Toimittajia voi uhata linnatuomio Aarnio-käräjillä: ”Vakavat seuraukset sananvapaudelle ja demokratialle”

Syyttäjä kokeilee lähdesuoja-asiassa kepillä jäätä, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Länsimaisissa demokratioissa sananvapauden yksi kulmakivistä on lähdesuoja. Tämä toimittajille ja heidän tietolähteilleen pyhä asia halutaan murtaa. Tätä vaatii apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Vaade liittyy Helsingin entisen huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota koskevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytteitä on luettu 29.

Kyse on ensimmäinen kerta, kun syyttäjä vaatii toimittajan lähdesuojan murtamista.

Kalske haluaa Suomen Kuvalehden toimittajan ja MTV:n toimittajan oikeuden eteen kertomaan juttujensa lähteen tai lähteet. Jutut liittyvät laajaa julkisuutta saaneeseen poliisin epäiltyjen rekisteriin.

Journalistiliiton lakimiehen ja edunvalvontajohtajan Petri Savolaisen mielestä syyttäjä haluaa murtaa toimittajien lähdesuojan, jotta se saisi lisää tietoa Aarnion tapauksessa. Savolainen arvioi, että kyse on myös syyttäjän halusta lisätä omaa valtaansa ja nyt syyttäjä kokeilee kepillä jäätä lähdesuoja-asiassa.

”Hiukan tästä saa sellaisen käsityksen, että koko Jari Aarniota koskevaan syytelistaan on otettu myös tämä lähdesuojaan liittyvä vuotoepäily, joka on kaikkien syytteiden osalta kuitenkin hyvin pienessä roolissa.”

 

SK ja MTV ovat kertoneet, että epäiltyjen rekisteristä löytyi muun muassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi ja useiden suomalaisten julkisuuden henkilöiden, kuten Mika Salon, Matti Vanhasen, Ilkka Kanervan ja Vesa-Matti Loirin nimet. Muun muassa Poliisihallitus on myöntänyt, että rekisterissä on useita nimiä, jotka eivät sinne kuulu.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske epäilee, että entinen huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio on vuotanut toimittajille tietoja rekisteristä, eli kyse olisi salassapitorikoksesta. Siitä tuomio on enintään vuosi vankeutta. Syyttäjä on vaatinut Aarniolle vankeutta huumausainerikoksista 13 vuotta.

Savolainen muistuttaa, että epäiltyjen rekisterissä oli virheitä ja on ollut tärkeää, että journalistit ovat nostaneet yhteiskunnallisia epäkohtia esille, niin että julkinen keskustelu on ollut myös mahdollista.

”Jos lähdesuojaa lähdettäisiin yleisesti murtamaan, niin se voi johtaa hyvin vakaviin seurauksiin demokratian ja sananvapauden kannalta. Mitä tietoja toimittajat saavat tulevaisuudessa, ja mitä pystytään enää kertomaan julkisuutta vaativista merkittävistä yhteiskunnallisista asioista.”

Savolaisen mielestä tuomioistuimen pitäisi vakavasti ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen linjaus.

Linjauksen mukaan sananvapauden ja lähdesuojan rajoituksia pitää tulkita ”supistavasti”, vain jos se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa.

”Tuomioistuimella on suuri rooli siinä, miten he lähtevät tätä lähdesuoja-asiaa käsittelemään, jos toimittaja edelleen vetoaa lähdesuojaan eikä aio kertoa sitä.”

 

Lähdesuoja voidaan käytännössä murtaa vain törkeissä rikoksissa ja salassapitorikosten (vuoto) osalta.

Käytännössä oikeusprosessi etenisi siten, että toimittaja kutsutaan todistajaksi oikeuteen. Hänen on puhuttava totta todistajanvalan nojalla.

Jos toimittaja ei suostu kertomaan tietolähdettään, hänelle voidaan antaa uhkasakko tai kuusi kuukautta vankeutta. Sama käytäntö on kaikille todistajille.

Suomessa ei ole ollut kuitenkaan koskaan tilannetta, jossa toimittajaa vaadittaisiin kertomaan tietolähde oikeudessa. Kyse on ennakkotapauksesta.

Lähdesuojan ansiosta Suomessa ja maailmalla on kirjoitettu paljon merkittäviä uutisia. Kuuluisin juttu lienee Yhdysvaltojen presidentti Richard Nixonin eroon johtanut Watergateksi nimetty salakuuntelujupakka, josta kirjoitettiin laajasti vuonna 1974.

Suomessa ”gate-päätteiset” jutut ovat tuttuja Matti Vanhasen lautakasasta ja Anneli Jäätteenmäen Irakgatesta. Vaikka kaikkiin toimittajien juttuihin ei liitetäkään gate-päätettä, käyttävät journalistit tietolähteitä lähes päivittäisessä työssään.

Vuonna 2005 amerikkalainen toimittaja joutui vankilaan, kun hän suojeli lähdettä.

 

Suomen Kuvalehti pyysi tätä juttua varten kommentteja myös Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professorilta Päivi Korpisaarelta, joka kieltäytyi kommentoimasta lähdesuojan murtamista. Korpisaari vetosi, ettei halua kommentoida ”vireillä olevaa asiaa”.