Tuomas Forsberg: Suomella olisi kanttia äänestää YK:n turvaneuvostossa Venäjää vastaan
Turvaneuvostoon pyrkivä Suomi viestittää arvostavansa YK:n toimintaa, sanoo professori Tuomas Forsberg. Kuva Markus Pentikäinen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja muu ulkopolitiikan kärkikaarti lobbaa Suomea YK:n turvaneuvostoon vuosiksi 2013-2014. Miksi Suomi pitää jäsenyyttä tärkeänä, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta?
”Jäsenyys antaa mahdollisuuden osallistua YK:n sotilaallisen voimankäytön kontrolliin ja auktorisointiin. Suomi haluaa myös osoittaa, että se pyrkii vahvistamaan YK:n merkitystä. Jos turvaneuvoston jäsenyys ei kiinnostaisi, se kertoisi, ettei Suomi arvosta YK:n ympärille rakentuvaa maailmanjärjestystä.”
Suomi on ollut turvaneuvostossa 1969-1970 ja 1989-1990. Onko kylmän sodan päättyminen muuttanut Suomen jäsenyydestä saamaa statusarvoa?
”Kylmän sodan aikana turvaneuvoston jäsenyys vahvisti Suomen asemaa. Se voitiin kokea tunnustukseksi Suomen puolueettomuudelle ja kaikelle sille, mitä silloin pidettiin tärkeänä. Nykyinen EU-maa ei hae jäsenyydestä tuollaista lisäarvoa.”
Olisiko valitsematta jääminen suuri tappio?
”Uskon, että sen tappion kanssa voisi elää. Tuskin se olisi osoitus Suomen huonosta imagosta. En usko, että se johtuisi mistään kehitysapumäärärahojen tasosta tai Suomen toiminnasta jossakin kansainvälisessä kiistassa. Se voisi johtua siitä, etteivät YK-maat halunneet valita turvaneuvostoon kahta uutta eurooppalaista jäsentä, Suomea ja Luxemburgia. Luxemburg taas ei ole ollut koskaan neuvostossa.”
Mitä vahvuuksia Suomella olisi turvaneuvostossa?
”Vaikka Suomi ei enää kutsu itseään puolueettomaksi maaksi, meillä on edelleen melko hyvä maine maana, joka ei ole suoraan sotkeutunut maailman kriiseihin. Suomi voi pyrkiä aiempaan rooliinsa ja yrittää rakentaa kannanottoja, jotka koko turvaneuvosto voisi hyväksyä. Suomen on tietysti vaikea poiketa muista EU-maista, mikäli niillä on yhtenäinen kanta jossakin tietyssä asiassa. Vapauksia on enemmän, jos EU:n näkemykset hajoavat.”
Kasvaisiko Suomen moraalinen velvollisuus osallistua tiettyyn kriisinhallintaoperaatioon, mikäli olisimme turvaneuvostossa hyväksyneet sen aloittamisen?
”Kyllä, tietyllä tavalla. Jos on itse vaatimassa jotakin, pitää olla resurssiensa puitteissa myös valmius osallistua sen täytäntöönpanoon.”
Olisiko Suomella kanttia äänestää tarvittaessa myös Venäjää vastaan?
”Totta kai. Kylmän sodan aikana Suomi joko pidättäytyi ottamasta kantaa suurvaltojen välisissä kiistoissa tai äänesti Yhdysvaltoja vastaan silloin, kun osa länsimaistakin teki niin. Nyt Suomi voi muun Länsi-Euroopan mukana ottaa kantaa myös Venäjää vastaan.”
Miten arvioitte Suomen toimivan, jos turvaneuvosto käsittelee aseellisen operaation käynnistämistä Syyriassa, Venäjän kumppanimaassa?
”Varmaan Suomi pyrkisi sellaisen kannan aikaansaamiseen, jonka koko turvaneuvosto voisi hyväksyä. Jos siihen ei ole edellytyksiä, Suomi voisi hyväksyä tilanteesta riippuen sellaisenkin ratkaisun, jota esimerkiksi Venäjä ei hyväksy.”
YK:n turvaneuvosto
- YK:n tärkein rauhasta ja voimankäytöstä päättävä elin.
- Viisi pysyvää jäsenmaata, Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska, voivat yksin estää minkä tahansa päätöslauselman voimaantulon.
- Kymmenen vaihtuvaa jäsenmaata. Kaksi uutta vaihtuvaa jäsentä valitaan 18. lokakuuta. Suomen kanssa kilpailevat Australia ja Luxemburg.