Venäjän suurlähetystö juhli voitonpäivää Hangossa, mutta vaikeni Ukrainasta – ”Laskimme kukkia toisen maailmansodan uhreille”
Hangon neuvostomonumentilla juhlittiin voitonpäivää sotilaallisin menoin, mutta lyhyen kaavan mukaan. Mielenilmauksena paikalle tuotu Ukrainan lippu poistettiin välittömästi.
Diplomaattitunnuksin varustettuja mustia autoja alkoi saapua Hangossa sijaitsevalle Täktomin neuvostomonumentille hieman ennen puolta päivää.
Venäjä juhli voitonpäivää Hangossa maanantaina 9. toukokuuta paljolti samanlaisin menoin kuin edeltävinä vuosina.
Valtaosa tilaisuuden lähes kolmestakymmenestä osallistujasta saapui suurlähetystön kyydillä. Omalla autollaan paikalle ajoi neljä Suomen kasakkayhteisön edustajaa, joiden valkoista juhla-asua koristi miekka.
Myös muutamia yksittäisiä venäläisiä kävi monumentilla muistamassa toisen maailmansodan päättymistä ja kunnioittamassa Hangon rintaman taisteluissa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistoa.
Viime vuodesta poiketen tilaisuudessa ei kuitenkaan tänä vuonna soitettu isänmaallista musiikkia eikä kukaan kumonnut vodkaryyppyjä.
Lähetystön tilaisuuden sotilaallista luonnetta korosti Venäjän sotilasattasean, eversti Eduard Grigorashin sekä hänen univormuasuisten alaistensa läsnäolo.
Kun osallistujat olivat laskeneet kukin vuorollaan hiljaisuuden vallitessa punaisen neilikan kivipaadelle, Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetzov lausui muutaman sanan fasismin vastaisessa taistelussa kaatuneiden esi-isien muistolle. Sen perään hän toivotti läsnäolijoille rauhaa, terveyttä ja hyvinvointia.
Noin minuutin kestäneessä puheessaan Kuznetsov ei maininnut sanallakaan Ukrainaa. Tässä hän poikkesi selvästi presidentti Vladimir Putinista, joka oli pari tuntia aiemmin rinnastanut Moskovassa pitämässään voitonpäivän puheessa maansa toimet Donbasin alueella Neuvostoliiton toisen maailmansodan aikana Ukrainassa käymiin puolustustaisteluihin.
Hangossa puheita ei pitänyt kukaan muu kuin Kuznetsov, ei myöskään paikalle tullut Valko-Venäjän suurlähettiläs Aleksei Samosuev.
Tilaisuus oli ohi kymmenessä minuutissa. Kasakaoiden johtajan Andrei Šestakovin mukaan tapahtuma oli tänä vuonna tavallista lyhyempi.
Muistotilaisuuden jälkeen Kuznetsov vastasi kahteen Suomen Kuvalehden kysymykseen.
Laskitteko kukkia myös Ukrainan sodassa kaatuneiden venäläisten sotilaiden muistolle?
”Me laskimme kukkia toisen maailmansodan uhreille.”
Venäjällä näkyy voitonpäivää koskevia julisteita, joissa lukee ”1945–2022”. Mitä se tarkoittaa?
”En tiedä. Se ehkä tarkoittaa rauhan, elämän vuosia.”
Tämän jälkeen Kuznetsov istuutui autoonsa ja veti oven perässään kiinni.
Valko-Venäjän suurlähettiläs Aleksei Samosuev korosti SK:lle, että voitonpäivä on ennen kaikkea toisessa maailmansodassa menehtyneiden muistojuhla. Toisaalta hän totesi, että tänä päivänä on nähtävissä ”tiettyjä kehityspiirteitä”.
”Uusnatsismia nostetaan. Me tietysti vastustamme sitä erityisesti myös tänä juhlapäivänä.”
Suomessa asuvien kasakoiden johtaja Andrei Šestakov puolestaan korosti yhteisönsä toimivan rauhanomaisesti. Kasakoiden toimintaa kuitenkin johdetaan Moskovasta ja heillä on tiiviit yhteydet Venäjän puolustusministeriöön.
Viime viikonloppuna Kolsarin venäläinen hautausmaa Kirkkonummella joutui ilkivallan kohteeksi. Maanantaina Puolassa voitonpäivää juhlinut Venäjän suurlähettiläs tuhrittiin punaisella värillä.
Suomen viranomaiset halusivat selvästikin välttää kaikki välikohtaukset, sillä Hangon tilaisuutta turvasivat tavanomaisen poliisipartion lisäksi rajavartiolaitoksen edustajat. Rajavartiolaitoksen mukaan he olivat paikalla antamassa virka-apua poliisin pyynnöstä.
Monumentin vierestä kulkevalla tiellä nähtiin tilaisuuden loppuvaiheilla myös Uudenmaan prikaatin sotilaspoliisin ajoneuvo. Puolustusvoimien mukaan kyseessä oli tavanomainen partiointi, joka ei liittynyt tapahtumaan.
Suuria mielenilmauksia ei Hangossa nähty, mutta jotain kuitenkin.
Ennen tilaisuuden alkamista Hangossa etätöitä tekevä Pekka Pusa kävi pystyttämässä Ukrainan pienoislipun hautausmaan portin pieleen. Kun ensimmäiset lähetystövirkailijat saapuivat valmistelemaan juhlapaikkaa, yksi heistä korjasi sinikeltaisen lipun ensi tekonaan taskuunsa.
Seurasi lyhyt neuvottelu, jonka seurauksena Pusa onnistui puhumaan omaisuutensa takaisin.
”Tämä oli hyvä kolmen euron sijoitus”, hän arvioi lippu kädessään jälkikäteen.
Hieman ennen tilaisuuden alkua eräs ohi ajanut autoilija soitti torvea.
Voitonpäivää vietetään natsi-Saksasta toisessa maailmansodassa saavutetun voiton kunniaksi. Venäläiset juhlivat päivää myöhemmin kuin länsiliittoutuneet. Syy tähän löytyy aikavyöhykkeistä. Saksa antautui niin myöhään illalla, että Neuvostoliiton puolella vuorokausi oli jo vaihtunut.
Hankoniemellä ja sen saaristossa taisteltiin vuonna 1941.
Talvisodan jälkeen Suomi oli vuokrannut Hangon Neuvostoliitolle, joka perusti sinne sotilastukikohdan. Kun jatkosota alkoi, käynnistyivät taistelut myös Hangon rintamalla. Niissä menehtyi 272 suomalaista ja 797 puna-armeijan sotilasta. Joulukuussa 1941 neuvostojoukot vetäytyivät Hangosta.
Täktomintien varrella sijaitseva monumentti on pystytetty Hangon taisteluissa menehtyneiden neuvostoliittolaisten sotilaiden muistoksi. Sen kyljessä lukee: ”Suuren isänmaallisen sodan vuosina sankarillisesti kaatuneille neuvostosotureille kiitollisena synnyinmaa”.
Monumentti sijaitsee hautausmaalla, jossa lepää arviolta noin 530 neuvostosotilasta. Hautausmaan raivasivat neuvostoliittolaiset sotavangit vuonna 1942.
Neuvostoliiton suurlähetystö pysytti muistomerkin vuonna 1960. Graniittinen, karheaksi hakattu monumentti suunniteltiin Moskovassa ja valmistettiin Salossa. Siinä on punatähden sekä sirpin ja vasaran kuva.
Vuonna 1969 monumentti palkittiin kauneimpana Neuvostoliiton ulkopuolella sijaitsevansa neuvostoliittolaisena sotamuistomerkkinä.
Oikaisu:
Juttua korjattu 10.5.2022 kello 8.47. Jutussa mainitulle hautausmaalle on haudattu noin 530 neuvostosotilasta, ei 450 kuten jutussa alun perin väitettiin.