvotteluissa asia jätettiin auki, ja vihreille annettiin mahdollisuus äänestää lupien hylkäämisestä.

”Tämä ei riittänyt, emme pystyneet kaatamaan kokoomuksen ja keskustan ajamaa ja demareiden kannattamaa hanketta. Kokemuksen valossa en pidä mahdollisena, että olisimme seuraavassakin hallituksessa vastaavassa tilanteessa”, Sinnemäki ilmoitti.

Muuta mahdollisuutta vihreillä ei oikeastaan olekaan. Jos puolue lähtisi toista kertaa peräkkäin lisäydinvoimaa rakentavaan hallitukseen, sen uskottavuudesta olisi jäljellä enää rippeet.

Toisaalta vihreiden on nyt myös helppo esittää uhkavaatimuksia. Puolue päässee hallitukseen vain siinä tapauksessa, että Timo Soinin johtamat perussuomalaiset – vaalien varma voittaja – marssivat hallitusneuvotteluista jostain syystä ulos.

Puolueet välikädessä

Ydinvoiman ykkösystävä kokoomus on hankalassa välikädessä. Puheenjohtaja Jyrki Katainen toppuutteli ensin suomalaista ydinvoimakeskustelua ”haudoilla tanssimiseksi”.

Nyt Kataisenkin kellossa on ääni muuttunut: hän toteaa blogikirjoituksessaan, ettei periaatepäätöksen saaneille kahdelle ydinvoimalalle voida myöntää rakennuslupaa ennen kuin Säteilyturvakeskus on tehnyt analyysin kokonaisturvallisuudesta.

Toki Kataisen tekstistä huokuu usko siihen, että analyysi näyttää vihreää valoa. Hän muistuttaa, etteivät Suomea uhkaa maanjäristykset tai tsunamit, ja vaikka uhkaisivatkin, suomalaisvoimalat kestäisivät luultavasti nekin.

Kaksi puoluejohtajaa, Timo Soini ja Rkp:n Stefan Wallin, tukevat yhä lisäydinvoimaa varauksitta.
Soini luultavasti toivoo, että vaaleihin mennessä Japanin onnettomuuden aiheuttama pahin sokki on jo ohi. Toisaalta ydinvoimaan kielteisimmin suhtautuvat vihreiden kannattajat eivät muutenkaan äänestäisi perussuomalaisia.

Sdp:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen vastaus kiertää asiaa kuin kissa kuumaa puuroa: seuraavaan hallitusohjelmaan ei ole tarvetta kirjata päätöstä lisäydinvoimasta, mutta vanhentuvien voimaloiden korvaamista uusilla ei voi sulkea pois. Demarien toisaalta mutta toisaalta -kantaan vaikuttanee se, että palkansaajajärjestö SAK:n vahvat teollisuusliitot vaativat Suomeen lisää ydinvoimaa vientiteollisuuden turvaamiseksi.

Aiheesta lisää: Lue kaikki eduskuntavaaleihin liittyvät jutut.