Tanskassa alkoi "kokonaan uusi aikakausi" – Koronan mallimaaksi noustiin nokkeluudella ja suoraviivaisuudella
Analyysi: Ratkaisevaa on, miten kättelynkin jo elvyttäneet tanskalaiset käyttäytyvät jatkossa. Talveen maa varautuu tehosterokotuksin ja ristivetotuuletuksella.
Viinikaupan edustalla velloo äänekäs maistiaisruuhka. Ravintolan ovensuussa tarjoilijat pohtivat, miten saada tilaukset nopeasti täydelle terassille. Pyöräilijämassa jarruttaa liikennevaloihin, jalat tömähtävät tueksi kiveykselle.
Torstai-iltainen Nørrebro Kööpenhaminassa on täydessä vauhdissa. Syyskuinen hellepäivä on harvinaista herkkua, mutta säpinä ei.
Elämä Tanskassa on ollut aika lailla normaalia jo kuukausia. Maskipakon päättyminen 14. kesäkuuta häivytti koronan katukuvasta, huhtikuussa käyttöön otettu koronapassi on mahdollistanut jalkapallo-ottelut, ravintolavierailut ja muut huvitukset.
Perjantaista 10. syyskuuta alkaen koronapassia ei tarvitse esittää enää yökerhoissa eikä massatilaisuuksissakaan, sillä koronaa ei enää luokitella Tanskassa yhteiskunnalle vaaralliseksi sairaudeksi. Tanska on yksi ensimmäisistä maista, joka näin julistaa paluun normaaliin, tai ”kokonaan uuteen aikakauteen”, kuten Tanskan terveysministeri Magnus Heunicke muotoili torstaisessa lehtihaastattelussa.
549 päivää sitten Tanska meni kiinni maailmanlopun tunnelmissa. Rankin kansalliskokemus oli kuukausia kestänyt sulku viime talvena, ja suurin yksittäinen pyllähdys minkkitarhauksen lopettaminen paniikin keskellä pikavauhtia. Se tuli kalliiksi.
Nyt Tanska paistattelee kansainvälisessä mediassa koronahoidon mallimaana, koska se on saanut epidemian aisoihin suhteellisen ”pehmein” toimin. Kuolemantapauksia suhteutettuna väestöön on myös vähän kansainvälisessä vertailussa, tosin enemmän kuin Suomessa. Tanskassa on kuollut koronaan 2 604 ihmistä.
Testauspuikon työntäminen nenään tai nieluun on onnistunut hyvin muiltakin kuin terveydenhuollon ammattilaisilta.
Mikä on Tanskan salaisuus?
Nopea ja mutkaton päätöksentekokulttuuri on auttanut. Päättäjät ovat kaataneet raja-aitoja ja virittäneet nopeasti poikkeustoimia.
Esimerkiksi käy massiivinen testaus, joka on Tanskan koronastrategian ytimessä. Keväällä testattiin enimmillään päivässä yli kymmenesosa väestöstä. Testaajiksi koulutettiin lisäväkeä pystymetsästä. Testauspuikon työntäminen nenään tai nieluun on onnistunut hyvin muiltakin kuin terveydenhuollon ammattilaisilta. Pikatestejä ovat hoitaneet yksityiset yritykset.
Demarien vähemmistöhallitus ja oikeisto-oppositio nokittelevat välillä, mutta eivät niin että koronahoito olisi kärsinyt ratkaisevasti.
Pääministeri Mette Frederikseniä syytettiin itsevaltiaan otteista sen verran tiukasti, että lopulta koko parlamentti nivottiin mukaan päätöksentekoon. Poliitikkojen ja viranomaisten toimivaltasuhteet ovat selkeät, vaikka he eivät ole aina olleet yhtä mieltä.
Koska tanskalaiset olivat tottuneet käymään tiuhaan testissä, ne ovat maksuttomia ja niihin voi mennä ilman ajanvarausta, koronapassista tuli menestys. Sulun jälkeen elämä virkosi nopeasti. Nyt epidemia on supistusvaiheessa. Sairaalahoidossa on 132 potilasta ja tehohoidossa 28.
Tanskalaisista 73 prosenttia on saanut kaksi rokotetta. Luku on maailman kärkeä ja peruste tämänpäiväiselle avaamiselle.
Nopeaa rokotustahtia selittää tehokas organisointi. Maailman digitalisoiduin terveydenhuolto on näyttänyt voimansa. Lisäksi Tanska on kipitellyt kärppänä rokotteiden jälkimarkkinoilla. Kun jokin EU-maa on perunut ostoksiaan tai siltä on jäänyt rokotteita käyttämättä, Tanska on lähtenyt ostoksille.
Koronaviestintä on ollut selkeää, läpinäkyvää ja kannustavaa. Tiedotustilaisuudet ovat alkaneet tyypillisesti tanskalaisten ja Tanskan kehumisella. Ylistys on tietysti osittain nuoleskelua, mutta monille se toimii. Viestinnän tyyliä kuvaa hyvin budjettiesityksen kanssa samoihin aikoihin esitelty hallituksen tulevaisuusraportti. ”Tanska on fantastinen maa”, se alkaa.
Rahasta puheen ollen: pääministeri on tehnyt selväksi, ettei rokotteiden osto tai testien järjestäminen ole kruunuista kiinni. Tanska on todennäköisesti maksanut eniten korvauksia sulkujen takia kärsineille yrityksille, kun summa suhteutetaan maan talouden kokoon. Silti Tanska on velkavertailussa niitä maita, jotka ovat ottaneet koronan takia vähiten lisävelkaa.
Nyt maan talouden koko on jo ylittänyt koronaa edeltävän ajan. Työllisyys huitoo ennätyslukemissa. Ylikuumeneminen ja työvoimapula vilkkuvat otsikoissa.
”Olisi naiivia uskoa, että tämä on varmasti ohi. Tilanne on ennakoimaton”, terveysministeri Heunicke sanoi torstaisessa haastattelussa. Hallituksella on valmius ottaa rajoituksia käyttöön, jos tilanne pahenee.
Ja paheneehan se, asiantuntijat ennustavat. Tänään kuplii helleperjantai, mutta edessä väijyy pohjoiseurooppalainen, viimainen tihkusadetalvi.
Tällä viikolla Tanskassa on alettu antaa tehosterokotteita hoivakotien vanhimmille asukkaille ja riskiryhmille. Koko kansallekin kolmas rokote on tulossa jossain vaiheessa. Koululaisia ohjataan pikatesteihin kerran viikossa yhdeksänvuotiaista lähtien.
Tanska on hankkinut optiot ostaa uudistettuja rokotteita varianttien varalle. Talouden ja terveydenhuollon asiantuntijaryhmä miettii, miten koronan kanssa eletään lähivuosina, sillä tauti ei häviä maailmasta eikä Tanskastakaan.
Ratkaisevaa on, miten jo käsipäivää paiskaamaan ryhtyneet tanskalaiset käyttäytyvät. Pääministeri Frederiksen on sanonut luottavansa ihmisten terveeseen järkeen.
Uudistettuja koronaohjeita on nyt kuusi. Ota rokotus, kuuluu ensimmäinen. Sitten: mene testiin, jos on oireita. Pidä etäisyyttä ja huolehdi käsihygieniasta. Siivoa ahkerasti varsinkin pinnat, joita monet koskettelevat. Tuuleta ahkerasti ja ristivedolla.
Ei kuulosta liian haastavalta.