Ulkomailta rekrytoitujen hoitajien työttömyys kasvussa – ”Pahimmassa tapauksessa he palaavat kotimaahansa”
Suomeen on viime vuosina haalittu tuhansia ulkomaisia hoitajia paikkaamaan työvoimapulaa. Nyt osa on työttömänä ja pelkää joutuvansa lähtemään maasta.
4
MIN
Viime kuukausina Floro Cubeloon on ollut yhteydessä parisenkymmentä Suomeen rekrytoitua filippiiniläistä hoitajaa, jotka ovat menettäneet tai menettämässä työpaikkansa.
Cubelo on Suomen filippiiniläisten sairaanhoitajien yhdistyksen puheenjohtaja. Hän myös väitteli toukokuussa Itä-Suomen yliopistossa filippiiniläisten hoitajien rekrytoinnista.
Ulkomailta rekrytoitujen hoitajien työttömyys on uusi ilmiö, hän sanoo. Työnsä menettäneissä on sekä hyvinvointialueiden että yksityisten hoivayritysten työntekijöitä.
Cubelon mukaan filippiiniläiset sairaanhoitajat eivät olisi koskaan muuttaneet Suomeen, jos he eivät olisi ajatelleet tulevansa pysyvään työpaikkaan. Töiden menetys on tullut šokkina.
”Heidän tarkoituksensa on ollut jäädä Suomeen ja lähettää rahaa kotiin.”
Muutto vaatii kotimaassa monen kuukauden panostusta uuden kielen opiskeluun oman työn ohessa. Lisäksi tarvitaan rahaa esimerkiksi matkakuluihin ja Suomeen asettumiseen.
Cubelon kanssa puhuneet työttömäksi jääneet pelkäävät joutuvansa jättämään Suomen. Jotkut ovat löytäneet töitä muilta aloilta, yksittäiset palanneet kotimaahansa. Moni yrittää jatkaa töihin ulkomailla.
Tilanne tekee heistä alttiita hyväksikäytölle, hän sanoo.
”Heidän jaksamisensa ja mielenterveytensä on valtavan kuormittunut.”
Työttömäksi jääneet sinnittelevät säästöillään, Cubelo sanoo. Moni on epävarma oikeudestaan työttömyyskorvauksiin. He myös pelkäävät työnhakijaksi ilmoittautumisen johtavan oleskeluluvan peruuttamiseen, vaikka näin ei Helsingin työvoimapalveluiden mukaan käy.
Paniikkia aiheuttaa Cubelon mukaan erityisesti huhtikuussa hyväksytty lakimuutos. Sen mukaan Suomessa alle kaksi vuotta esimerkiksi hoitotehtävissä työskennelleen ulkomaalaisen oleskelulupa perutaan kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Lakimuutoksen oli määrä astua voimaan aiemmin tänä keväänä, mutta asia lykkääntyi. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi 22. toukokuuta, että laki astuu voimaan 11. kesäkuuta.
Maahanmuuttajayhteisöissä on kuitenkin Cubelon mukaan uskottu, että laki olisi jo voimassa.
Cubelo toivoo, että Pohjoismaat solmisivat Filippiinien kanssa kahdenvälisiä sopimuksia, joissa määriteltäisiin maiden vastuut Pohjoismaihin saapuvien hoitajien jäädessä työttömiksi.
Työnsä menettäneiden ulkomailta rekrytoitujen hoitajien määrästä on vain karkeita arvioita.
Rekrytointiyritys BBi Nordicsin Suomen maajohtaja Marisa Kerman pitää mahdollisena, että heitä on yli sata tai jopa satoja. Kerman on selvittänyt Floro Cubelon kanssa asiaa, koska hoitajat alkoivat joukolla hakea hänen yrityksensä mainostamia työpaikkoja.
Kerman kertoo saaneensa vuoden alusta yli 140 hakemusta Suomessa olevilta ulkomaisilta hoitajilta. Se on noin puolet tavallista enemmän.
Enemmistö hakemuksista on tullut filippiiniläisiltä, mutta joukossa on myös Intian, Sri Lankan, Bangladeshin, Etiopian, Kenian ja Nepalin kansalaisia. Kerman arvioi, että suurin osa hakijoista on työttömiä, loput työttömyysuhan alaisia.
Hän kuvailee, että alalla on pakka täysin sekaisin.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä on kuultu yksittäisten ulkomailta rekrytoitujen hoitajien menettäneen työnsä, mutta tietoa aiheesta ei ole kerätty, erityisasiantuntija Satu Salonen sanoo. Hän pitää tilannetta valitettavana.
”Ei varmasti kenenkään mielestä ole ideaalitilanne, että rekrytoidaan tänne, panostetaan koulutukseen ja kielen oppimiseen – ja sitten pahimmassa tapauksessa, jos henkilöt jäävät työttömiksi, he palaavat takaisin kotimaahansa”, Salonen sanoo.
”Toki hyvinvointialueet ovat hyvin vaikeiden valintojen edessä vallitsevan taloustilanteen takia.”
Kokonaisuus on ristiriitainen.
Hyvinvointialueet ja yksityiset hoivayritykset ovat hakeneet viime vuosina hoitohenkilökuntaa ulkomailta. Viimeisen viiden vuoden aikana oleskelulupa lähihoitajan töihin on myönnetty 3 036 ihmiselle. Lisäksi moni on tullut hoiva-avustajaksi ja joitakin kymmeniä sairaanhoitajiksi. Selkeästi eniten hoitajia on tullut Filippiineiltä.
Syy rekrytointeihin on selvä: alalla on ollut työvoimapulaa, jonka on ennustettu lähivuosina yhä suurenevan vanhusväestön kasvun ja erityisesti lähihoitajien eläköitymisen seurauksena. Vuodelle 2030 on ennustettu jopa 35 000–49 000 lähihoitajan vajetta.
Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa on sovittu alan rekrytointien edistämisestä erityisesti Filippiineiltä, Intiasta, Vietnamista ja Brasiliasta. Ministeriöissä on työn alla toimia, joilla halutaan parantaa hoitajien kielitaitoa ja saada ammattilaiset pysymään paremmin Suomessa.
Hoitajien tarve on kuitenkin toistaiseksi voimakkaasti vähentynyt. Syynä ovat hyvinvointialueiden leikkaukset sekä tammikuussa voimaan tullut vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen laskeminen. Maaliskuussa kaikissa maakunnissa Lappia ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta oli enemmän työttömiä lähihoitajia kuin avoimia alan työpaikkoja.
Muuttunut tilanne ei ole pysäyttänyt rekrytointihankkeita. Viime loka–marraskuussa tehdyn kyselyn mukaan yli puolella hyvinvointialueista oli kansainvälinen rekrytointihanke vireillä, samoin yhdellä isolla alan yrityksellä.
Työ- ja elinkeinoministeri Arto Satonen taas kävi tammikuussa Filippiinellä ja Vietnamissa edistämässä rekrytointiyhteistyötä.
Juttua päivitetty 23.5.2025 klo 13:20: Jutun julkaisun jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö kertoi kolmen kuukauden työttömyyssäännön voimaantulosta 11. kesäkuuta. Aiemmin jutussa luki, että ministeriö ei halunnut arvioida voimaantulopäivää.