Uusi kantelu kuntauudistuksesta: Ylittikö hallitus toimivaltansa?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) johtaman valtiovarainministeriön kuntaosaston toimet ovat päätyneet oikeuskanslerin tutkittavaksi jo kolmannen kerran hallituskauden aikana.
Kantelun esiin nostamat kysymykset ovat oikeusoppineiden mukaan Kataisen hallituksen kannalta erittäin ongelmallisia.
Onko hallitus esimerkiksi ylittänyt toimivaltansa, kun se määräsi pohjoiskarjalaisen Kontiolahden kunnan valtion erityiseen kuntajakoselvitykseen ilmeisesti pelkän kuntarakennelakiluonnoksen perusteella?
Kontiolahtelainen pitkäaikainen kuntapäättäjä, kunnallisneuvos Jussi Puhakka pyytää oikeuskanslerin ratkaisua tähän kysymykseen.
Kataisen hallitus määräsi Kontiolahden viime keväänä erityiseen kuntajakoselvitykseen, jota anoivat alun perin Joensuun ja Outokummun kaupungit. Näillä kaupungeilla ei ole yhteistä maarajaa. Kun Liperin kunta sijaitsee niiden välissä, myös Liperi määrättiin tuolloin voimassa olleen kuntajakolain perusteella erityiseen kuntajakoselvitykseen.
Samalla valtiovarainministeriön kuntaosasto päätti ulottaa kuntajakoselvityksen koskemaan kaupunkiseudun muitakin kuntia, Kontiolahtea ja Polvijärveä. Kuntaosasto perusteli näiden kuntien erityistä selvitystä kuntarakennelain luonnoksella. Valmistelussa olevan kuntarakennelain mukaan molempien kuntien kohdalla täyttyisivät kaupunkiseutuja koskevat kuntaliitosselvityskriteerit. Molempien kuntien valtuustot vastustivat valtion erityistä selvitystä.
Nyt Puhakka pyytää oikeuskansleria tutkimaan, oliko Kataisen hallituksella toimivaltaa määrätä erityinen selvitys pelkästään lakiluonnokseen nojautuen – ilman että laki oli vielä voimassa, tai että luonnosta olisi edes käsitelty eduskunnan valiokunnissa. Kuntarakennelaki tuli voimaan 1. heinäkuuta 2013, jolloin Joensuun seudun kuntien erityisen selvitys oli jo käynnissä Kataisen hallituksen määräyksellä.
Selvitysmiehenä toimi Ossi Repo, Kemin entinen kaupunginjohtaja. Repo luovutti esityksensä 7. lokakuuta. Hän esittää kaikkien viiden selvitykseen osallistuneen kunnan kuntaliitosta. Vanhat kunnat lakkautettaisiin 31. joulukuuta 2016 ja uusi Joensuu muodostettaisiin 1. tammikuuta 2017.
Kuntaliitospäätös ilman tietoa sote-ratkaisusta?
Selvitysmiehen esityksen mukaan Joensuun seudun kuntien tulisi ottaa kantaa kuntaliitokseen 27. tammikuuta 2014. Valtuustojen kokoukset järjestetään kaikissa viidessä kunnassa samanaikaisesti.
Tähän liittyy kantelun toinen vakava kysymys.
Jussi Puhakan mukaan ongelma on, että kunnat eivät tammikuun lopulla vielä tiedä, millainen sote-järjestämislaki kuntia koskee. Eduskunta ei ole ehtinyt hyväksyä siihen mennessä sote-lakia. Kontiolahden tulisi äänestää kuntaliitoksesta ”sote-sokkona”.
Kunnallisneuvos Puhakka kysyy oikeuskanslerin kantaa siihen, voidaanko valtion erityiseen selvitykseen määrätty kunta velvoittaa tekemään päätös kuntaliitoksesta tällaisella aikataululla.
Asiantuntijoiden mukaan sote-laki tulee todennäköisesti eduskuntaan vasta keväällä, josta alkaa kuuden kuukauden suoja-aika. Kuntien pitäisi ilmoittaa ratkaisustaan sen mukaan vasta ensi syksynä.
Puhakka viittaa kantelussaan perustuslakivaliokunnan kesäkuiseen kannanottoon.
Tuolloin valiokunta linjasi oikeuskansleri Jaakko Jonkan huhtikuisen ratkaisun pohjalta, että kunnilla tulee olla vähintään kuuden kuukauden määräaika selvittää ja arvioida kuntaliitosta vielä sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt sote-järjestämislain.
Jussi Puhakka pyytää oikeuskanslerin kantaa siihen, koskeeko kuuden kuukauden ”suoja-aika” myös valtion erityiseen selvitykseen asetettuja kuntia.
Saako pakkoliitoksella ”uhkailla”?
Kantelun kolmas iso kysymys liittyy pakkoliitoksiin.
Ministeri Henna Virkkunen antoi Joensuussa vieraillessaan maakuntalehti Karjalaiselle haastattelun 25. syyskuuta, jossa hän totesi, että Kontiolahti kuuluu niihin kuntiin, jotka hallitus voi tarvittaessa määrätä liittymään muiden saman kaupunkiseudun kuntien kanssa.
Nyt Jussi Puhakka kysyy oikeuskanslerilta, mihin voimassa olevaan lainsäädäntöön ministerin kyseinen ilmoitus perustuu.
”Tässä vaiheessa asiassa on kyse työn alla olevasta lakimuutoksesta. Vaikka kuntarakennelakiin on hallituksen mukaan tarkoitus lisätä pykälä, joka antaa hallitukselle vallan päättää tarvittaessa liitoksista keskeisillä kaupunkiseuduilla, ei hallituksen esitystä asiasta ole vielä ole olemassa, eikä sitä ole käsitelty eduskunnan valiokunnissa. Tässä vaiheessa ei siten ole tietoa siitä, tullaanko ns. pakkopykälää ylipäänsä hyväksymään eduskunnassa tai milloin se mahdollisesti tulee voimaan, jos niin käy”, Puhakka kirjoittaa kantelussaan.
Puhakan mukaan Virkkunen on esittänyt poliittisen tahtotilansa tavalla, josta kuntien edustajille on syntynyt kuva, että he ovat joko pakotettuja tekemään liitospäätöksen Suur-Joensuuhun vapaaehtoisesti tai sitten vaihtoehtona on valtioneuvoston tekemä pakkoliitos.
”Kyse on siten painostamisesta kuntaliitokseen sekä uhkailu pakkoliitoksella”, kantelussa sanotaan.
Jussi Puhakka pyytää oikeuskansleria tutkimaan, ”millä juridisella perusteella ministeri Virkkunen on ottanut kantaa Kontiolahtea koskevaan pakkoliitokseen”.
Uudistamista ilman voimassa olevaa lakia?
Mitä sanovat oikeusoppineet luettuaan tuoreen kantelun kertaalleen Suomen Kuvalehden pyynnöstä?
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan kyse on ennen kaikkea kuntauudistuksen toteuttamisen laillisista puitteista.
”Voidaanko uudistusta ajaa eteenpäin ilman, että on lakiin perustuvaa toimivaltaa? Jos päätös kuntajakoselvityksestä on tehty pelkästään hallituksen päätöksen perustelujen nojalla, on selvää, että sellaisilla perusteilla tällaista hyvin merkittävää päätöstä ei voi tehdä”, Olli Mäenpää sanoo.
”En halua asettua tässä tapauksessa oikeuskanslerin kenkiin, mutta on erittäin tärkeää, että asia selvitetään perusteellisesti. Onko niin, että erityinen selvitys on asetettu ilman voimassa olevaa lakia – ja jos se on niin, se on erittäin ongelmallista.”
Kuntien etujärjestön Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen on samoilla linjoilla professori Mäenpään kanssa. Kantelu nostaa esiin todellisen ongelman.
”Kanteluasiakirjojen perusteella näyttää siltä, että selvitysalueen laajuutta määriteltäessä on sovellettu lakia, joka ei vielä ole voimassa”, Sulonen sanoo.
Kunnallisen itsehallinnon puolesta
Kantelun tehnyt kunnallisneuvos Jussi Puhakka ehti istua Kontiolahden kunnanvaltuustossa keskustan edustajana parisenkymmentä vuotta. Hän jättäytyi valtuustosta pois 2000-luvun alkupuolella.
Puhakka sanoo olevansa huolissaan kunnallisesta itsehallinnosta ja demokratiasta.
”Siksi kantelin. Yli 14 300 asukkaan kasvava Kontiolahti on hoitanut palvelunsa ja taloutensa hyvin. Kunnan päätöksenteko on toiminut vastuullisesti”, hän sanoo.
Puhakan mukaan kuntauudistus on aiheuttanut lähinnä sekasortoa kuntakentällä.
Kuntien kehittämistoiminta on pysähtynyt. Kuntien energia menee erilaisissa selvityksissä roikkumiseen.
”Kunnat eivät voi paneutua niihin kysymyksiin, joilla on aidosti merkitystä kuntatalouden tasapainolle. Kuntien tehtäviä on lisätty kaiken aikaa ja rahoitusta on leikattu. Sen ovat tehneet kansanedustajat, eivät kuntapäättäjät.”
”Tällaisilla pakkoselvityksillä pyritään vain hämmentämään kunnat tilanteeseen, jossa kuntaliitos olisi ainoa vaihtoehto. Toivon, että kunta-valtio-keskustelussa palataan asiallisiin äänenpainoihin. Kuntien äänen kuulumisen kannalta kantelu on tärkeä.”