Venäläisturistien ryntäys Suomeen jatkuu
Venäläismatkailijoiden Suomi-innostus ei ota loppuakseen. Itänaapurista kävi maassamme viime vuonna kaksi miljoonaa matkailijaa, mikä on viidenneksen verran edellisvuotta enemmän, kertoo Tilastokeskuksen tuore raportti.
Helsingin turistirysät keskittyvät Esplanadin puiston tuntumaan.
Venäläiset ovat tehneet melkoisen ryntäyksen Suomeen 2000-luvulla. Kävijöiden kokonaismäärä on kaksinkertaistunut ja päiväseltään vierailleiden määrä yli kolminkertaistunut. Viime vuonna päivämatkailijoita oli 67 prosenttia.
Matkailua vauhdittaa Venäjän hyvä taloudellinen kehitys, joka siivittää myös ulkomaanmatkailun kasvua, selittää tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen Matkailun edistämiskeskuksesta.
”Suomi on lähellä, ja se on venäläisille tuttu ja turvallinen matkailumaa”, Ylkänen sanoo.
Suomeen tulijat ovat pääosin Pietarin ja Moskovan keskiluokkaa. Raharikkaat suuntaavat enemmän Keski-Euroopan lomakohteita päin.
Talvella venäläisiä kiinnostavat erilaiset aktiviteetit ja kylpylät, kesällä kierretään ympäri maata ja harrastetaan kulttuuritapahtumia.
”Venäläiset tulevat usein suuremmalla joukolla kesähuviloille”, Ylkänen kertoo.
Viime vuonna itänaapurin matkailijat toivat Suomeen yhteensä 470 miljoonaa euroa, mikä on kolmannes kaikkien matkailijoiden tuomasta potista. Venäläisten kulutuksesta liki 70 prosenttia meni ostoksiin.
Kallis polttoaine uhkaa matkailua
Matkailualan kehitys on viime vuosina pysynyt hyvänä. Matkailun edistämiskeskus odottaa suunnan jatkuvan samanlaisena mutta kasvun hidastuvan. Uhkakuvia alalle luo polttoaineen kallistuva hinta, joka voi karsia matkailijoita kalliimpien lentolippujen myötä.
Kaikkiaan Suomessa vieraili viime vuonna 5,7 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Kasvua edellisvuoteen oli seitsemän prosenttia. Venäjän jälkeen eniten matkailijoita kävi edellisvuosien tapaan Ruotsista, Virosta, Saksasta ja Iso-Britanniasta.
Matkustajista työreissulla oli 29 prosenttia ja virkistäytymässä 40 prosenttia. Reilu kymmenes kyläili sukulaisissa ja tuttavien luona. Loput olivat esimerkiksi kauttakulkumatkalla muualle.
Matkailijat kuluttivat Suomessa noin 1,6 miljardia euroa, yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Eniten rahaa paloi ostoksiin, sen jälkeen ravintoloihin ja majoitukseen.
Tutkimusta varten haastateltiin reilua neljääkymmentä tuhatta maasta poistuvaa ulkomaalaista vilkkaimmilla raja-asemilla.
Mökkeilyä, kalastusta, shoppailua
Lappeenrannan kaduilla ja kaupoissa palvellaan venäläismatkaajia jo vuosien kokemuksella. Myös kaupungin matkailuneuvonnassa tunnetaan hyvin venäläisten turistien toiveet. Matkailuneuvoja Reetta Valsi Lappeenrannan Seudun Yrityspalveluista kertoo, että kesäkuussa keskustan infopisteessä on käynyt kymmeniä venäläisturisteja.
”Heidän määränsä lisääntyy vuosi vuodelta. Toinen suurempi ryhmä syntyy saksalaisista, jotka muodostavat toiseksi suurimman ulkomaalaisten asiakkaiden ryhmän”, Valsi kertoo.
Venäläisten vieraiden toiveet tunnetaan hyvin sekä keskustassa että linnoituksen ja sataman alueella sijaitsevissa kolmessa infopisteessä.
”Useimmiten he kysyvät mökkimajoitusta, kalastamiseen liittyviä asioita ja kaipaamiensa tuotteiden, esimerkiksi huonekalujen, ostospaikkoja.”
Venäläisturisti vuokraa mieluiten hyvin varustellun mökin Saimaan tai jonkun muun järven rannalta, jossa odottaa myös vene, Valsi sanoo.
Venäläisasiakkaat shoppailevat kernaasti isoissa marketeissa ja kauppakeskuksissa, joissa keskiostokset saattavat nousta satoihin euroihin. Venäläisasiakkaita riittää kuitenkin myös keskustan elintarvikemyymälöihin.
Kauppakadun S-Marketin marketpäällikön sijainen Tytti Salonen kertoo, että etenkin lauantai tuo venäläisasiakkaat palvelutiskille.
”He ostavat tuoretta kalaa. Toinen selkeästi korostuva tuoteryhmä on pesuaineet”, Salonen sanoo. Hän kertoo, että tax-free-kaupassa keskiostokset heillä liikkuvat 50-70 euron haarukassa.
Teksti Mirva Brola (STT)
Kuva Antti Aimo-Koivisto / LK