Uhri päivässä: Mitä kuolonkolareille voi tehdä?

kuolonkolarit
Teksti
Netta Vuorinen
Pelastuslaitoksen henkilökuntaa onnettomuuspaikalla Korpilahdella Jyväskylässä 22. heinäkuuta 2011. Yksi ihminen kuoli ja kolme loukkaantui kahden auton kolarissa. Jämsäntietä Jyväskylän suuntaan ajanut maastoauto törmäsi sivutieltä eteen tulleen henkilöauton kylkeen. Kuva Janne Nousiainen / Str / Lehtikuva.

Kuluneen kymmenen vuoden aikana liikenteessä menetti henkensä noin 360 ihmistä vuodessa.

Mistä se johtuu? Onko kuski aina kännissä, kaahasiko motoristi, oliko jalankulkija huolimaton?

Päihteet, havaintovirheet, sairaudet, itsemurha, ajovirheet.

Ne ovat SK:n selvityksen mukaan viisi merkittävintä tekijää, jonka vuoksi ihmisiä kuoli liikenteessä Suomessa kesäkuun 2009 ja elokuun 2010 välisenä aikana.

Jutussa esiintyvät, kursivoidut esimerkit ovat peräisin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan kolariraporttien tiivistelmistä, joissa kerrotaan lyhyesti jokaisen Suomessa sattuneen liikennekuoleman taustat. Niitä SK tutki löytääkseen syitä sille, miksi liikennekuolemia tapahtuu.

”Kuski oli humalassa. Kaupungin keskuskatua kiitävän Mitsubishi Eclipsen vauhti kohosi enimmillään 140 kilometriin tunnissa neljänkympin alueella. Auton matka päättyi kurvista rakennuksen seinään. 24-vuotias kuljettaja kuoli ja kyydissä olleet kaverit loukkaantuivat.”

Turun yliopiston liikennepsykologian laitoksen tutkija Sirkku Laapotti muistuttaa, että kuolonkolarien taustalla vaikuttaa aina useita tekijöitä.

”Turvallisuustutkijan näkökulmasta kovimmat tekijät ovat nopeus, alkoholi ja turvavyön tai kypärän käyttämättä jättäminen. Niiden taustalla on eräänlainen päätös siitä, ettei ajeta niin turvallisesti kuin voitaisiin. Havaintovirheet taas ovat inhimillisiä, sillä niitä voi sattua huolellisellekin kuskille.”

Yksinkertaista kuolonkolaria ei siis ole. Humalainen kuski ajoi usein myös liian lujaa, hurjastelija saattoi olla kovinkin kokematon tai huono keli edesauttaa virhearviota.

”Iäkäs mies ajoi neljääkymppiä kaupungin pääkadulla. Samanaikaisesti katua lähti ylittämään sokeainkeppiä käyttävä nainen. Nissan Sunnyn ratissa ollut kuljettaja ei havainnut jalankulkijaa ajoissa. Kuski teki lukkojarrutuksen, mutta törmäystä ei voinut välttää. Jalankulkija kuoli.”

Tekniikka avuksi

Asiantuntijoiden mielestä tekniikka pitää ottaa avuksi silloin, kun pelkkä valistus ei tehoa – oli kyse sitten rattijuopumuksesta tai ylinopeudesta.

”Tulevaisuuden paratiisi olisi se, että autoissa on vakiovarusteena alkolukko”, sanoo ylikonstaapeli Timo Jaakkola Liikkuvasta poliisista. Jaakkola on liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtaja Uudellamaalla.

”Uskon, että muutos alkaa viimeistään siinä vaiheessa, kun autonvalmistajat lähtevät mukaan ja tekevät alkolukosta vakiovarusteen”, sanoo Sirkku Laapotti.

”Esimerkiksi alkoholisoituneisiin ihmisiin, joiden elämänhallinta on kadonnut, ei valistus auta. Ääritapauksissa myöskään kiinnijäämisen riski ei ole tarpeeksi suuri pelote. Silloin viimeinen keino voisi olla alkolukko.”

”Promillerajan laskeminen ehkäisisi sitä, että lähdetään ajamaan päihtyneenä”, lisää Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin.

Rajalinin mukaan kuljettajat suhtautuvat rattijuopumukseen yleisesti ottaen hyvin kielteisesti – vain yksi kymmenestä on sitä mieltä, ettei rattijuoppous ole erityisen vakava rikos.

”Keski-ikäinen mies ajoi mönkijällä yhdystietä. Loivan kaarteen ja sitä seuranneen alamäen jälkeen mönkijä ajautui ulos tieltä ja pyörähti ympäri. Vahvassa humalassa ollut kuljettaja nukahti rattiin ja paleltui kuoliaaksi mönkijän alle.”

”Vakavat rattijuopumuksesta johtuvat onnettomuudet tapahtuvat usein nuorille kuljettajille”, sanoo Rajalin. ”Alkoholi vaikuttaa eri tavalla kuljettajaan, jonka ajokyky ei ole vielä automatisoitunut kuten kokeneella kuskilla.”

Rattijuopumus ei kuitenkaan ole erityisesti nuorten ongelma.

”Nuoret kuskit eivät aja autoa päihtyneenä sen useammin kuin keski-ikäisetkään. Ennemmin sanoisin, että varttuneet kuljettajat ajavat päihtyneenä useammin kuin nuoret”, Rajalin toteaa.

Lisähuomiota ajoterveyteen

Liikenteessä tehdään itsemurha parikymmentä kertaa vuodessa. Niiden yksityiskohtia ei kuitenkaan käsitellä mediassa. Tutkimusten mukaan itse teko ei tartu, mutta tapa kyllä.

Timo Jaakkolaa huolettavat myös ratissa tapahtuvat sairauskohtaukset.

”On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaisessa kunnossa ihmiset oikein ajelevat.”

Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille henkilöstä, jonka ajokyky on esimerkiksi sairauden vuoksi heikentynyt niin, ettei kuskin penkille sovi enää hypätä.

”Ajoterveysjärjestelmä ei aina toimi kuten pitäisi. Osalle lääkäreistä ajoterveyden arviointi on kohtuullisen uutta. Joskus aiheeseen liittyy myös se, millaisen koulutuksen lääkäri on saanut”, Jaakkola sanoo.

”76-vuotias mies ajoi valtatiellä autojonossa noin kahdeksankympin nopeudella. Vastakkaisesta suunnasta lähestyi auto. Loivan kaarteen lopussa iäkkään kuskin kuljettaman Ladan nopeus hidastui. Auto ajautui vastaantulijan kaistalle ja törmäsi nuoren naisen kuljettamaan Opel Omegaan. Ladan kuljettaja menehtyi sairauskohtauksen vuoksi.”

Nopeusvalvonta tuo turvallisuutta

Nopeusvalvonta on yksi tärkeimmistä tekijöistä liikenneturvallisuuden parantamisessa.

”2000-luvulla ajonopeuteen liittyvät sääntörikkomukset ovat lisääntyneet. Turvavyöttä ajamiseen on tosin alettu suhtautua tiukemmin – vyöt laitetaan useammin kiinni”, Sirpa Rajalin sanoo.

Timo Jaakkolan mukaan osa sääntörikkomusten lisääntymisestä selittyy mittausmenetelmien kehityksellä.

Kameravalvonta on kuitenkin tuonut Suomen teille paljon lisää turvallisuutta. Rajalin arvelee, että kuskit suhtautuisivat suopeammin keskinopeutta mittaaviin kameroihin. Silloin mahdollinen ylinopeussakko rapsahtaisi kuskeille, jotka ajavat ylinopeutta pitkällä matkalla.

Perinteiset peltipoliisit räpsähtävät silloinkin, kun kuljettaja päästelee epähuomiossa rajoitusta reippaampaa tahtia mäkeä alas.

”Keskinopeutta mittaavat kamerat olisivat toivottava lisä Suomen liikenteeseen”, Rajalin sanoo.

”57-vuotias mies ajoi moottoripyörällä pakettiauton perässä. Ajoneuvot saapuivat valtatien ylittävälle sillalle, jossa kaistat oli erotettu toisistaan korokkeella ja liikenteenjakajalla. Motoristi lähti voimakkaasti kiihdyttäen ohittamaan pakettiautoa. Vaikka paikka oli motoristille tuttu, hän törmäsi keskikorokkeeseen palatessaan takaisin omalle kaistalleen. Pyörä kaatui noin 70 kilometrin tuntinopeudesta. Motoristi sinkoutui päin kaidetta ja kuoli.”

”Ylinopeudessa on monesti kyse siitä, että se on sallittua. Jos kahdeksankympin alueella voi ajaa yhdeksääkymppiä, siitä tulee tapa. Ajokäyttäytymiseen puututaan liian vähän. On kaksinaismoralistista valittaa ylinopeudesta, jos siihen ei puututa tarpeeksi”, Sirkku Laapotti sanoo.

”Pitää varmasti osittain paikkansa”, vastaa Jaakkola. ”Kuolonkolareissa ylinopeus on kuitenkin usein melko rajua luokkaa.”

”Keskinopeusvalvonta olisi askel oikeaan suuntaan. Se kuvaisi sitä, onko tarkoitus vain edetä mahdollisimman nopeasti vai ajaa turvallisesti ”, Sirkku Laapotti toteaa.

Timo Jaakkolan mielestä myös nopeusrajoittimet olisivat varteenotettava vaihtoehto.

”Raskaan kaluston nopeutta on jo rajoitettu. Se voisi olla kova sana myös moottoripyörien ja autojen suhteen. En ymmärrä, miksi yhdenkään moottoripyörän tarvitsisi kulkea liikenteessä yli kahtasataa”, Jaakkola sanoo.

Jaakkola pitää tärkeänä myös perinteistä liikennevalvontaa.

”Esimerkiksi rattijuoppojen nappaamiseksi ei ole paljon muita vaihtoehtoja.”

Eri keinot eri kuljettajille

Tutkija Sirkku Laapotin mielestä liikenneturvallisuustyöhön pitää panostaa monipuolisesti.

”Usein ajatellaan, ettei valistuksesta ole hyötyä. Keskustelu menee helposti siihen, että voimakkaat konstit täytyy ottaa käyttöön, koska pehmeämmät eivät toimi. Niillä kaikilla on kuitenkin paikkansa.”

”Valtaosa kuskeista ajaa selvin päin. Valistus vaikuttaa joihinkin kuljettajiin, kuten myös valvonta ja rangaistukset”, Laapotti sanoo.

Sirpa Rajalin puolestaan toteaa, ettei ihmistä kuitenkaan voi koskaan kouluttaa täysin virheettömäksi.

”Siksi liikennejärjestelmää pyritään muokkaamaan sellaiseksi, että ihmisillä on edellytykset säilyä hengissä, jos noudattavat liikennesääntöjä”, Rajalin sanoo.