"Uutta eläkepolitiikkaa ei voi rakentaa kahdessa päivässä"

eläkepolitiikka
Teksti
SK:n toimitus
Eläkkeellä. Kuva Matti Björkman / Lehtikuva

Vanhuuseläkeiän alaraja aiotaan nostaa nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Muutos tehdään vaiheittain vuodesta 2011. Hallitus päätyi tiistai-iltana ratkaisuun hallituskauden puolivälitarkastuksessaan.

Eläkkeellä. (Kuva Matti Björkman / Lehtikuva)

Muutokseen käytetään 12 vuoden siirtymäaikaa. Käytännössä vuodesta 2011 eläkeikä nousee kahdella kuukaudella vuodessa. Näin ollen vuonna 2022 eläkeikä olisi 65 vuotta.

”Tällä on merkittävä vaikutus julkiseen talouteen”, pääministeri Matti Vanhanen (kesk) korosti hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Vanhasen mukaan ratkaisu edellyttää samalla vahvaa panostusta työssäjaksamiseen ja työelämän laatuun. Hän kertoi, että päätös on tehty keskustelematta työmarkkinajärjestöjen kanssa.

”Yleisen eläkeiän korotuspäätökset ovat hallituksen ja eduskunnan asioita, Vanhanen totesi. Hän uskoi työmarkkinajärjestöiltä löytyvän ratkaisulle ymmärrystä, kun muistetaan meneillään olevan kriisin syvyys.”

Eläkevakuutuksen ottajia kiinnostaa varmasti se, että yksilölliseen eläkevakuutuksen ja ryhmäeläkevakuutuksen alaikäraja nostetaan nopeimmalla mahdollisella tavalla 62 vuodesta 65 vuoteen. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) selvitti, että siirtymäaika tarvitaan perustuslaillisista syistä, koska päätöksellä kajotaan jo tehtyihin sopimuksiin.

Kataisen mukaan realismia on, että maailman muuttuessa myös eläkejärjestelmät muuttuvat.

”Nykyinen järjestelmä on luotu ihan toisenlaiseen maailmaan, jossa yleinen elinikä oli huomattavasti alhaisempi.”

SAK torppaa
eläkeiän noston

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ei hyväksy eläkeiän nostamista. SAK:n mukaan hallitus aikoo ”työntää kätensä syvälle eläkeikää lähestyvien palkansaajien taskuihin”.

SAK pitää selvänä etujen leikkaamisena, kun eläkeikää aiotaan nostaa ilman, että palkansaajat saisivat jotakin sen vastikkeeksi.

Johtaja Pertti Parmanne muistuttaa, että Suomessa on ollut tapana, että työeläkkeiden maksajat eli työmarkkinajärjestöt ovat olleet mukana sopimassa työeläkkeistä ja niiden ikärajoista.

”Nyt on valittu toinen, sotkujen tie.”

Myös korkeasti koulutettujen Akavan johtaja Markku Lemmetty vaatii työmarkkinajärjestöjä jatkovalmistelun vetureiksi.

”Uutta eläkepolitiikkaa ei voi rakentaa kahdessa päivässä”, Lemmetty huomauttaa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK kuvaa eläkeiän nostopäätöstä hätiköidyksi. Järjestön mukaan edellisen eläkeuudistuksen vaikutuksista ei vielä ole täyttä selkoa ja keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on ollut nousussa.

Nuoret opiskelemaan
ja töihin

Työuran pidentämiseksi myös nuorten saamista nykyistä aiemmin työmarkkinoille tehostetaan. Tähän pyritään esimerkiksi mahdollistamalla kokopäiväinen opiskelu. Kulttuuriministeri Stefan Wallin (r) sai tehtäväkseen valmistella opintotukiuudistuksen. Piakkoin asetettava työryhmä saa aikaa vuoden loppuun.

Tavoitteena on myös vähentää opiskelun keskeyttämisiä ja kehittää valintakoejärjestelmiä. Vanhanen kertoi, että muun muassa pääsykoemateriaali julkaistaan jatkossa vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Kyse ei ole sinänsä hallituksen päätettävästä asiasta, vaan hallitus tulee vaatimaan pääministerin mukaan pääsykoeuudistukseen vaadittavat sitoumukset kuluvan vuoden aikana.

Kuntataloudessa yhteisövero-osuutta nostetaan väliaikaisesti ja kiinteistöveron rajoja nostetaan. Myös valtionosuuksia lisätään väliaikaisesti. Kuntataloutta vahvistavien lisätoimien edellytyksenä on, että kuntien palkkaratkaisusta saadaan pitkäaikainen ja maltillinen näkymä tuleville vuosille.

”Kriisi on
tullut ulkoa”

Muiden muassa näillä toimilla hallitus pyrkii siihen, että Suomi pystyy selviytymään maailmanlaajuisesta talouskriisistä. Hallitus muistutti, että rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, jotta kriisistä selvitään.

”Kriisi on tullut ulkoa. Siitä kuitenkin selvitään yhdessä, kun pidetään huolta toisistamme ja kansasta”, pääministeri korosti.

Vanhanen ja Katainen tekivät selväksi sen, että tätä talouskriisiä hoidetaan toisin kuin 1990-luvun synkkää lamaa. Hallitus muistutti ratkaisussaan, että palveluja ja tulonsiirtoja ei leikata ja julkisen talouden hyvinvoinnista huolehditaan. Laskut maksetaan suomalaisella työllä ja työllisyydestä huolehditaan.

Samalla valtio on valmis rankkaankin velanottoon. Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla euroilla.

Teksti
SK netin toimitus
Risto Jussila ja Pekka Pohjolainen / STT

Keskustelu
Milloin haluat jäädä eläkkeelle?