Huumekauppiaan pöyhkeä paluu
Suomalaista huumekauppaa internetissä pyörittää todennäköisesti vain yksi ihminen. ”Virheistä on nyt opittu”, huumekauppias sanoo. ”Suomessa kiinnijäämisriski on korkea”, vastaa poliisi.
8
MIN
Anonyymin Tor-verkon kotimaisessa huumemaailmassa on tapahtunut jotain ainutlaatuista.
Tapahtuma juontaa joulukuuhun 2020, jolloin viranomaiset sulkivat Sipulimarket-nimisen kauppasivuston ja takavarikoivat sen verkkopalvelimen. Operaation seurauksena suomalaisen nettihuumekaupan suosio romahti. Se on yhä vain varjo entisestään.
Tilanne voi olla muuttumassa.
”Nyt alkoi Suomen darknet-skenen uusi kultainen aikakausi”, sanoo Sipulitie-nimisen sivuston ylläpitäjä yksityisviestillä. Sipulitie on uusin kotimainen kauppapaikka Tor-verkossa.
Viestiä voisi pitää huumekauppaan kuuluvana ja merkityksettömänä uhona, mutta täysin tyhjää puhetta se ei ole. Sanojalla on poikkeuksellinen valttikortti: kokemusta menestyvän kauppasivuston luotsaamisesta.
”Sipulitie on jatkoa Sipulimarketille. Sipulimarketin elinkaari jäi harmittavan lyhyeksi, mutta tällä kertaa sivusto tulee olemaan linjoilla vuosia. Virheistä on nyt opittu.”
Suomen Kuvalehti on varmistanut, että kyseessä on sama henkilö, joka ylläpiti myös Sipulimarketia. On kansainvälisestikin harvinaista, että viranomaisten sulkeman sivuston ylläpitäjä tekee paluun uudella sivustolla.
Mitä poliisi ajattelee siitä, että Sipulitien ylläpitäjä on ikään kuin heittänyt haasteen?
Keskusrikospoliisin viestintäpäällikkö, rikosylikomisario Antti Hyyryläinen ei halua ottaa kantaa juuri Sipulitiehen vaan kommentoi nettihuumekauppaa yleisellä tasolla.
”Huumemarkettien pyörittäminen ja huumekauppa ylipäätään ovat liiketoimintaa, jossa voitollisen ja menestyksekkään kuvan antaminen on suotuisaa”, Hyyryläinen vastaa sähköpostitse.
Tor-verkko mullisti huumekaupan 2010-luvulla. Enää kenenkään ei tarvinnut tuntea diilereitä ostaakseen huumeita, vaan kuka tahansa saattoi tilata niitä muutamalla hiirenklikkauksella suoraan postilaatikkoonsa. Maksu suoritettiin kryptovaluutoilla.
Tor-verkon ensimmäinen suomenkielinen kauppasivusto Silkkitie porskutti peräti yli viisi vuotta. Se tarjosi alustan, jossa suuri määrä kotimaisia myyjiä kaupitteli huumeita laidasta laitaan.
Silkkitie lopetti toimintansa alkuvuodesta 2019, minkä jälkeen viranomaiset onnistuivat jäljittämään ja takavarikoimaan sen verkkopalvelimen. Viranomaisten mukaan Silkkitiellä myytiin huumeita noin 50 miljoonalla eurolla.
Palvelimen takavarikko ravisteli Tor-verkon kotimaista huumeskeneä. Keskustelupalstoilla pohdittiin kuumeisesti, pystyisivätkö viranomaiset onkimaan palvelimelta tietoa huumeiden ostajista ja myyjistä.
Huhtikuussa 2019 Tor-verkkoon perustettiin seuraaja Silkkitielle. Sen nimi oli Sipulimarket. Pian siellä kävi kauppa yhtä vilkkaasti kuin Silkkitiellä.
Sen jälkeen kun viranomaiset olivat joulukuussa 2020 takavarikoineet Sipulimarketin palvelimen ja sulkeneet sivuston, Tor-verkkoon on perustettu joitakin vastaavanlaisia sivustoja, mutta niissä huumekauppa on ollut mittaluokaltaan hyvin vaatimatonta verrattuna aikaisempaan.
Mutta on Sipulitie.
Miten uskottavaa on Sipulitien ylläpitäjän uho?
Hänen edellisen sivustonsa palvelinhan päätyi viranomaisten haltuun, aivan kuten Silkkitienkin palvelin.
Tapausten vertailu on kiinnostavaa.
Silkkitien palvelintakavarikko oli iso uutinen. Joulukuussa 2019 viranomaiset pitivät valtavasti mediahuomiota saaneen tiedotustilaisuuden, jossa kertoivat tunnistaneensa 7 500 Silkkitien käyttäjää palvelimelta löytyneiden tietojen perusteella.
Käyttäjät olivat luulleet, että sivusto olisi tuhonnut tiedot kaupoista tai ainakin kryptannut ne niin, etteivät viranomaiset pääsisi niihin käsiksi.
Luulo oli väärä, ja tuhansia ihmisiä tuomittiin huumerikoksista.
Sipulimarketin palvelimen kanssa kävi toisin. Viranomaiset tiedottivat sen takavarikosta mutta ovat sen jälkeen olleet hiljaa.
Takavarikkoa seuraavana päivänä Sipulimarketin ylläpitäjä julkaisi verkossa jäähyväisviestin, jossa kertoi, että sivuston tiedot oli kryptattu varsin perusteellisesti ja vanhaksi käyneet tiedot oli tuhottu.
Julkisuudessa ei ole kerrottu, että viranomaiset olisivat ottaneet takavarikon yhteydessä kiinni yhtään Sipulimarketin käyttäjää.
”Sipulimarketissa kaikki palvelimella oleva tieto, jota ei tarvittu enää, poistettiin tietokannasta automaattisesti. Silkkitiellä tilaukset ja viestit vain piilotettiin näkyvistä tietyn ajan jälkeen”, Sipulitien ylläpitäjä sanoo.
Vaikka viranomaiset eivät pystyisikään kaivamaan tietoja palvelimelta, on palvelimen takavarikointi tähän saakka ollut tehokas keino sulkea laiton sivusto.
Sipulitien luotsi kertoo nyt varautuneensa tähänkin. Hänen mukaansa Sipulitien tietokannasta lähetetään tunnin välein kryptattu kopio toiselle palvelimelle, jolloin sivuston siirtäminen toiselle palvelimelle on helppoa.
Huumekauppa on myös tällä vuosikymmenellä muuttanut muotoaan. Se on suurelta osin siirtynyt mobiilisovelluksiin, rikosylikomisario Hyyryläinen sanoo.
”Kehityskulkuun ovat vaikuttaneet monet seikat. Sovellusten helppokäyttöisyys, tiedonjaon mahdollisuudet sekä salaus- ja suojaustoiminnot helpottavat kaupankäyntiä sovelluksissa.”
Suomen huumemaailmassa on pitkään käytetty Wickr Me -nimistä pikaviestisovellusta, joka on suurelle yleisölle tuntematon.
Viime vuosina suosituimmaksi on kuitenkin noussut Telegram, jota käyttävät paljon myös sellaiset ihmiset, jotka eivät tee mitään rikollista.
Huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa jo pitkän aikaa ja kynnys kokeilla huumeita on madaltunut.
”Asenteet huumeiden käyttöä kohtaan ovat lieventyneet suomalaisten keskuudessa. Huumekauppa on normalisoitunut, jolloin on luonnollista, että se siirtyy muutoinkin käytössä oleviin viestivälineisiin.”
Hyyryläinen uskoo, että Tor-verkon kauppapaikkojen sulkeminen on vaikuttanut halukkuuteen pystyttää uusia.
”Tor-verkon huumekaupalla on yhä rooli suomalaisessa huumausainekaupassa. On epätodennäköistä, että se katoaisi lähitulevaisuudessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että applikaatiot ja mobiilioptimoidut ratkaisut ovat tulleet jäädäkseen.”
Suuri osa Tor-verkon kauppasivustoista on kansainvälisiä. Niiden toimintaperiaate on sama kuin Silkkitiellä, Sipulimarketilla ja Sipulitiellä, mutta ne ovat paljon isompia ja englanninkielisiä, ja niissä on myyjiä eri puolilta maailmaa.
Suomessa huumekauppaa on käyty tällaisten sivustojen lisäksi kuvalaudoiksi kutsutuilla keskustelupalstoilla.
Kuvalaudat on jaettu niin sanottuihin alalautoihin kaupunkien mukaan. Kauppiaat ovat kirjoittaneet oman kaupunkinsa alalaudalle, mitä huumeita heillä on myynnissä, mihin hintaan ja mikä on heidän Wickr Me -tunnuksensa. Asiakas on ottanut myyjään yhteyttä, ja kun kaupoista on sovittu, he ovat tavanneet kasvotusten, jolloin rahat ja huumeet ovat vaihtaneet omistajaa.
Lautahuumekauppa alkoi vuonna 2014 ja oli hyvin suosittua, kunnes tällä vuosikymmenellä ilmiö alkoi kuihtua.
Lokakuussa 2022 Tor-verkkon perustettiin täysin uudenlainen kotimainen sivusto nimeltä Tsätti. Siellä on jokaiselle Suomen kaupungille oma chat-sivu, jonne voi kirjoittaa mitä haluaa. Sivusto on täyttynyt huumeiden osto- ja myynti-ilmoituksista.
Kukaan ei ole ilmoittautunut Tsätti-sivuston perustajaksi. Sivustolle on ilmestynyt linkki Sipulitielle, mikä on saanut monet pohtimaan, tukeeko Sipulitie Tsättiä taloudellisesti.
”Tsätti on oikeasti oma projektini”, sanoo Sipulitien ylläpitäjä.
”Alun perin sivustosta ei ollut tarkoitus tulla mitään vakavasti otettavaa eikä edes huumekauppoihin tarkoitettua sivustoa, mutta sellaiseksi Tor-verkon suomalaiset sivustot tuntuvat ajautuvan, vaikka yrittäisi vain tarjota jotain anonymiteettipalvelua.”
Tällä hetkellä Tsätti ja Sipulitie ovat Tor-verkon ainoat kotimaiset sivustot, joilla käydään huumekauppaa. Suomalainen nettihuumekauppa siis käytännössä lepää yhden ihmisen harteilla.
Sipulitien ylläpitäjän edellinen sivusto Sipulimarket näytti suuntaviivat koko Suomen huumeidenkäytölle.
Tämän voi päätellä, kun vertasi sivuston myyntiä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksiin. Niissä analysoidaan eri kaupunkien jätevesien sisältämiä huumausainejäämiä ja saadaan selville, miten paljon huumeita Suomessa käytetään.
Maaliskuussa 2020 alkoi koronakriisi ja maat sulkivat rajojaan. Tämän uskottiin vähentävän huumeiden virtaamista Suomeen. Poliisi ja asiantuntijat sanoivat, että huumeiden tarjonta vähenee ja hinnat nousevat.
Sipulimarketissa asiat kuitenkin etenivät päinvastaiseen suuntaan. Huumeita myytiin entistä enemmän, eivätkä hinnat nousseet. Amfetamiinin hinta jopa laski, sillä myyjiä oli paljon, kilpailu kovaa ja tarjontaa enemmän kuin koskaan.
Touko-kesäkuun vaihteessa 2020 THL julkaisi jätevesitutkimuksen. Sen mukaan huumeidenkäyttö oli vastoin odotuksia lisääntynyt koronakuukausien aikana ja erityisen paljon oli lisääntynyt amfetamiinin käyttö.
Sen jälkeen kun viranomaiset olivat joulukuussa 2020 sulkeneet Sipulimarketin, amfetamiinin käyttö Suomessa romahti.
Nyt Sipulite pyrkii laajentamaan kaupankäyntiä ulkomaille.
”Tavoitteena on ensin vakiinnuttaa Sipulitien asema suomalaisten suosikkimarkettina ja sitten vähitellen haalia myös kansainvälisiä käyttäjiä esimerkiksi Dreadin avulla. Suunnitelmissa on, että sivustolla olisi vuoden päästä useita myyjiä eri maista”, Sipulitien ylläpitäjä sanoo.
Dread on Tor-verkossa toimiva kansainvälinen keskustelupalsta, joka on pyhitetty nettihuumekaupalle.
Sipulitien ylläpitäjä ei näe sivustonsa pyörittämisessä moraalista ongelmaa.
”Mielestäni jokaisen terveen aikuisen ihmisen pitäisi pystyä päättämään, mitä päihdettä käyttää vai käyttääkö mitään. Päihdeongelmat ovat kuitenkin ikäviä, ja toivon että päihdeongelmaiset ihmiset ainakin yrittäisivät hakea apua ongelmiinsa, eivätkä yrittäisi hoitaa niitä päihteillä.”
Fakta tietysti on, että jos ei olisi huumeita, ei olisi myöskään huumeiden aiheuttamia haittoja. Huumeeton yhteiskunta on kuitenkin utopiaa.
Viime vuosikymmeninä jalansijaa on saanut ajattelu, että koska haittoja ei voi estää, on niitä pyrittävä vähentämään. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa neulanvaihtopisteet ja korvaushoito.
Keskustelua käydään huumeiden käyttöhuoneista ja ainetunnistuspalvelusta, johon kuka tahansa voisi toimittaa huumeita, jotta niiden todellinen sisältö selviäisi. Toistaiseksi lainsäädäntö on näille esteenä.
Joidenkin mielestä yksi keino haittojen vähentämiseksi olisi se, että huumeet olisivat turvallisesti kaikkien saatavilla. Näkemys herättää paljon kritiikkiä.
Sipulitien ja muiden vastaavien kauppasivustojen kohdalla on otettava huomioon, että kyse on ennen kaikkea bisneksestä. Sivustojen ylläpitäjät saavat tietyn prosenttiosuuden myytyjen huumeiden hinnasta.
Rikolliset pyrkivät aina olemaan askeleen edellä viranomaisia.
”En usko, että viranomaisilla on käytössään mitään uusia keinoja, joista pitäisi olla huolissaan”, sanoo Sipulitien ylläpitäjä.
Rikosylikomisario Antti Hyyryläinen muistuttaa viranomaisten saavutuksista.
”Suomen viranomaiset ovat tehneet viime aikoina tietoverkkorikollisuuden saralla useita onnistuneita rikostorjuntaoperaatioita. Huumerikostorjunta on kansainvälisestikin vertailtuna Suomessa korkealla tasolla ja kiinnijäämisriski korkea.”
Kissa ja hiiri -leikki jatkuu.
Juttua päivitetty 27.2.2024 klo 17.