Teillä entistä vaarallisempaa

liikennekuolemat
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Liikenneonnettomuudet

Murheelliset viikonloput Suomen tiellä jatkuvat. Viime viikonvaihteessa liikenneonnettomuudessa menetti henkensä ainakin kahdeksan ihmistä. Liikennekuolemien määrän nousuun ei ole yksiselitteistä syytä.

Teksti Emma Suominen
Kuva Hanna Maunuksela

Konstaapeli Gudmund Lindström sai surmansa 30. kesäkuuta Kälviällä. Poliisin takaa-ajama kuljettaja ajoi autollaan Lindströmin päälle. Mies oli yli kolmen promillen humalassa. Häntä epäillään murhasta.

Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä on koko alkuvuoden ajan ollut kasvussa. Kesäkuussa liikenteessä kuoli 44 ihmistä. Se on 12 enemmän kuin vuosi sitten.

”Suhtautuminen toisiin ihmisiin tai ajamiseen on muuttunut”, arvelee Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen.

Liikenneturva on pyrkinyt vaikuttamaan etenkin nuorten ajoasenteisiin. Silti alle 25-vuotiaiden rattijuoppojen aiheuttamien kuolonkolarien määrä yli kaksinkertaistui viime vuonna edellisvuoteen nähden. Muutkin ottavat turhia riskejä liikenteessä.

”Liikennekuolemien määrän nousuun ei ole yksiselitteistä syytä. Liikenne on kasvanut, kohtaamistilanteiden määrä ja vaaratilanteet sen myötä. Alkoholilla on osuutta joka kolmanteen onnettomuuteen. Ja porukalla, jolla menee taloudellisesti hyvin, oman edun tavoittelu näkyy ajamisessakin.”

Viime vuonna kolaroitiin tavallista vähemmän. Se on Järvisen mukaan kuitenkin osoittautunut vain sattumaksi.

”Sitä tuntee itsensä voimattomaksi. Meidän keinoillamme ei voi kovin paljon vaikuttaa yksittäistapauksiin, voimme vain pitää asioita esillä.”

Järvinen toivoo poliisilta enemmän kommentoivaa raportointia ratsioista: minkälaisia rikkeitä tehtiin, miten liikenne sujui, mitä korjattavaa olisi asenteissa.

”Valtakunnallisissa kampanjoissa se on mahdotonta, kun tieto liikkuu tilastolukuina, mutta paikallisesti sitä kyllä tehdään”, vastaa ylikomisario Heikki Seppä Helsingin liikenne- ja erityispoliisista.

Hän uskoo yhden riskitekijän löytyvän uusista menopeleistä – autojen suorituskyky kun ei ole missään järkevässä suhteessa maksiminopeuksiin.

”Autoilijat uskovat, että ohituksia voi tehdä vaarattomasti, vaikka rikotaan räikeästi liikennesääntöjä. Luotetaan siihen, että ei minulle tapahdu mitään.”

Seppä myöntää, että liikennevalvonnassakin on parantamisen varaa. Automaattisen valvonnan laitteiston käyttöaste on vain viidestä kymmeneen prosenttia.

”Henkilöstö on pahasti laiminlyöty, vaikka tekniikkaa valvontaan on. Tehokas liikennevalvonta ei ole päättäjien suosiossa, eihän sakotuksestakaan saa kukaan puhua mitään”, Seppä ihmettelee.

Käytännössä turvallisuuden ratkaisee kuljettajan oma asennoituminen, hän muistuttaa.

SK 27/2007

Lisää aiheesta
Asfaltin kutsu (SK 30/2004)
-SK:n reportaasi Leppävirralta, jossa nuorten liikennekuolemat ovat yleisiä.
Poliisin mielestä sokkivalistus on ainoa keino.