Luvan kanssa kaupoilla

Venäläisten kiinteistöhankintoja on valvottu Suomessa jo vuoden ajan. SK kävi läpi kaikki vuonna 2020 tehdyt kaupat.

kiinteistökaupat
Teksti
Outi Salovaara

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Veroparatiisiyhtiöiden omistama rantakiinteistö, hotelli, teollisuustontti sekä runsaasti omakotitaloja, kesäasuntoja ja mummonmökkejä.

Venäläisten Suomessa tekemien kiinteistökauppojen kirjo on pysynyt laajana myös vuonna 2020, jolloin EU:n ja Eta-alueen ulkopuolisten ostajien kaupat määrättiin luvanvaraisiksi.

Lainmuutoksen taustalla oli turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyminen muun muassa Krimin valtauksen jälkeen. Lailla haluttiin antaa valtiolle puuttua sellaiseen kiinteistöhankintaan, joka voisi vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Huolenaiheena olivat erityisesti venäläisten ostajien kaupat.

Vuoden 2020 aikana lupia myönnettiin yhteensä 421 hakijalle. Yhtään hakemusta ei hylätty. Suomen Kuvalehti kävi läpi puolustusministeriön asiakirjat venäläisten tekemistä kiinteistökaupoista.

Suurin osa ostajista oli vakituisesti Suomessa asuvia Venäjän kansalaisia, jotka hankkivat itselleen vakituisen kodin tai kesämökin. Vain noin neljäsosa ostajista asuu Venäjällä tai Suomen ulkopuolella.

Yleensä myyjänä oli suomalainen taho. Noin neljäsosassa kaupoista kiinteistön omistus siirtyi venäläiseltä toiselle. Tietoa siitä, paljonko venäläiset ovat myyneet kiinteistöjään takaisin suomalaisille, ei ole.

Aiempien vuosien tapaan venäläisten kiinteistökauppa oli jälleen vilkkainta Etelä-Karjalassa. Siellä tehtiin kaupoista neljäsosa. Seuraavaksi eniten kiinteistökauppoja tehtiin Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.

Määrä ei näytä olennaisesti laskeneen vuodesta 2019. Kun lukemaa verrataan huippuvuoteen 2008, venäläisten kiinteistökauppojen määrä on laskenut peräti 90 prosenttia.

Taustalla on muun muassa ruplan kurssin lasku vuoden 2008 talouskriisin ja talouspakotteiden vuoksi. Suomalaiset pankit ovat myös kiristäneet suhtautumistaan ulkomailta tuleviin rahansiirtoihin.

 

Kauppojen keskihinta oli hyvin maltillinen, 110 000 euroa. Kalleimman ostoksen teki kuusikymppinen Etelä-Karjalassa asunut venäläinen yrittäjäpariskunta, joka muutti Espooseen ja osti sieltä 810 000 eurolla 320-neliöisen omakotitalon.

Lupahakemuksessaan pariskunta kertoi asuneensa Suomessa oleskeluluvalla 1990-luvulta lähtien ja ostaneensa jo tuolloin ensimmäisen Suomen-kiinteistönsä.

Halvin kauppa tehtiin Närpiössä, missä paikallinen venäläinen mies osti maatalousmaata 1 500 eurolla puutarhaansa varten.

Lappeenrannassa paikallinen venäläinen nainen osti 2 000 eurolla omakotitontin. Niin ikään Lappeenrannassa paikallinen venäläismies siirsi 3 000 eurolla omiin nimiinsä spektroliittikaivoksen, joka oli aiemmin ollut hänen yhtiönsä omistuksessa.

Elinkeinotoimintaa varten venäläiset ostivat viisi kiinteistöä. Joukossa oli muun muassa Lappeenrannassa sijaitseva hotelli, joka on jo aiemmin ollut venäläisomistuksessa.

Uusiksi omistajiksi tuli vajaalla 450 000 eurolla kaksi Suomessa asuvien venäläisten yrittäjien osakeyhtiötä. Vuonna 2012 valmistuneen hotellin toiminta on ollut tappiollista.

 

Pjotr Sinjutin (oik.) vieraili Hovanskajan sähköasemalla Venäjän energiaministerin Aleksander Novakin (vas.) ja Moskovan pormestarin Sergei Sobjaninin kanssa 16. lokakuuta 2019.
Pjotr Sinjutin (oik.) vieraili Hovanskajan sähköasemalla Venäjän energiaministerin Aleksander Novakin (vas.) ja Moskovan pormestarin Sergei Sobjaninin kanssa 16. lokakuuta 2019. © ALEXANDER SHCHERBAK/TASS/MVPHOTOS

Jotkut kiinteistönostajista ovat Venäjällä tunnettuja, merkittävässä asemassa olevia henkilöitä.

Sellainen on moskovalainen 58-vuotias Pjotr Sinjutin, jonka yhtiö osti Helsinki-Vantaan lentoaseman vierestä 2 100 neliön rakentamattoman teollisuustontin.

Sinjutin johtaa isoa venäläistä sähkönsiirtoyhtiötä, Moskovan ja sen ympäristön alueella toimivaa MOESKia. Hän myös omistaa pienen siivun noin 14 000 ihmistä työllistävästä yhtiöstä.

Novosti Energetiki -lehden mukaan Sinjutinin nosti pääjohtajaksi Moskovan alueen kuvernööri, nykyinen puolustusministeri Sergei Šoigu. Hän komensi Sinjutinin siivoamaan MOESKin korruptoituneen ja monopoliyhtiösäännöksiä rikkoneen hallinnon.

Ministeri Šoigu uhkasi viedä sähkönsiirtoyhtiön skandaalit silloisen presidentin Dmitri Medvedjevin käsittelyyn, ellei meno muutu. Sinjutin teki työtä käskettyä, ja iso joukko yhtiön huippujohtajia sai operaatiossa lähtöpassit.

Sinjutinille myönnettiin vuonna 2018 presidentti Vladimir Putinin päätöksellä ensimmäisen luokan ansiomerkki panoksesta sähköverkkokompleksin kehittämisessä.

Sinjutin osti Vantaan-tontin 250 000 eurolla Finat-Invest-sijoitusyhtiönsä nimiin. Myyjänä oli Sinjutinin tyttären johtama, Tampereelle rekisteröity kiinteistösijoitusyhtiö.

Sinjutinien asioita Suomessa hoitaa Tampereella asuva venäläissyntyinen nainen.

”Kyseessä oli perheen sisäinen kauppa, jolle ei ollut erityistä syytä”, asiainhoitaja kertoo.

Sinjutinit omistivat ennestään viereisen suuremman tontin. Sillä on suurehko teollisuus- ja toimistorakennus, jonka tiloja perheyhtiö vuokraa.

Vuonna 2008 perustetun Finat-Investin kotipaikka on Juupajoki. Selityksenä lienee se, että Sinjutin rakennutti kymmenisen vuotta sitten paikkakunnalle järvenrantahuvilan, jonka omistaa Finat-Invest.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna vain 20 000 euroa, mutta sen tulos oli yli 200 000 euroa plussalla.

Sinjutinit omistavat Suomessa tiettävästi lukuisia sijoituskiinteistöjä, mutta asiainhoitaja ei vastannut SK:n kysymyksiin esimerkiksi niiden lukumäärästä tai sijainnista.

Liiketoiminta on laajentunut Hollantiin, jonne 2014 rekisteröitiin suomalaisen Finat- Investin omistama samanniminen sijoitusyhtiö.

 

Veroparatiisiyhtiöitä hyödynsi kiinteistökaupassaan Etelä-Karjalan Parikkalassa pietarilainen liikemies Dmitri Rjabov, joka ilmoitti puolustusministeriölle kotiosoitteekseen näyttävän omakotitalon Unkarissa Budapestin eteläpuolella.

Rjabov teki käytännössä kauppaa itsensä kanssa. Hänen Marshallin veroparatiisisaarelle rekisteröity yhtiönsä myi lähes 18 hehtaarin järvenrantatontin asuinrakennuksineen 700 000 eurolla Rjabovin liechtensteinilaiselle yhtiölle. Veroparatiisiyhtiö oli ostanut Parikkalan-kiinteistön 2010 suurin piirtein samalla hinnalla.

Liechtensteinilaisyhtiön osoitteeksi Suomessa on ilmoitettu Imatralla toimiva pieni konsulttiyhtiö, jota johtaa moskovalaislähtöinen Dmitri Kovalenko. Hän sanoo, ettei osallistunut Rjabovin kiinteistökauppaan tai hänen yhtiönsä toimintaan.

”Meidän yhteystietomme ovat kaupparekisterissä, koska Rjabovin yhtiö tarvitsi osoitteen Suomeen vero- ja muiden asioiden hoitamiseksi”, hän kertoo.

Kovalenkon mukaan venäläiset eivät pyri veroparatiisiyhtiöitä käyttämällä piilottamaan omaisuuttaan, vaan ovat turvautuneet niihin muun muassa Venäjän monimutkaisen verotusjärjestelmän vuoksi.

Rjabovia Kovalenko pitää vaikeasti tavoitettavana. Hän arvioi, että liikemies ei todennäköisesti ole Venäjällä vaan mahdollisesti esimerkiksi Unkarissa.

Venäjällä Rjabov tunnetaan parhaiten vesiliikenteeseen liittyvästä liiketoiminnasta. Hän johti vuosina 2002–2017 Passažirski Flot -risteily-yhtiötä, joka edusti Venäjällä norjalaisen miljardöörin Torstein Hagenin kansainvälistä Viking River Cruises -risteilyjättiä.

Passažirski Flot järjestää muun muassa jokiristeilyjä Moskovan ja Pietarin välillä, mutta koronan vuoksi risteilyt on keskeytetty. Myös risteily-yhtiön omistus on järjestetty venäläisten suosiman Kyproksen kautta.

Delovoi Peterburg -lehden mukaan Rjabovin isän ja siskon nimissä olevat yhtiöt ostivat vuonna 2017 Pietarista kaksi tonttia hotelli- ja asuntorakentamista varten. Lehti arvelee sukulaisten hoitavan kiinteistökehitystä Rjabovin edustajina.

 

Boris Aljošin (vas.) tapasi Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin (oik.) ja Rostec-yhtiön johtajan Dmitri Šugajevin Žukovskin lentokentän avajaisissa toukokuussa 2016.
Boris Aljošin (vas.) tapasi Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin (oik.) ja Rostec-yhtiön johtajan Dmitri Šugajevin Žukovskin lentokentän avajaisissa toukokuussa 2016. © SERGEI SAVOSTYANOV/TASS/MVPHOTOS

Aljošin kertoi viettäneensä huvilalla aikaa lähinnä kalastaen.

Kirkkonummella tehdyssä kiinteistökaupassa on pieni tuulahdus neuvostoajalta. Moskovalainen 65-vuotias akateemikko, poliitikko, tiede- ja liikemies sekä yritysjohtaja Boris Aljošin osti Delta Motor Groupilta rakentamattoman merenrantatontin lisärakennusmaaksi 250 000 eurolla. Autoalan yhtiö oli jo aiemmin myynyt hänelle viereisen tontin ja sillä sijaitsevan edustushuvilan.

Delta Motor Group oli alun perin suomalais-neuvostoliittolainen Konela-yhtiö, joka toi Suomeen Ladoja, Pobedoita ja muita neuvostoautoja. Konelan omisti suuri venäläinen Avtovaz-autovalmistaja, jonka pääjohtajana Aljošin oli 2007–2009.

Vuonna 2009 Suomen-yhtiö myytiin Lontooseen rekisteröidylle Emirates Star Investmentille, joka myöhemmin muutti nimensä Delta Auto Group Limitediksi. Uudet omistajat olivat taustaltaan Avtovaz-konsernin johtajiina ja osakkaina.

Kirkkonummen merenrantatontin hankkineella Aljošinilla on monipuolinen tausta merkittävissä, Venäjän valtioon kytkeytyvissä tehtävissä. Hän oli muun muassa Mihail Kasjanovin hallituksen teollisuuspolitiikan varapääministerinä 2003–2004, minkä jälkeen hän toimi autonvalmistaja Avtovazin palveluksessa.

Sieltä Aljošin siirtyi yliäänilentokoneita sekä avaruus- ja informaatiojärjestelmiä kehittävän neste- ja kaasudynamiikan keskusinstituutin Tsagin pääjohtajaksi.

Hän on osakkaana myös moskovalaisen Žukovskin kansainvälisen lentokentän taustayhtiössä, jota omistaa valtiollinen puolustus- ja high tech -jätti Rosteh. Aljošin on toiminut myös Yhdysvaltain pakotelistalle joutuneen Rostehin pääjohtajan neuvonantajana.

Imatralainen Dmitri Kovalenko tuntee sattumoisin myös Aljošinin tonttikaupan taustoja. Kovalenko on työskennellyt Deltan kaupallisena johtajana.

”En tunne Aljošinia henkilökohtaisesti, mutta muistan hänen ostaneen yhtiön huvilan ja halunneen itselleen myös viereisen tontin”, hän kertoo.

Aljošin kertoo lupahakemuksessaan puolustusministeriölle viettäneensä Kirkkonummen-huvilallaan aikaa lähinnä kalastaen. Lisämaalle hän aikoo rakentaa toisen huvilan.

Aljošin on palkittu moneen kertaan ansioistaan Venäjällä. Vuonna 2015 hänet kuvattiin Kremlissä kättelemässä presidentti Putinia, jonka päätöksellä hänelle myönnettiin yksi Venäjän korkeimmista valtiollisista ansiomerkeistä, Orden potšeta.

 

Puolustusministeriö myönsi vuonna 2020 ostolupia: 124 venäläisille 41 ukrainalaisille 27 yhdysvaltalaisille 24 intialaisille 23 kiinalaisille