Uskomatonta: Miljoonien ruoansaanti uhattuna – Valtioilta ei löydy suojelutoimiin muutamaa miljoonaa

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun keskittyvä IPBES-paneeli joutuu jäädyttämään osan työstään rahapulan vuoksi.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin koskaan aiemmin maapallon historiassa. Vaikutus ulottuu suoraan ihmiseen: valtamerien kalakantojen ja tärkeiden pölyttäjähyönteisten katoaminen voi tutkijoiden mukaan vaikeuttaa miljoonien ihmisten ruoansaantia.

Valtiot tunnustavat ongelman, mutta silti rahaa suojelutyön edistämiseen ei tahdo löytyä.

Tämä kävi selväksi, kun 126 valtion edustajat kokoontuivat luonnon monimuotoisuuden suojeluun keskittyvän IPBES-paneelin kokoukseen Saksan Bonnissa 7.–10. maaliskuuta.

IPBES:n (The Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tehtävänä on koota ja jäsentää tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Paneeli perustettiin 2012, ja sitä voi pitää vanhemman ja tunnetumman ilmastopaneeli IPCC:n pikkusisarena.

IPCC:n raporttien merkitys on ollut valtava, kun ilmastonsuojelu on tullut osaksi päivänpolitiikkaa ympäri maailman. IPBES tähtää samaan luonnon monimuotoisuuden saralla.

Paneeli laatii poliitikoiden käyttöön monisatasivuisia arviointiraportteja, joita kirjoittavat luonnon monimuotoisuuden huippututkijat. Maailmanlaajuista huomiota keräsi esimerkiksi helmikuussa 2016 julkaistu pölyttäjäraportti.

”Ilmeisesti ajatellaan, että luonnonvaroja ja luontoa voidaan käyttää ongelmitta hyväksi.”

”Rahatilanne on suoraan sanottuna surkea”, kiteytti toisena kokouspäivänä Bonnissa IPBES-kokouksen puheenjohtaja Sir Robert Watson, joka oli aiemmin vuosia IPCC:n puheenjohtaja. Tuolloin suorapuheinen Watson arvosteli voimakkaasti amerikkalaisia öljy-yhtiöitä.

”Paneelin ensi vuoden budjetti on viisi miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta pari kolme miljoonaa puuttuu”, sanoo Suomen nelihenkisessä IPBES-delegaatiossa mukana ollut Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.

Jos rahat saadaan kasaan, budjetti kattaa kuuden meneillään olevan arviointiraportin kirjoittamisen. Tekeillä on globaali jättiraportti luonnon monimuotoisuuden tilasta, neljä alueellista raporttia sekä elinympäristöjen tilaa käsittelevä raportti, jonka yksi pääkirjoittajista Kotiaho on.

IPBES on päättänyt myös aiheet kolmelle seuraavalle raportille, joista yksi käsittelee vieraslajien uhkaa ekosysteemeille. Kolmen uuden raportin edistäminen keskeytettiin kuitenkin Bonnissa.

Kotiahon mukaan työ on jäädytetty, kunnes rahoitus saadaan selvitettyä. Yhden raportin laatiminen maksaa noin miljoona euroa.

Suomi on kymmenen suurimman IPBES-rahoittajan joukossa. Paneelin perustamisesta eli vuodesta 2012 alkaen Suomesta on lohjennut paneelille yli 300 000 euroa. Tänä vuonna Suomen rahoitusosuus oli 26 000 euroa.

”Länsimaiden kulutuksen ongelmat on ulkoistettu ympäri maailmaa.”

Kuulostaa erikoiselta, että 126 valtion paneelin suurin ongelma on parin miljoonan aukko rahoituksessa.

”Ympäristöongelmia ei edelleenkään taideta pitää aitoina huolenaiheina poliittisten enemmistöjen joukossa”, Kotiaho sanoo.

”Ilmeisesti ajatellaan, että luonnonvaroja ja luontoa voidaan käyttää ongelmitta hyväksi ja että lajien hupeneminen tai ympäristöjen pilaantuminen eivät ole merkittäviä ongelmia.”

Myös media voisi Kotiahon mielestä tehdä työnsä paremmin.

”Päivänpolitiikkaa ja talouskriisitä tuutataan parhaaseen katseluaikaan päivittäin. Ehkä ympäristöongelmien vaikutukset eivät ole kansalaisille riittävän konkreettisia. Länsimaiden kulutuksen ongelmat on ulkoistettu ympäri maailmaa, emmekä näe vaikutusta jokapäiväisessä elämässämme.”

Kotiaho kuitenkin uskoo IPBES:n aseman vakiintuvan ajan myötä.

”Esimerkiksi ilmastopaneelin rahoitus on suurempaa yksinkertaisesti siksi, koska sillä on ollut enemmän aikaa vakiinnuttaa rahoituspohjansa.”

Yksi ratkaisu IPBES:n rahoituksen ongelmiin voi olla Euroopan Unioni, jonka asemaa paneelissa vankistettiin Bonnin kokouksessa. Äänioikeutta EU:lla ei edelleenkään ole, mikä oli tärkeä periaatteellinen asia monille maille, mutta puheoikeus unionille annettiin – ja lupa rahoittaa.

”Tämä voi ratkaista IPBES:n rahahuolet”, Kotiaho kertoo.

Lisäksi IPBES hakee etuja lyöttäytymällä IPCC:n kylkeen.

Bonnissa todettiin, että luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ilmastonsuojelu ovat usein sama asia: luonnon monimuotoisuuden katoamisen tärkeimpiä syitä on ilmaston lämpeneminen, joka muuttaa elinympäristöjä nopeasti.