Translain muutos voi haastaa asevelvollisuuden: Jos sukupuoli on ilmoitusasia, voiko laki perustua sukupuoleen?
Paineet asevelvollisuusjärjestelmän muuttamiseksi kasvavat koko ajan, arvioi tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.
4
MIN
Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.
Jos translaki muuttuu ensi vuonna, kuten on tarkoitus, sukupuolen vahvistamisesta tulee itsemääräämisoikeus.
Sukupuolen voisi jatkossa korjata hakemuksesta, jos on täysi-ikäinen ja esittää ”perustellun selvityksen” siitä, että kuuluu pysyvästi toiseen sukupuoleen. Lääketieteellinen diagnoosi ja hoidot eivät enää kuuluisi tähän prosessiin.
Uudistus on herättänyt kysymyksen, voiko se vaikuttaa asevelvollisuuteen.
Tätä pohti Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi, kun hän kirjoitti translain uudistustarpeesta ajatuspaja Liberan blogissa tammikuussa 2019.
”Ilmoituksenvarainen sukupuolen vahvistaminen voi johtaa myös strategiseen käyttäytymiseen”, hän sanoi.
”Lähinnä tulee mieleen asevelvollisuus.”
Niemen mielestä translain pikainen uudistus on tarpeen. Nykylaki edellyttää muun muassa, että hakija todistaa olevansa steriloitu tai muulla tavalla lisääntymiskyvytön. Se on seikka, jota niin Suomessa kuin muualla on jo pitkään pidetty kohtuuttomana ja ihmisoikeuksia loukkaavana.
Uudistuksesta on kirjaus hallitusohjelmassa. ”Säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta.”
Esitys piti antaa eduskunnalle jo viime vuonna, mutta korona vei sosiaali- ja terveysministeriön ajan.
Huhtikuun alussa lakimuutoksesta tehtiin myös kansalaisaloite, Oikeus olla – kansalaisaloite oikeudenmukaisemman translain puolesta. Se keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta kahdessa päivässä.
Panda Eriksson, yksi kansalaisaloitteen vastuuhenkilöistä, sanoo että kysymys mahdollisista väärinkäytöksistä on noussut esiin. Etenkin kahta asiaa on kysytty.
”Sitä, että voisiko juridisen sukupuolen vaihtaa ikään kuin kännissä ja läpällä? Ja voisiko sillä välttää asevelvollisuuden?”
Ehkä voisi välttää, Eriksson sanoo, mutta tätä tuskin tapahtuisi.
”Asevelvollisuus on helppo välttää muutenkin. Ihan sillä perusteella, ettei henkisesti koe olevansa kykeneväinen. Siksi on äärimmäisen epätodennäköistä, että kukaan lähtisi niin sanotusti vaikeimman kautta.”
”Vaikka juridisen sukupuolen vahvistaminen olisi yksinkertainen ilmoitusasia, siitä tulee valtavasti viivettä arkeen. Henkilötunnus, pankkitunnukset, reseptit, kaikki vaihtuu.”
Entä toisinpäin? Voisiko käydä niin, että translaki haastaa asevelvollisuuslain? Jos yhtäällä on laki, jossa sukupuoli on itsemääräämisasia, voiko toinen laki perustua sukupuoleen?
”Pidän epätodennäköisenä, että me saataisiin tällaista efektiä aikaan”, Panda Eriksson sanoo. Hän on sukupuolivähemmistön oikeuksia ajavan Trans ry:n puheenjohtaja.
”Vaikka pitäisin sitä tervetulleena toki.”
Johanna Niemi on toista mieltä.
”Ilman muuta se haastaa.”
”Meidän pitäisi yhteiskuntana miettiä, mihin kaikkeen sitä sukupuolta ylipäätään täytyy laittaa.”
Niemi oli viisi vuotta Minna Canth -akatemiaprofessori, jonka tutkimusalana oli tasa-arvo ja sukupuolentutkimus.
Niemi viittaa henkilötunnuksen uudistamiseen. Tarkoitus on, että viimeistään vuonna 2027 henkilötunnuksesta ei enää ilmene sukupuoli: loppuosan parillinen numero ei viittaisi naiseen eikä pariton mieheen.
Hän mainitsee monet lomakkeet, joissa on kolme mahdollisuutta ruksia sukupuoli. Mies/nainen/joku muu.
”Tämä on mielestäni järkevä suuntaus.”
Saksassa sukupuoli ”muu” voidaan tarvittaessa merkitä jo lapsen syntymätodistukseen. Suomessa lainsäädäntö on sukupuolineutraalia ”lähes kauttaaltaan”, Niemi sanoo. Harvoja poikkeuksia ovat asevelvollisuus ja äitiysvapaa.
”Aina kun opetan ensimmäisen vuoden opiskelijoita, asevelvollisuus nousee esiin miehiä syrjivänä käytäntönä. Ja sitähän se tietenkin on.”
”Aika isoja paineita on muuttaa asevelvollisuutta, vaikka en tiedä, miten se pitäisi ratkaista.”
Asevelvollisuuden kehittämistä pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa komiteassa.
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara uskoo, että keskustelu translaista haastaa ylipäätään perinteistä binääristä sukupuoliajattelua – sitä kautta myös asevelvollisuutta.
Ei ole kyse vain yhdestä laista ja pienestä vähemmistöstä vaan sukupuoliajattelun periaatteesta.
”Tämän vuoksi se kohtaa myös niin paljon vastustusta.”
Tasa-arvovaltuutettu on vaatinut translain pikaista uudistamista.
Monissa maissa riittää jo nyt, että juridisen sukupuolen korjaamisesta tekee oman ilmoituksen viranomaisille. Näin on esimerkiksi Tanskassa, Irlannissa, Brasiliassa ja Argentiinassa. Norjassa ilmoitus tehdään verovirastoon, ja se tulee voimaan heti. Myöhemmin sukupuolen voi muuttaa takaisin, jos haluaa.
Asevelvollisuuteen liittyvää problematiikkaa ei kuitenkaan ole, sillä Norjassa kutsunnat koskevat sekä miehiä että naisia ja asepalvelus soveltuvimpia.
Onko tasa-arvovaltuutettu ottanut kantaa asevelvollisuuteen? Ei varsinaisesti. Tasa-arvolaissa todetaan, että asevelvollisuuden säätäminen vain miehille on ”menettely, jota ei ole pidettävä syrjintänä”.
”Mutta varmasti tätä järjestelmää jossain aikataulussa muutetaan”, Maarianvaara sanoo. ”Paineet kasvaa koko ajan.”
Siitä ei kuitenkaan ole esitetty näkemystä, millainen järjestelmän pitäisi olla.
Mitä sanoo puolustusministeri, keskustan Antti Kaikkonen? Voiko asevelvollisuus perustua sukupuoleen, jos sukupuoli toisaalta on itsemääräämisasia?
Kaikkonen vastaa sähköpostilla.
”Nythän me emme tiedä tarkkaan, millaista lakia mahdollisesti tullaan lopulta esittämään, mutta nyt pohdittavana oleva tavoite tuskin vaikuttaa asevelvollisuuteen.”
”Naisia ja miehiä kohdellaan virallisen juridisen sukupuolensa mukaisesti laissa säädetyllä tavalla asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyen.”
”Tässä vaiheessa on vaikea todeta tämän enempää.”
Lakiuudistusta valmisteleva työryhmä on tarkoitus asettaa vielä tänä keväänä.