Julman hallinnon kumppani
Geologian tutkimuskeskus myöntää auttaneensa Saudi-Arabiaa uraanikartoituksissa. Asiantuntijat epäilevät maan havittelevan ydinasetta.
Valtion Geologian tutkimuskeskus (GTK) on auttanut ydinasetta mahdollisesti suunnittelevaa Saudi-Arabiaa maan uraanivarantojen kartoittamisessa. Hankkeesta on oltu hiljaa. GTK myöntää yhteistyön Suomen Kuvalehdelle ja perustelee vaitonaisuutta ”salassapitosopimuksilla”.
Ohjelma alkoi 2017. Saudi-Arabia teki kiinalaisen ydinvoimayhtiön kanssa sopimuksen uraanikartoituksesta maan keski- ja luoteisosissa. GTK toimi 2018–2019 kiinalaisten geologien työn laadunvarmistajana. GTK ei kerro hankkeesta verkkosivuillaan tai vuosiraporteissaan.
Syyskuussa 2020 brittilehti The Guardian uutisoi uraanikartoituksista. Lehti oli saanut käsiinsä kiinalaisyhtiön luottamuksellisen raportin, jossa myös GTK mainitaan.
Raportti paljasti, että Saudi-Arabialla voi olla tarpeeksi uraania ydinomavaraisuuden turvaamiseksi. The Guardianin mukaan tämä lisää huolta mahdollisesta ydinaseohjelmasta. Suomalaismedia ei tarttunut brittilehden uutiseen.
SK kertoi 13. toukokuuta GTK:n halusta perustaa yhtiö kansainvälisiä hankkeitaan varten, minkä jälkeen toimitus selvitti niitä tarkemmin.
SK kysyi GTK:n operatiivisen toiminnan johtajalta Olli Breiliniltä, mitä töitä virasto on tehnyt Saudi-Arabiassa.
”Yleisesti ottaen ne ovat koskeneet mineraalivarojen arviointia.”
Mitä nämä mineraalit voivat olla?
”Niitä voi olla hyvin laaja spektri. Kultaa, kuparia, sinkkiä, kaikkea perusmetalleista harvinaisempiin metalleihin.”
Uraania Breilin ei mainitse. Kysyttäessä hän myöntää The Guardianin tiedot oikeiksi ja vahvistaa GTK:n osallistuneen Saudi-Arabian uraanikartoituksiin. Työtä on tehty kansallisen ydinvoimaa ja uusiutuvaa energiaa kehittävän KA-CARE-organisaation tilauksesta.
”Tilaaja on vaatinut meiltä hyvin tarkat salassapitosopimukset, ja pystymme kertomaan näistä hyvin vähän. Meidän roolimme rajoittui kuitenkin laaduntarkkailuun.”
Kuinka paljon Saudi-Arabia maksoi uraaniurakasta GTK:lle?
”Tarkempaa euromäärää en salassapitosopimuksen vuoksi voi kertoa. Yleisellä tasolla voin todeta, että budjetiltaan se oli kansainvälisistä projekteistamme suurimpien joukossa.”
Projektissa työskenteli Breilinin mukaan pääasiassa yksi henkilö, mutta välillä mukana oli useampia asiantuntijoita.
Saudi-Arabia tarvitsee uraania ydinvoimaloihinsa, joita öljyriippuvuudesta irti pyrkivä valtio aikoo rakentaa 17 kappaletta vuoteen 2032 mennessä. Kuningaskunta vakuuttaa käyttävänsä ydinvoimaa rauhanomaisiin tarkoituksiin, mutta kansainväliset asiantuntijat epäilevät maan suunnittelevan ydinaseohjelmaa.
Huoli ydinaseohjelmasta kasvoi 2018, kun kruununprinssi Mohammad bin Salman ilmoitti Saudi-Arabian seuraavan mahdollisimman nopeasti perässä, mikäli sen vihollinen Iran kehittää ydinaseen.
Oma raaka-aine antaisi maalle vapaammat kädet toimia.
”Joskus ulkomaiset uraanitoimittajat edellyttävät uraanin käyttämistä rauhanomaisiin tarkoituksiin, mutta kotimaisen uraanin kohdalla tätä rajoitetta ei ole”, kuvailee Carnegien rauhanrahaston tutkija Mark Hibbs The Guardianissa.
Kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA ei ole saanut solmittua Saudi-Arabian kanssa sopimusta, joka antaisi IAEA:lle oikeuden valvoa ydinohjelmaa.
Islamin tiukkaa wahhabismi-suuntausta edustavassa Saudi-Arabiassa kuningassuvulla on kaikki valta, eikä maassa ole parlamenttia tai laillistettuja puolueita. Naisten, vierastyöläisten, seksuaalivähemmistöjen tai hallinnon kritisoijien asema on äärimmäisen huono.
Toimittaja Jamal Khashoggi paloittelumurhattiin Turkissa Saudi-Arabian suurlähetystössä 2018. Murhaa tutkinut YK-raportoija kertoi maaliskuussa 2021, että Saudi-Arabian ihmisoikeuskomission johtaja oli uhannut häntä tappamisella.
Vuonna 2019 Saudi-Arabiassa oli Amnesty International -järjestön mukaan ennätysmäärä teloituksia, 184.
Onko asiallista, että GTK auttaa tällaista valtiota ydinvoimahankkeissa?
”Eihän sitä voi kieltää, että Saudi-Arabia voi jalostaa uraania edelleen. Mutta me emme ole Saudi-Arabiassa rikastamassa uraania tai rakentamassa aseita”, Breilin sanoo.
Käytännössä GTK edesauttaa myös mahdollisen ydinaseen kehittämisessä?
”No jos se halutaan noin pitkälle ketjuttaa. Mutta meillä on ollut vain pieni rooli laaduntarkkailussa.”
”Totta kai ikäviä asioita tapahtuu, ja toisissa maissa tapahtuu vähän rankempia asioita kuin toisissa. Pyrimme viemään Saudi-Arabiaan osaltamme länsimaista kulttuuria, vaikka demokratian vienti ei olekaan toimintamme kärkenä.”
Breilinin mukaan myös naiset voivat työskennellä ”tietyillä pelisäännöillä” Saudi-Arabiassa.
”Eli tarvittaessa kun käytetään esimerkiksi vähän huivia, niin aivan hyvin tullaan toimeen ja pärjätään.”
SK:n tietojen mukaan hanke keskusteluttaa GTK:n sisällä.
”Jotkut työntekijät kieltäytyvät henkilökohtaisista syistä työskentelemästä tietyissä maissa”, Breilin sanoo.
Hän perustelee Saudi-Arabia-hankkeita GTK:n työntekijöiden osaamisen kasvattamisella. Lisäksi GTK toimii hänen mukaansa Saudi-Arabiassa ovenavaajana suomalaisille yhtiöille ja auttaa näin elinkeinoelämää.
Breilinin mukaan Saudi-Arabia-yhteistyö lähti liikkeelle Suomen ja Saudi-Arabian valtioiden talouskomission kautta. Lisäksi Suomen valtio sopi 2017 Saudi-Arabian kanssa ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön liittyvästä yhteistyöstä.
Breilin sanoo, ettei tiedä, onko uraanihankkeesta keskusteltu Suomessa korkeimmalla poliittisella tasolla. Hänen mukaansa Riadin Suomen suurlähetystö kuitenkin tietää siitä.
”Sitä kautta asiasta on ollut tietoinen myös ulkoministeriö.”
Uraanikartoituksia jatketaan toisen vaiheen tutkimuksilla. Osallistuuko GTK niihin?
”Keskustelua on käyty, mutta emme ole tällä hetkellä sopimussuhteessa.”
Vaikka uraanikartoitukset eivät jatkuisi, GTK:lla riittää työtä Saudi-Arabiassa. Lokakuussa 2020 se solmi maan kanssa kuusivuotisen sopimuksen kanssa niin sanotun Arabian kilpialueen kartoituksesta.
Työn pitäisi käynnistyä lähiviikkoina.
GTK tekee kaksi kertaa Suomen kokoiselle alueelle ulottuvan tutkimuksen yhdessä brittiläisen International Geoscience Services -yhtiön (IGS) kanssa.
Suomalaisviraston osuus noin 40 miljoonan euron arvoisesta sopimuksesta on kymmenisen miljoonaa euroa, mitä Breilin pitää merkittävänä.
”Se on noin 50 prosenttia GTK:n kansainvälisten hankkeiden keskimääräisestä vuosittaisesta arvosta.”
Suomen ulkoministeriö mainitsi SGS-sopimuksen marraskuussa 2020 julkaisemassaan tiedotteessa, jossa kehuttiin Saudi-Arabian monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia.
Vuonna 2020 GTK ilmoitti haluavansa perustaa oman yhtiön, joka hoitaisi esimerkiksi Afrikan ja Lähi-idän riskipitoisia hankkeita.
Muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston ankarasti moittima yhtiöhanke on ollut jo kuukausia eduskunnan talousvaliokunnan käsittelyssä.
Myös Säteilyturvakeskuksella (STUK) on oma osakeyhtiö, jonka kautta se hoitaa omaa liiketoimintaansa Saudi-Arabiassa. Vuonna 2014 STUK aloitti yhteistyön Saudi-Arabian viranomaisten kanssa säteily- ja ydinturvallisuusviranomaisen perustamiseksi maahan.
STUK International Oy puolestaan perustettiin vuonna 2017.
Vuosina 2017–2020 sen liikevaihto on vaihdellut reilun 300 000 euron ja seitsemän miljoonan euron välillä. Yhtiön tulos on ollut välillä plussalla, välillä miinuksella.
”Saudi-Arabia-hankkeet ovat olleet yhtiön pääasiallinen liikevaihdon lähde”, sanoo STUK Internationalin toimitusjohtaja Pekka Ottavainen.
GTK:n Breilinin mukaan Saudi-Arabian hankkeet eivät ole olleet viraston yhtiöhankkeen käynnistämisen syy, vaan asiasta on keskusteltu sisäisesti jo pitkään.
”Ei meillä sinänsä ole mitään erityisiä projekteja, mitä haluttaisiin yhtiön kautta toteuttaa.”
Käytännössä yhtiö kuitenkin mahdollistaisi myös esimerkiksi arkaluonteisten Saudi-Arabia-hankkeiden nykyistäkin tehokkaamman piilottamisen, sillä julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä.
Breilinin mukaan GTK ei halua piilotella asioita, vaan välttää yhtiön avulla vero- ja muita riskejä.
Juttua muokattu kello 11.44: korjattu Valtiontalouden tarkastusviraston nimi.