Saudi-Arabia pyrkii ydinasekerhoon
Yhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta kiihdyttää varustelukierrettä.
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman paalutti suhteensa ydinvarusteluun selkeästi vuonna 2018.
”Jos Iran kehittää ydinaseen, Saudi-Arabia tekee samoin niin pian kuin mahdollista”, hän totesi CBS-kanavan haastattelussa.
Oletukset Saudi-Arabian halusta rakentaa ydinasevalmius ovat sen jälkeen vahvistuneet. Kruununprinssin Visio 2030 -tulevaisuudensuunnitelmaan kuuluu kunnianhimoinen ydinohjelma, jonka puitteissa saudit aikovat rakentaa 20 vuodessa 16 ydinvoimalaa noin 80 miljardilla eurolla.
Ohjelman virallinen tavoite on vähentää Saudi-Arabian energiariippuvuutta raakaöljystä, jonka suurin tuottaja se on. Monien asiantuntijoiden mielestä Saudi-Arabia pyrkii samalla luomaan vähintään edellytykset valmistaa halutessaan suhteellisen nopeasti ydinase omalla ydinpolttoaineellaan – eli yltää tasolle, jolla sen kilpailija Iran jo on.
Arvioita puoltaa Saudi-Arabian kädenvääntö Yhdysvaltain kanssa yhteistyösopimuksesta, jolla se saisi käyttöönsä haluamaansa amerikkalaista ydinteknologiaa ja -osaamista.
Yhdysvallat on vaatinut vuodesta 1954 asti yhteistyökumppaneiltaan 123-nimistä sopimusta, joka rajaa amerikkalaistuen rauhanomaisen ydinohjelman puitteisiin. Se edellyttää, että vastaanottaja suostuu atomienergiajärjestö IAEA:n tarkastuksiin ydinlaitoksissaan.
Vuonna 2009 sopimukseen liitettiin ”kultaiseksi standardiksi” kutsuttu lisäehto. Sillä vastaanottaja takaa, ettei se rikasta uraania tai jälkikäsittele plutoniumia ydinasekelpoisiksi.
Saudi-Arabian ja Yhdysvaltain neuvottelut 123-sopimuksesta ovat polkeneet vuosia paikallaan. Kuningaskunta pitää kiinni tavoitteestaan rikastaa itse uraania ydinpolttoaineekseen, vaikka se voisi ostaa sitä halvemmalla ulkomailta.
Presidentti Donald Trumpin hallinto näyttää suhtautuvan 123-sopimuksen vaatimuksiin edeltäjiään löysemmin. Kongressin edustajainhuoneen laillisuusvalvontaa suorittava tutkimuskomitea ilmoitti keväällä 2019, että Trumpin hallinto suunnitteli ydinteknologian toimittamista Saudi-Arabiaan ilman 123-sopimusta IP3 International -yhtiön kautta. Neuvotteluja saudien kanssa kävivät silloinen energiaministeri Rick Perry ja Trumpin vävy Jared Kushner, jolla on läheiset suhteet kruununprinssi Mohammediin.
Paljastusten jälkeen kongressin demokraattienemmistöinen edustajainhuone ja Trumpin republikaanien johtama senaatti osoittivat harvinaista yhteisymmärrystä. Ne laativat lain, joka vaatii vastedes minkä tahansa Saudi-Arabian ja Yhdysvaltain solmiman ydinvoimasopimuksen hyväksyttämistä kongressissa. Jatkossa vaaditaan myös takuut siitä, että sopimukset sisältävät kultaisen standardin.
”Ainoa syy kieltäytyä kultaisesta standardista on, että valtio haluaa kehitellä salaa ydinaseita. Jos Saudi-Arabialle ei voi uskoa edes luusahaa, kuinka sille voisi uskoa ydinaseita”, perusteli demokraattiedustaja Brad Sherman.
Sherman viittasi kongressin Saudi-Arabialle samalla asettamaan poliittiseen ehtoon. Saudi-Arabian on ennen 123-sopimuksen solmimista selvitettävä läpinäkyvästi kuningashuonetta arvostelleen toimittaja Jamal Khashoggin paloittelumurha, joka tapahtui Istanbulissa lokakuussa 2018. Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten mielestä kruununprinssi Mohammed määräsi itse Khashoggin murhasta.
Kongressin väliintulo on ikävä uutinen Trumpin hallinnolle. Ennen eroaan marraskuussa Perry totesi saudien löytävän helposti vähemmän eettisiä yhteistyökumppaneita, jos amerikkalaisyhtiöt eivät voi kilpailla Saudi-Arabian ydinvoimahankkeista.
Saudien kahden ensimmäisen ydinvoimalan rakentajien tarjouskilpailussa ovat mukana ainakin Venäjän valtiollinen ydinvoimayhtiö Rosatom ja Etelä-Korean valtion Kepco.
Saudi-Arabia on myös sopinut Kiinan valtiollisen ydinvoimayhtiön kanssa uraanivarojensa kehittämisestä. Suuret ydinurakat kiinnostavat myös Ranskaa.
Ydinkärkeä kantamaan tarvitaan tehokas ballistinen ohjus. Saudi-Arabia ei saa ostaa niitä Yhdysvalloista. Satelliittikuvat kuitenkin osoittivat, että Saudi-Arabia olisi jo rakentanut – ilmeisesti Kiinan tuella – ensimmäisen ohjustehtaansa.
Saudi-Arabian ydinohjelman kiihtyminen on seurausta siitä, että Trump veti vuonna 2018 Yhdysvallat pois suurvaltojen Iranin kanssa solmimasta ydinsopimuksesta. Sopimusta pidettiin parhaana tapana rajoittaa Iranin ydinasehankkeita. Se oli räätälöity pitämään Iran vähintään vuoden päässä ydinpommin rakentamisesta. Sopimuksen piti myös suitsia alueen muiden valtioiden halua ryhtyä kehittämään ydinaseita.
Kun Iran on sopimuksen vesityttyä aloittanut uudelleen uraanin rikastamisen, suoja-aika on kutistunut 6–10 kuukauteen ja kilpavarustelu käynnistynyt. Saudi-Arabia pitää Iranin paluuta uraanin rikastamiseen oikeutuksena omille hankkeilleen. Turkki rakentaa ensimmäistä ydinvoimalaansa venäläistuella. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti viime syyskuussa avoimesti maansa tavoitteista:
”Eräillä mailla on ydinkärjillä varustettuja ohjuksia. Mutta me emme saisi niitä omistaa. En hyväksy sitä.”
Lähi-idän ainoa ydinasevaltio Israel on pitkään estänyt ilmaiskuilla naapuriensa hankkeet, joita se on epäillyt yrityksiksi kehittää joukkotuhoaseita juutalaisvaltion tuhoamiseksi. Se ei katso hyvällä saudien tai Turkin aikeita, mutta kynnys iskeä niiden ydinlaitoksiin on todennäköisesti liian korkea.