Terrafamen purkuputken saasteet: Nuasjärven syvänteissä happiongelmia – mangaania liukenee veteen

GTK:n tutkimus: Nuasjärvelle kehittyi selvä kemiallinen kerroksellisuus kaikkiin purkuputkea lähellä oleviin syvänteisiin.

GTK
Teksti
Mikko Niemelä

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Valtion suuromistuksessa olevan Terrafamen kaivoksen kaivosvesiä on juoksutettu viranomaisten myöntämällä ympäristöluvalla suoraan Nuasjärveen marraskuusta 2015 lähtien.

Nuasjärven tilaa ovat seuranneet Kainuun ely-keskus, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Terrafame.

Myös Suomen Luonnonsuojeluliitto on tehnyt omia mittauksiaan Nuasjärvellä. Se totesi jo kesällä 2016, että Nuasjärven Selkäsaaren syvänteestä löytyi päästövesistä kerrostunut alue, johon järven luontainen kevätkierto ei ole yltänyt. Kemiallinen kerrostuminen uhkaa veden luontaisen kiertoa, joka aiheuttaa happikatoa sekä järven ekologian järkkymisen.

Nyt GTK on julkaissut uusia mittaustuloksia Nuasjärveltä. Tutkimuksen mukaan vedenlaatu Nuasjärvessä ja Rehjan alueella on muuttunut seurantajakson 2015–2016 aikana. Pintavedessä muutos näkyy sähkönjohtavuuden kohoamisena. Muutos johtuu sulfaattipitoisuuden kaksinkertaistumisesta.

”Keskimääräinen veden koostumus on luparajoissa, mutta syvänteissä pitoisuudet näkyvät korkeampina”, sanoo GTK:n tutkija Jari Mäkinen.

Marraskuussa 2016 jäidentulon jälkeen Nuasjärvelle oli kehittynyt tutkimuksen mukaan selvä kemiallinen kerroksellisuus kaikkiin Jormasjokisuuta ja purkuputkea lähellä oleviin syvänteisiin noin 12 metrin syvyydelle. Tämä johtui pääosin sulfaattikuormituksesta.

Kuormituksesta puolestaan on seurannut se, että lähellä pohjaa olevan veden happipitoisuus on laskenut ja sedimentistä on alkanut vapautua mangaania ja muita metalleja.

”Joo, kyllä sitä mangaania ihan kohtuullisesti on lähtenyt liikkeelle. Mangaani on ensimmäisiä metalleja, jotka lähtevät sedimentistä liikkeelle. Korkeimmat pitoisuudet näkyivät lähisyvänteissä”, Mäkinen sanoo.

Mangaania havaittiin myös kauempana purkuputkesta eli Rehjanselällä.

”Onko vaikutusta purkuputkella, vai onko kyseessä täysin luontainen asia. Tätäkään ei voi varmuudella sanoa. Tätäkin täytyisi tutkia lisää.”

 

Muutamassa purkuputken lähellä olevassa syvänteessä mangaanipitoisuudet olivat suurimmillaan 3700 mikrogrammaa litrassa syyskuussa 2016. Suuret pitoisuudet heikentävät Nuasjärven veden laatua.

”Kyllähän tilanne huononee, jos sinne liukenee metalleja happivajeen seurauksena”, biologi Mäkinen GTK:lta pohtii.

Mangaania pidetään neurotoksisena metallina ja se vaikuttaa erityisesti aivoihin. THL:n mukaan vesilaitosten jakamalle vedelle on voimassa laatusuositus mangaanin osalta: 50 mikrogrammaa ja yksityiskaivoille 100 mikrogrammaa litrassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli 100 mikrogrammaa mangaania litrassa on vaarallista juotuna erityisesti alle 12-vuotiaille lapsille.

GTK:n tekemien mittausten mukaan mangaanipitoisuus oli Nuasjärven yhdessä syvänteessä lokakuussa 2016 noin 85 mikrogrammaa litrassa. Marraskuussa se oli kohonnut 208 mikrogrammaan litrassa.

Kaikesta huolimatta Nuasjärven vettä voi edelleen käyttää talousvetenä.

GTK jatkaa purkuputken aiheuttaman kuormituksen tutkimista yhdessä Kainuun ely-keskuksen ja Terrafamen kanssa. Terrafamen kaivoksella on määräaikainen ympäristölupa purkuputkelle vuoteen 2018 saakka.

Suomen Kuvalehti uutisoi lokakuussa 2016 GTK:n ja Kainuun ely-keskuksen kyseenalasista mittauksista ja niistä johdetuista tulkinnoista, tiedotusepäselvyyksistä ja järven kierrosta.

SK:n uutisen jälkeen Kainuun ely-keskus myönsi  tiedottaneensa väärin valtion kaivosyhtiö Terrafamen (ent. Talvivaara) purkuputken vaikutuksista Nuasjärven vedenlaatuun.

 

Juttu julkaistu 27.2. klo 17.30, juttua muokattu 8.3. klo 8.55: GTK:n tekemien mittausten mukaan mangaanipitoisuus oli Nuasjärven yhdessä syvänteessä lokakuussa 2016 noin 85 mikrogrammaa litrassa. Marraskuussa se oli kohonnut 208 mikrogrammaan litrassa. Aiemmin jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että mangaanipitoisuus olisi käsittänyt koko Nuasjärveä.