Venäläiset tulevat taas – mutta enää he eivät törsää luksustuotteisiin: Tarjouksia ja kympin lohikeittoa

Ruplan kurssin vahvistuminen on kääntänyt venäläismatkailijoiden määrän kasvuun Kaakkois-Suomessa.

Kaakkois-Suomi
Teksti
Sanna Ihalainen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Lappeenrannan Prisman pihalla seisoo kymmenkunta ”pitkäkilpistä” bussia. Näky ilahduttaa paikallisia kauppiaita, jotka laskevat venäläisiä rekisterikilpiä. Niiden määrä heijastaa taloustilannetta, ja kymmenen bussia enteilee hyvää: venäläiset ovat tulossa takaisin.

Vuosi 2013 oli venäläisten ostosmatkailijoiden kulta-aikaa. Venäläiset kävivät kylpylöissä ja ravintoloissa, ostivat juustoa ja maitoa, veivät kotiin suomalaisia kenkiä ja vaatteita. Parhaina päivinä Prisman pihalla oli monta kymmentä venäläisbussia.

Sitten venäläiset katosivat. Rupla romahti, Kaakkois-Suomen talousvaikeudet syvenivät. Pohjakosketus tapahtui vuoden 2016 helmikuussa, kun yksi euro vastasi 90:tä ruplaa.

Nyt talouden syöksykierre on hidastunut, ja ruplan kurssi on alkanut hiljalleen elpyä. Venäläisiä on taas alkanut näkyä rajakaupunkien katukuvassa.

Yleensä matkailu hiipuu talvea kohti, mutta tänä syksynä venäläisturistien määrä on kasvanut. Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta maahan saapui syyskuussa 190 000 ja lokakuussa 210 000 venäläistä.

Lappeenrannan seudun matkailuneuvonnassa heitä kävi lokakuussa yli sata enemmän kuin syyskuussa.

 

Venäläiset uskaltavat matkustaa mutta eivät enää törsäile entiseen malliin. Holiday Club Saimaan kylpylähotellin päällikkö Anne Puhakainen kertoo, että venäläiset ostavat nyt varovaisesti.

”Esimerkiksi ravintolassa he eivät enää tilaa alku- tai jälkiruokaa, vaan pelkän pääruuan.”

Myös kaupoista ostetaan paljon vähemmän kuin ennen taantumaa. Kulutus on pienentynyt vielä taantuman jälkeenkin. Vuoden alussa keskiverto venäläinen käytti ostoksiin 122 euroa, vuoden lopussa 117 euroa. Venäläismatkailijan kokonaiskulutus Suomessa on pienentynyt 156 eurosta 148 euroon.

Ennen taantumaa kulutus oli suorastaan tuhlailevaa. Puhakaisen mukaan venäläiset ostivat paljon tavaraa, joka jäi loman lopuksi Suomeen.

”Siivoojat keräsivät huoneista keittiötarvikkeita ja lasten leluja, joita oli käytetty muutaman kerran.”

Venäläiset arvostavat edelleen laatua, mutta nyt he myös metsästävät tarjouksia. Lappeenrannan kaupungin markkinointipäällikön Mirka Rahmanin mukaan he kyselevät eniten laadukkaita lastenvaatteita, kenkiä sekä urheilu- ja metsästystarvikkeita.

”Venäläiset arvostavat suomalaisia brändejä”, Rahman kertoo.

 

Brändien lisäksi venäläiset suosivat suomalaisia elintarvikkeita. Venäjällä ruoan laatu ei ole tasaista, eikä siellä luoteta kotimaisiin elintarvikkeisiin. Siksi moni tekee ruokaostokset mielellään Suomessa.

Tällä kertaa myös edullinen suomalainen lounasruoka on alkanut kiinnostaa venäläisiä.

”Monet etsivät nyt kympin lounaita. Esimerkiksi lohikeitto on ollut viime aikoina erityisen suosittu.”

Ennen taantumaa venäläiset kävivät tekemässä ostoksia ja sulloutuivat takaisin busseihinsa valtavien tax free -kassien kanssa. Nyt verottoman ostoksen paljastavia kasseja on vain murto-osa entisestä.

Tax free -myynti ei ole kasvanut, mutta ainakin sen lasku on hidastunut. Viime vuonna myynti laski edellisvuoteen verrattuna Kouvolassa 51, Lappeenrannassa 41 prosenttia. Tänä vuonna lasku on ollut Kouvolassa 27 ja Lappeenrannassa 21 prosenttia.

”Nykyään venäläiset ostavat varovasti, vähän kerrallaan”, Rahman sanoo.

Vaikka luvut enteilevät hyvää, ainakin toistaiseksi tax free -kassojen kilometrijonot ovat historiaa.

 

Nuukailu näkyy myös yöpymisten vähentymisenä. Tänä vuonna 70 prosenttia venäläisten tekemistä matkoista on ollut päiväreissuja.

Jos venäläinen jää maahan pitemmäksi aikaa, hän yöpyy mieluiten ystävällä, motellissa tai mökissä. Kouvolassa on paljon yksityisiä mökkiyrittäjiä, joiden mukaan venäläiset eivät ole kadonneet missään vaiheessa kokonaan.

Kouvolassa venäläiset kuluttavat eniten majoituspalveluita. Suurin kohderyhmä on venäläiset perheet. He tulevat Suomeen yleensä lomailemaan ja rentoutumaan, eikä ostosmatkailu ole Kouvolassa yhtä suuressa roolissa kuin Lappeenrannassa.

”Venäläisiä ei käy täällä yhtä paljon kuin rajan tuntumassa, mutta trendi on samanlainen kuin siellä”, Kouvola Innovationin matkailuneuvontapäällikkö Raija Sierman kertoo.

Myös Haminassa venäläismatkailijoiden määrässä on näkynyt piristystä syksyn aikana. Vuonna 2012 kylpylähotellin varauksista joka viides oli venäläinen, tänä vuonna joka neljästoista. Huippuvuosien lukemiin on vielä matkaa, vaikka venäläisten määrä on kasvanut viime vuodesta.

SpaHotel Haminan vastaanottopäällikkö Elena Nygård ei ole huomannut venäläisten ostokäyttäytymisessä suurta eroa. Minibaarien sisältöön he eivät yleensä koske, mutta varauksen hintaan kuuluva tee tai kahvi maistuu hyvin.

”Jotkut tuovat omat eväät, toiset käyvät ravintoloissa. Meillä käy paljon kanta-asiakkaita, jotka toimivat samalla tavalla kuin ennen taantumaakin.”