Vaihto-opiskelijat arvostavat suomalaista korkeakouluopetusta
Opiskelijoita Helsingin yliopiston kirjastossa. Kuva Vilja Vehkaoja / Lehtikuva.
Yhdysvaltalainen Newsweek-lehti valitsi hiljattain Suomen maailman parhaaksi valtioksi. Niin teki myös espanjalainen opiskelija Maria Partal Urena.
Urena, 20, opiskelee sosionomiksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulussa Kuusankoskella. ”Valitsin useista vaihtoehdoista juuri Suomen, koska sosiaalipalvelut ovat täällä niin hyvin hoidettuja. Lisäksi koulutuksen taso on erinomainen.”
Pohjoismaat houkuttelevat vaihto-opiskelijoita kulttuurin ja ihmisten, mutta ennen kaikkea korkeatasoisen koulutuksen vuoksi. Tilastokeskuksen mukaan maahamme saapui viime vuonna yli 8 700 vaihto-opiskelijaa. Vaikka tulijoiden määrä laski edellisvuodesta noin sadalla opiskelijalla, Suomesta pidetään edelleen.
Vaihtelua perinteisiin rutiineihin
Vaihto-opiskelijat arvostavat ennen kaikkea opiskelun käytännönläheisyyttä sekä opetusmenetelmiä. Täällä arkipäiväiset metodit, kuten ryhmätyöt ovat monelle täysin vieraita toimintatapoja.
”Opiskelu kotimaassani on lähes pelkästään luennoilla istumista. Professorit ja opettajat jakavat tietoa, ja me istumme ja kuuntelemme kiltisti”, kertoo Haaga-Helian Business Information Technology -koulutusohjelmassa opiskeleva Mengwei Lu. ”Täällä Helsingissä opiskelemme paljon enemmän keskenämme.”
Shanghaista kotoisin oleva Lu on tutkinto-opiskelija, joita Suomessa on tällä hetkellä kaikissa korkeakouluissa yhteensä noin 14 000.
Lapin Yliopistossa Arctic Studies -ohjelmaa pääaineenaan opiskeleva kanadalainen Karolina Paquin on samoilla linjoilla.
”Suomessa on paljon enemmän akateemista vapautta, eikä kaikkea ole tehty niin kaavamaisesti. Kanadassa mennään aina perinteisellä välitentti-tentti-rutiinilla.”
Opettajat ja opiskelijat samalla viivalla
Vaikka Maria Partal Urena opiskelee alaa, jossa kommunikointi on elintärkeää, ei hänen kotimaassaan sitä painoteta tarpeeksi.
”Opettajien ja opiskelijoiden välinen suhde Suomessa yllätti minut täysin. Espanjassa on selvä hierarkia, mutta täällä opetuksessa on paljon enemmän vuorovaikutusta.”
Urenan vieressä saksalainen Roman Berger nyökyttelee mukana.
”Se on aivan totta. Kaikki, opettajat ja opiskelijat, ovat hyvin paljon tekemisissä keskenään.”
Kansainvälistä kauppaa Kouvolassa opiskeleva Berger myöntää myös, että korkeatasoinen koulutus tekee opiskelusta haastavampaa: ”Tekemistä on paljon enemmän kuin kotona Stralsundissa.”
Itsekriittisiä ihmisiä ja rauhallinen ilmapiiri
Vaihto-opiskelu ei kuitenkaan ole pelkästään koulunkäyntiä. Nuoret ovat ehtineet myös tutustua kulttuuriin ja ihmisiin. Maailmalla vallitsee ilmeisesti yhä stereotypia, jonka mukaan suomalaiset ovat etäisiä ja pessimistisiä, mutta kuitenkin pohjimmiltaan mukavia.
Opiskelijoiden ennakkokäsitykset ovatkin muuttuneet nopeasti.
”Suomalaisten kanssa on helppo tutustua ja tulla toimeen, ainakin jos vertaa englantilaisiin”, Berger summaa. ”Te olette liian ankaria itsellenne ja pidätte itseänne huonompina kuin mitä todellisuudessa olette.”
Vajaan kahdenkymmenen miljoonan asukkaan Shanghaista kotoisin oleva Lu arvostaa Suomen rauhallisuutta. ”Ilmapiiri täällä on vähemmän stressaava ja painostava.”
Myös Rovaniemellä asuva Paquin ja Urena ihailevat verkkaista elämänrytmiä.
Pelkkää suitsutusta Suomi ei kuitenkaan osakseen saa. Ainakin Kaakkois-Suomessa syksyinen ilmasto vetää naaman vakavaksi.
”Luulin, että meillä Saksassa on huono sää”, Berger naurahtaa. ”Grillauskausi jatkuu vielä kotipuolessa, täällä sen sijaan ei ulkona voi juurikaan aikaansa viettää. Se on harmi, sillä maisemat ovat todella upeat.”