Valtio tarkkailee susien liikkeitä: Jäljityslaitteita asennetaan hukkien kaulaan 150 000 eurolla
Suurimmat kustannukset tulevat helikopterin käytöstä.
Luonnonvarakeskus Luke on aloittanut vuosittaiset susien gps-paikannukset. Gps-jäljittimiä on asennettu susiin vuodesta 1998 alkaen, ja niillä kartoitetaan susien reviirejä sekä pyritään arvioimaan kantaa mahdollisimman luotettavasti.
Pantasusien määrät vaihtelevat vuosittain. Tänä vuonna Lukella on käytössään 20 gps-pantaa.
Viime vuonna yhdeksän sutta sai kaulaansa satelliittiin yhteydessä olevan jäljittimen. Luken tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan kaikkia pantoja tuskin saadaan asennettua tänäkään vuonna.
Susien paikantaminen metsistä on vaikeaa ja kallista.
Susien jäljityksen on arvioitu maksavan vuosittain 150 000–170 000 euroa. Suurimmat kustannukset tulevat helikopterilennoista. Niihin kuluu vuosittain 60 000 euroa.
Itse gps-panta maksaa 3 000 euroa, ja neljän työntekijän palkkamenoihin Luke on budjetoitu noin 40 000 euroa. Kustannukset ovat olleet samaa suuruusluokkaa jo muutaman vuoden ajan.
Susien gps-pannoituksella pyritään vähentämään myös metsästyskoiravahinkoja. Maa- ja metsätalousministeriö tietojen mukaan suden suuhun päätyi viime vuonna 44 koiraa. Valtion kassasta koiranomistajille maksettiin korvauksia yhteensä noin 140 000 euroa.
Kaikki susien aiheuttamat vahingot eivät tule korvausjärjestelmän piiriin. Osa vahingoista korvautuu vapaaehtoisten vakuutusten kautta.
Eniten petovahinkoja aiheuttaa ahma, joka syö poroja vuosittain yli kuuden miljoonan euron arvosta. Yhteensä petovahinkoja maksettiin viime vuonna jopa yli 10 miljoonalla eurolla.
Nukutettu susi mitataan ja punnitaan, jonka jälkeen hukkaan asennetaan gps-paikannin.
Susikannan koko Suomessa on tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 210–235 sutta.
Vuosina 2015 ja 2016 maa- ja metsätalousministeriön luvalla toteutettiin niin kutsuttua kannanhoidollista metsästystä, joka luontojärjestöjen mielestä epäonnistui totaalisesti.
Susia tapettiin kokonaisuudessaan enemmän kuin oli tarkoitus, ja joukossa oli myös pantasusia sekä laumojen johtajasusia. Johtajasuden kuoltua lauma voi hajota ja yksinäisten häirikkösusien määrä asuinalueilla kasvaa. Se puolestaan voi lisätä petovihaa.
Pantasuden ampumisesta aiheutuu myös yhteiskunnalle menoja. Yhden suden gps-pannoitus voi maksaa kaikkiaan 10 000 euroa, ja arvokas tutkimustieto heikkenee ainakin hetkellisesti.
Maa- ja metsätalousministeriö luopuikin toteutetusta kannanhoidollisesta metsästyksestä. Jatkossa susia saa tappaa vain kiintiön mukaan. Kiintiön täytyttyä Suomen riistakeskus ei saa myöntää poikkeuslupia.
Susien gps-pannoitukset keskittyvät tänä vuonna Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Oulun alueille.
Sudet etsitään helikopterilla ja niihin ammutaan nukutusnuoli. Nukutettu susi mitataan ja punnitaan, jonka jälkeen hukkaan asennetaan gps-paikannin.
Susista kiinnostuneet voivat tarkkailla pantasusien liikkeitä Riistahavainnot.fi -sivuston kautta helmikuun ajan. Suden lisääntymiskaudella maaliskuusta heinäkuun loppuun palvelu on kiinni.
Luke on aloittanut myös susien kannanarvioinnin kehittämisen Itä-Suomessa. Projektissa susien gps-paikannustietoja hyödynnetään, jotta kanta-arvioinnin menetelmistä saataisiin luotettavampia.
Nyt kanta-arvioita tehdään pääosin metsästäjien havainnoista kerättävillä tiedoilla, lumijälkiseurannalla ja ulosteista otettavilla dna-näytteillä.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa