Tutkimus: Johtajaluonteille enemmän lapsia?

johtajat
Teksti
Marko Hamilo

Dominantit persoonallisuuspiirteet ennustavat suurta lapsilukua.

Syntyvyys

Harva asia muuttaa ihmistä niin paljon kuin vanhemmaksi tuleminen – tai niin ainakin moni tuore isä ja äiti vakuuttaa. Lasten saaminen voi vaikuttaa persoonallisuuteen, mutta nyky-yhteiskunnassa persoonallisuus vaikuttaa myös yhä enemmän siihen, saako ihminen lapsia ja kuinka paljon.

Persoonallisuuserojen tiedetään vaikuttavan esimerkiksi puolison valintaan, avioliittoon ja seksuaaliseen käyttäytymiseen, mutta persoonallisuuspsykologit ovat lähes sivuuttaneet luonteen vaikutuksen lapsilukuun.

Tutkija Markus Jokelan ja professori Liisa Keltikangas-Järvisen tutkimuksen mukaan 12-21-vuotiaille tehdyt persoonallisuustestit ennustivat, kuinka monta lasta tutkittavilla oli 39 ikävuoteen mennessä.

Evoluutioteorian mukaan ihmiset tavoittelevat korkeaa sosiaalista statusta omassa yhteisössään, koska johtava asema yhteisössä auttoi hankkimaan parhaan mahdollisen puolison ja ruokkimaan suuren lapsikatraan aikuiseksi.

Sosioekonomisen aseman mittarit nyky-yhteiskunnassa eivät kuitenkaan näytä olevan selkeässä yhteydessä lapsilukuun. Varsinkin moni taloudellisesti hyvin menestynyt nainen jää ilman jälkeläisiä. Teiniraskaudet taas ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa yleisimpiä alimmissa yhteiskuntaluokissa. Evoluutioteorialle nämä havainnot ovat ongelma.

Sosiaalisen statuksen hankkimiseen liittyvät persoonallisuuden piirteet voivat kuitenkin lisätä hedelmällisyyttä, vaikka modernit sosioekonomiset mittarit eivät olisikaan yhteydessä lapsilukuun. Evoluutiohan ei ole voinut suosia statusta itsessään, vaan niitä piirteitä, jotka ovat lisänneet korkean aseman saavuttamisen todennäköisyyttä, Jokela kirjoittaa Journal of Personality -lehdessä julkaistussa artikkelissa.

Vaikutus suurempi naisilla

Suomalainen, vuodesta 1980 kerätty seuranta-aineisto osoitti, että tietynlainen persoonallisuuspiirteiden kasauma oli selvästi yhteydessä siihen, montako lasta kyseinen henkilö myöhemmin sai.

Näitä luonteenpiirteitä voi nimittää johtajuudeksi. Ne ilmenivät kyselytestissä myöntävinä vastauksina seuraavanlaisiin väittämiin: haluan aina ottaa vastuun asioista, ystäväni valitsevat aina minut johtamaan erilaisia toimia, haluan aina voittaa, pidän siitä, että saan kertoa muille mitä tehdä, minulla on monia harrastuksia, olen kiinnostunut monista asioista.

Koska persoonallisuustesti tehtiin jo nuorena, syy ja seuraukset ovat selvillä. Kyse ei siis voi olla siitä, miten vanhemmaksi tuleminen on muuttanut persoonallisuutta. Muilla luonteenpiirteillä ei ollut vastaavanlaista yhteyttä tulevaan lapsilukuun.

Johtajuus lisäsi lapsilukua sekä miehillä että naisilla. Johtajaluonteet saivat ensimmäisen lapsen aiemmin kuin vähemmän johtamiseen taipuvaiset ja jäävät harvemmin kokonaan lapsettomiksi.

Kokemukset ensimmäisestä lapsesta saattavat vaikuttaa paljon siihen, haluaako pari tehdä lisää jälkikasvua. Johtajuuteen taipuvaiset isät ja äidit eivät ensimmäisestä lapsesta säikähdä, vaan toisen ja kolmannen lapsen kohdalla ero vähemmän johtajuuteen taipuvaisiin luonteisiin vain korostui.

Vaikutus oli suurempi naisilla. Yhden keskihajonnan ero johtajaluonnetta mittaavalla persoonallisuusasteikolla lisäsi lapsen saamisen todennäköisyyttä miehillä 11 prosenttia ja naisilla 19 prosenttia. Naisilla dominantti luonne ilmeni erityisen voimakkaasti 30 ikävuoden jälkeen.

Kuva Science Photo Library / Skoy.