Soklista tuli taas kiinnostava
Fosfaatin korkea hinta ja Ukrainan sota tekivät Savukosken kaivoshankkeesta taas ajankohtaisen. Moni paikallinen valitsisi kaivoksen sijaan luontoarvojen suojelun.
3
MIN
Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.
Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen päättäjät ovat tienneet jo vuosia, että länsimaat ovat liian riippuvaisia Venäjältä ja Kiinasta tuoduista raaka-aineista ja kriittisistä metalleista. EU-komissio onkin kertonut tavoitteekseen kasvattaa näiden materiaalien eurooppalaista tuotantoa.
Yksi tärkeistä raaka-aineista on fosfori, jota käytetään muun muassa lannoitteiden valmistamiseen. Suomen kannalta fosforista tekee kiinnostavan se, että Savukosken Soklissa, Itä-Lapissa lähellä Venäjän rajaa sijaitsee kokonaan hyödyntämätön fosfaattiesiintymä.
Esiintymä on tunnettu useita vuosikymmeniä, ja sen arvoksi on laskettu useita miljardeja euroja. Tästä huolimatta Sokliin ei ole koskaan rakennettu kaivosta. Kaivosoikeudet omistaa Suomen valtio, jolle ne päätyivät takaisin hieman onnella.
Soklin kaivosoikeudet kuuluivat alun perin Kemiralle, jonka lannoiteliiketoiminnan Matti Vanhasen (kesk) hallitus myi norjalaisella Yaralle vuonna 2007. Kauppahinta oli 200 miljoonaa euroa.
Yara päätyi kuitenkin laskelmissaan siihen, ettei kaivoksen avaaminen Sokliin ole taloudellisesti kannattavaa. Kaivoksen rakentamiskustannukset olisivat olleet miljardiluokkaa, ja fosforin markkinahintakin oli laskenut useita vuosia.
Norjalaiset myivät kaivosoikeudet takaisin Suomen valtiolle joulukuussa 2020. Kauppahintaa kuvattiin nimelliseksi.
Kauppojen jälkeen moni asia on muuttunut. Jo koronapandemia nosti raaka-aineiden hintoja rajusti, ja Ukrainan sota on kiihdyttänyt kehitystä entisestään. Fosforin maailmanmarkkinahinta on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa, samoin monen muun metallin ja raaka-aineen hinta.
Raaka-aineiden hinnat vaikuttavat laskelmiin Soklin kaivoksen kannattavuudesta. Myös keskustelu omavaraisuudesta kriittisten raaka-aineiden osalta käy aivan eri kierroksilla kuin muutama vuosi sitten.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on korostanut entisestään kriittisten raaka-aineiden ja teollisten toimitusketjujen hallinnan merkitystä. Eurooppalaisen teollisen itsenäisyyden varmistaminen on noussut keskeiseksi näkökohdaksi”, sanoo Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.
Suomen Malmijalostus on valtion täysin omistama erityistehtäväyhtiö, joka huolehtii valtion kaivosomistuksista. Myös Soklin kaivoshankkeen edistäminen on yhtiön vastuulla.
Hietanen kuvailee Soklin hanketta mielenkiintoiseksi. Lannoitetuotannon lisäksi myös akkuteollisuus voisi olla kiinnostunut kaivoksesta. Fosfaattia käytetään raaka-aineena myös litiumioniakuissa.
Ei kuitenkaan ole mitään takeita, että Sokliin koskaan rakennettaisiin kaivosta.
Korkein hallinto-oikeus palautti Soklin ympäristö- ja vesitalousluvan takaisin aluehallintovirastolle maaliskuussa 2022. Lupahakemuksen oli pannut vireille Yara jo vuonna 2013.
Oikeus piti kaivossuunnitelmaa liian isona uhkana Nuorttijoen järvitaimenille ja alueen vesistöille. KHO:n mukaan kaivoksen vesienhallintasuunnitelmaan oli jäänyt merkittäviä epävarmuustekijöitä.
Hietanen ei vielä tiedä, miten KHO:n ratkaisu vaikuttaa Soklin kaivoshankkeen etenemiseen.
Nyt yhtiö selvittää, pitääkö Sokliin tehdä kokonaan uusi ympäristövaikutusten arviointi. Kaivoshankkeen uuden kannattavuusarvion on määrä valmistua vuoden 2022 loppupuolella.
On todennäköistä, että Suomen Malminjalostus pyrkii viemään lupaprosessin loppuun asti. Itse kaivoksen rakentamiseen tarvitaan kuitenkin yritys, jolla on varaa ja halua investoida hankkeeseen satoja miljoonia tai jopa miljardeja euroja.
Jos Soklin kaivos joskus rakennetaan, on rakentaja suurella todennäköisyydellä joku muu kuin Suomen valtio tai valtiolla on hankkeessa yksi tai useampi kumppani.
Nykyistä tilannetta voi kuitenkin pitää valtion kaivosyhtiön kannalta hyvänä. Kannattavuusarvio ja lupaprosessi etenevät. Samalla voi tarkkailla, mitä maailman raaka-ainemarkkinoilla tapahtuu.
On myös mahdollista, että kaivoshanke kuopataan lopullisesti ja Sokliin perustetaan luonnonsuojelualue. Sitä on vaatinut muun muassa paikallinen paliskunta. Esitys alueen suojelemiseksi on jätetty ympäristöministeriöön 4. huhtikuuta 2022.