Työelämä pelottaa nuoria
Nuorten suhtautuminen työhön ei ole haudanvakavaa. Siinä voi olla myös luovuuden siemen, uskoo TAT:n johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.
Taloudellinen Tiedotustoimiston (TAT:n) teettämän Nuorten arvot ja elämä -tutkimuksen mukaan lähes puolet nuorista kokee työelämän pelottavana paikkana. TAT:n johtaja ja elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman vetäjä Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, mistä tämä johtuu?
”Nuoret ovat aina ajatelleet, että elämä loppuu siihen, kun työt alkavat. Kyse on mielikuvista: pelot ovat sitä pienemmät, mitä paremmin nuoret tuntevat työelämää. Mutta kyllähän työelämä tahti ja vaatimukset ovat kiristyneet. Monet nuoret haluavat jopa lykätä valmistumistaan, ja se on iso yhteiskunnallinen kysymys. Työelämä on murroksessa. Yhteiskunta muuttuu ja osaamisen vaatimukset muuttuvat. Ammatteja häviää ja uusia syntyy. Se lisää pelkoja.”
Tutkimuksessa nuoret selittävät työelämän pelkoaan arvomaailman kovenemisella ja kylmenemisellä: ”Kilpailu vie voimat, ihmisiä ei enää kohdata, menestymisellä on liian suuri asema elämässä.”
”Selkein muutos on siinä, että nuoret eivät mittaakaan menestystä enää työn kautta. Heidän suhtautumisensa työelämään ei ole kuoleman vakava asia, vaikka työn tekemistä arvostetaan. Silti työn tekeminen voi olla yhtä tehokasta ja jopa luovempaa kuin aikaisemmin. Muutos on iso haaste työnjohdolle. Parhaimmillaan se johtaa uudenlaisen luovuutta korostavan työkulttuurin syntymiseen.”
Työelämässä jaksaminen huolestuttaa liki puolta vastaajista. Miten EK on ohjeistanut yrityksiä työntekijöiden jaksamisen parantamisessa?
”Nostamalla johtaminen työhyvinvointiohjelmien kärkeen. Nuoret eivät ole tottuneet autoritääriseen johtamistapaan. Eivätkä he ole sitoutuneet työhön tai työpaikkoihin edeltävien sukupolvien tavoin. Nuoret arvostavat työn sisältöä ja haasteellisuutta, mutta heti kakkosena tulevat työkaverit. Se enteilee työkulttuurin muuttumista, johon johdon on valmistauduttava.”
Vuodesta 2004 lähtien eläkkeelle on jäänyt vuosittain enemmän suomalaisia kuin nuoria on tullut tilalle. Jos edes kaikkia potentiaalisia työntekijöitä ei saada töihin, miten työvoimapulasta selvitään?
”Ammatillisia 2. asteen koulutuspaikkoja pitää tarjota riittävästi läpi maan. Viime keväänä 100 helsinkiläisnuorta jäi ilman koulutuspaikkaa ja heidän syrjäytymisriskinsä on iso. Vaikka puolet vastaajista pelkää jäävänsä työttömäksi, totuus on, että töitä tulee olemaan. Suurimmat poistumat työelämästä tapahtuvat vuosina 2011-2012 eli pian. Tiedotus on tehonnut, ja ammatillisen koulutuksen suosio on ohittanut lukion.”
Minkälaista käytännön apua TAT tarjoaa nuorten työelämän pelkoihin?
”TAT vastaa työnantajapuolen osalta koulutus- ja uravalintaviestinnästä yläkouluikäisille. Nyt painopiste on siirretty opettajiin, opetuksesta päättäviin ja opettajien kouluttajiin. Tutkimusten mukaan nuoret haluavat tietoa työelämästä suoraan suusta kuultuna. Internet on vasta 10. sijalla. Kymmenen alueellista neuvojaa eli koulu-coachia tutustuttavat opettajia työelämään.”
Nuorten Korpilampi
Vaikka työelämä pelottaa nuoria ja he kokevat elämänsä kiireiseksi ja stressaavaksi, valtaosa, 85 prosenttia, toteaa olevansa onnellinen.
Tutkimuksen mukaan nuoret myös uskovat, että Suomi selviää lamasta ja maalla on valoisa tulevaisuus.
TAT:n Nuorten arvot ja elämä -tutkimukseen osallistui 1 080 15-21-vuotiasta nuorta. Toukokuussa TAT kutsuu 300 lukiolaista Nuorten Korpilampi -seminaariin keskustelemaan tutkimuksen tuloksista. Tilaisuudessa valmistettava Nuorten asioiden julistus on tarkoitus luovuttaa pääministeri Matti Vanhaselle.