Ulkosuomalaisilta tarjolla 200 000 ääntä
Vuonna 2007 Ulkosuomalaisparlamentin puhemies Pertti Paasio avasi USP:n 10-vuotisjuhlaistunnon Helsingissä. Kuva Roni Rekomaa / Str / Lehtikuva.
Helsingissä on parhaillaan koolla Ulkosuomalaisparlamentin (USP:n) kuudes istunto. Viidestä maanosasta kokoukseen saapuvat 350 edustajaa joutuvat jälleen kerran toteamaan, että heidän mahdollisuutensa äänestää Suomen eduskunta- tai presidentinvaaleissa eivät parane. Päinvastoin: konsulaatti- ja suurlähetystöverkoston karsiminen vähentää entisestään vaalipaikkoja.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) ei ole kiirehtinyt, että vireillä oleva ulkosuomalaisten postiäänestyslaki valmistuisi ennen heinäkuun alkua. Tämä merkitsee, että Pohjois-Amerikassa ja Australiassa asuvat ulkosuomalaiset joutuvat pahimmassa tapauksessa matkustamaan toista tuhatta kilometriä voidakseen käyttää äänioikeuttaan myös kevään 2011 vaaleissa.
Väestörekisteritietojen perusteella ulkomailla asuu yli 200 000 äänioikeutettua suomalaista.
”Heistä vain 8 prosenttia äänesti eduskuntavaaleissa 2007 ja 12 prosenttia presidentinvaaleissa 2006, kertoo USP:n sihteeri Tina Nordqvist.
USP:n kokoukselle tehdyissä aloitteissa mennään postiäänestystäkin pitemmälle, kun Kölnin suomalainen seurakunta esittää, että yli viisi vuotta ulkomailla asunut ulkosuomalainen äänestäisi Helsingin vaalipiirissä. Ajatusta tukee Tukholman Suomalainen Seura, joka tosin esittää tavoitteeksi ulkosuomalaisten omaa vaalipiiriä.
Siitä eivät edes hukkaäänistä huolestuneet ole innostuneet, koska suhteellisuus toisi eduskuntaan 10 ulkosuomalaista kansanedustajaa eli yhtä paljon kuin nyt valitaan Keski-Suomesta tai Pohjois-Savosta.