Kuntatesti
Suomen Kuvalehti listasi Suomen kunnat elinvoiman, väestön ja talouden perusteella. Kärjessä loistavat suuret kaupungit. Onnistujia löytyy silti myös muualta.
Tuskin on suuri yllätys, että Suomen Kuvalehden kuntavertailun kärkikvartetissa viiden tähden kuntina loistavat Kauniainen, Sipoo, Helsinki ja Espoo.
Mutta jos kainuulainen Puolangan kunta saisi ympärilleen Espoon kaupungin ja viereensä vielä Helsingin, hyvin Puolangallakin menisi. Nyt pikkukunnan yllä loistaa yksi tähti ja listasijoitus on 281.
Jakolinjat kuntien välillä ovat syventyneet. Pitkälti niitä selittävät maantiede ja historia.
Suomen Kuvalehdelle laadittu tilasto-aineisto valottaa Manner-Suomen kaikkien 293 kunnan väestökehitystä, elinvoimaa ja kuntatalouden tilaa 19 eri muuttujan perusteella.
SK:n Tähtikunnat 2021 -aineistossa kunnat on pisteytetty viidestä tähdestä yhteen. Kun aineistossa käytetään suhteellisia lukuja, kuntakoko tai syntyneiden lasten määrä ei korostu.
Aineiston ovat laatineet johtava asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä ja kuntatalouden asiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä FCG-Perlaconista.
Kevään 2017 kuntavaalien alla Aro ja Laesterä laativat SK:lle vastaavanlaisen aineiston (SK 11/2017). Tuolloin kuntia tarkasteltiin samanlaisella pisteytyksellä.
Nyt kuva kuntien eriytymiskehityksestä tarkentuu. Edelleen kunnat on pisteytetty viidestä tähdestä yhteen, mutta lisäksi kuntia tarkastellaan kuntatyypeittäin.
Mitä aineiston kautta saadaan näkyviin?
Ainakin se, kuinka eri lähtökohdista kunnat ponnistelevat elinvoiman, työpaikkojen ja palveluiden puolesta.
Tätä artikkelia ja sen aineistoa ei ole laadittu viiden tähden kuntien hypettämiseksi tai yhden ja kahden tähden kuntien nolaamiseksi. Kunta-aineisto kertoo kuntien erilaisista toimintaympäristöstä: väestörakenteesta, yritysten määrästä, kunnan taloudellisista resursseista ja niin edelleen. Aineisto voi avata lukijoiden ymmärrystä kunnallisen päätöksenteon vaikeuteen erilaistuvissa kunnissa.
Kuntapalveluiden laadusta aineisto ei juuri kerro. Yhden tai kahden tähden kunta voi tarjota asukkaalleen ihmiskasvoista ja hyvää palvelua sekä hienon asuinympäristön.
Kuntakartassa näkyy yhä Pähkinäsaaren rauhan (1323) raja.
Vaikka suuret, yli 100 000 asukkaan kaupungit kehyskuntineen näyttävät näissä tilastoissa ”menevän menojaan”, tämä ei ole koko totuus.
On seutukaupunkeja ja maaseutumaisia kuntia, jotka pärjäävät vertailussa hyvin. Monella niistä on kuitenkin etunaan kohtuullisen suotuisa sijainti. Myös väestökehitys ja kuntatalous ovat maantiedettä.
”Isot jakolinjat kulkevat itä–länsi-akselilla ja lisäksi vielä historiallisia rajalinjoja mukaellen”, Timo Aro selvittää.
Nyt palataan erittäin vanhoille valtakunnan rajoille. Ruotsin kuningaskunta ja Novgorod solmivat Pähkinäsaaren rauhan vuonna 1323. Vaikka linjattua rajaa ei ilmeisesti merkitty maastoon ja linjauksista on erilaisia tulkintoja, useimmin toistetun tulkinnan mukaan rajalinja kulki Pohjanlahdelta jostakin Raahen tienoilta kohti Etelä-Karjalaa lävistäen nykyisen Rautjärven kunnan.
”Jos rajan piirtäisi alkamaan nyt Oulun korkeudelta ja säätäisi sitä hivenen Jyväskylän kohdalta kääntymään kohti Porvoota tai Loviisaa, sen länsipuolella sijaitsee huomattava osa neljän ja viiden tähden kunnista”, Aro sanoo.
Aro ei ole ensimmäinen, joka nostaa Pähkinäsaaren rauhan rajan esille keskusteltaessa Suomen alueiden ja kuntien eriytymisestä. Muun muassa Kelan tutkijat ovat viitanneet suomalaisten sairastavuuden olevan merkittävästi suurempaa vanhan rajan itä- kuin länsipuolella.
Kuvaavaa on, että viiden tähden kuntien kahdenkymmenen kärkeen nousee pääosin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen vahvoja kuntia. Vain kolme kuntaa on näiden ulkopuolelta: ydinvoimalakunta Eurajoki (5.) Satakunnasta, Pirkkala (11.) Pirkanmaalta sekä Uusikaarlepyy (18.) Pohjanmaalta. Kaikki nekin läntisestä ja eteläisestä Suomesta.
Viiden tähden kuntia on kaikkiaan 60, neljän tähden 59 ja kolmen, kahden sekä yhden tähden kuntia on kussakin ryhmässä 58.
Jos viiden tähden kuntalistaa katsotaan sijalukujen 21–60 välillä, maakuntien kirjo laajenee jonkin verran: joukkoon nousevat myös Kempele (46.) ja Oulu (50.) Pohjois-Pohjanmaalta, Kittilä (38.) ja Kolari (39.) Tunturi-Lapista ja Inari (45.) Pohjois-Lapista.
Itäisestä Suomesta listalle nousee kaksi tuttua kuntaa: Taipalsaari (54.) Etelä-Karjalasta ja Kontiolahti (59.) Pohjois-Karjalasta.
Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Pääpiirteittäin ei juuri mikään. Neljä vuotta on lyhyt aika kuntakentällä ja maakunnissa, Aro ja Laesterä korostavat.
Viiden tähden kerhossa ovat siis edelleen pääkaupunkiseudun vahvat veturit Helsinki (3.), Espoo (4.) ja Vantaa (12.) sekä kehyskunnat näiden ympärillä. Samaan kerhoon kuuluvat Varsinais-Suomessa Turku (37.) ja Pirkanmaalla Tampere (29.) kehyskuntineen.
Kuten viimeksi, niin nytkin Pohjanmaan kaksi- tai ruotsinkieliset kunnat kurottavat ylimpään kärkeen. Uudenkaarlepyyn lisäksi Närpiö (21.), Korsnäs (27.), Mustasaari (30.), Vaasa (33.), Pedersöre (34.), Maalahti (35.), Pietarsaari (42.), Vöyri (43.), Luoto (48.) ja Kruunupyy (49.). Listaus on hämmästyttävä.
Vastaavasti yhden tähden kuntien sarakkeessa perää pitävät Pohjois-Savon ja Kainuun kunnat, jotka jäävät kauas pääväylistä, raideverkosta, yliopistoista ja valtionvirastoista: Kaavi (293.), Vesanto (292.), Rautavaara (291.), Hyrynsalmi (290.) ja Sonkajärvi (289.). Myös Keski-Suomen pienehköjä kuntia löytyy tästä ryhmästä.
Yhden tähden kunnissa on useita, joiden tulevaisuus on paljolti sen varassa, että pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu. Näin arvioi Eero Laesterä.
Vaikka sote-palvelut siirtyisivät kuntien vastuulta kaavailluille hyvinvointialueille tai maakunnille, kaikista kunnista ei Laesterän mukaan tule senkään jälkeen elinvoimakuntia.
”Mutta monet pienistä kunnista voivat jatkaa itsenäisinä, jos se riittää kuntalaisille, että perustoiminnot hoidetaan”, Laesterä sanoo.
Kunnat siis erilaistuvat kaiken aikaa myös tehtäviensä kautta.
Mutta voiko yksittäisen kunnan, seudun tai kokonaisen maakunnan näkymä muuttua ratkaisevasti parempaan?
Timo Aron mukaan tästä on esimerkkejä. Lappi oli vielä 1970-luvulla kurjala. Nyt se on 2000-luvun menestystarina kaivosteollisuuden ja matkailun ansiosta. Nousu on kohdistunut voimallisimmin Rovaniemelle ja länsirajan tuntumaan Tunturi- ja Pohjois-Lapin kuntiin. Pian nousuvuorossa on ilmeisesti Kemi Metsä Groupin biotuotetehdasinvestoinnin ansiosta.
Mutta on Lappia nostettu jaloilleen myös valtionosuuksilla. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallituksen lappilainen alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) sai valtionosuusuudistuksessa suunnattua Lapin kunnille muutamien kymmenien miljoonien eurojen vuosittaisen lisäyksen.
Lapin kunnat ovat sittemmin pysytelleet poissa valtiovarainministeriön kriisikuntalistalta.
Vajaa vuosikymmen myöhemmin pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus korjasi valtionosuusjärjestelmää Helsingin hyväksi poistamalla kiinteistöveron kuntien verotulotasauksesta.
Helsinki voitti uudistuksessa useita kymmeniä miljoonia euroja vuositasolla. Tämä päätös satoi myös muutamien pienten kesämökkikuntien laariin.
Muun muassa eteläsavolainen Puumala ja varsinaissuomalainen Kustavi hyötyivät linjauksesta taloudellisesti Helsingin vanavedessä.
Kustavi (56.) löytyy viiden tähden kuntien listalta ja Puumala (158.) kolmen tähden, mikä on Etelä-Savossa kova suoritus.
Näyttää, että koronavuodesta 2020 tuli kuntien ylivoimaisesti paras talousvuosi miesmuistiin. Arki alkaa kuntavaalien jälkeen.
Oikeastaan juuri nyt missään kunnassa ei olla kovin köyhiä, vaikka covid-19 koettelee Suomea ja maailmaa ankarasti. Valtion koronatuet kunnille ovat tuoneet lähes 3 miljardia euroa lisärahaa kuntatalouteen.
Helmikuussa 2021 kuntien etujärjestö Kuntaliitto julkisti kuntien ennakkotilinpäätöstiedot, ja jo nyt näyttää siltä, että koronavuodesta 2020 tuli kuntien ylivoimaisesti paras talousvuosi miesmuistiin.
Eero Laesterän mukaan kohti normaalia palataan vuonna 2022. Arki alkaa siis kuntavaalien jälkeen.
Aron ja Laesterän laatima aineisto osoittaa, että kuntien ylivoimaisesti kovin haaste tulee vastaan ”neloskierteen” kautta. Se on haaste, jossa rahakaan ei välttämättä auta – ja se on todellisuutta jo tässä ja nyt.
Aron mukaan kunnat kohtaavat kukin tavallaan tämän yhtälön: väestö keskittyy edelleen suurille kaupunkiseuduille, syntyvyys on alhaista ja työikäinen väestö vähenee väestön ikääntyessä.
Tässä ristiaallokossa sote-alueiden ja kuntien tulisi löytää työvoimaa hoitamaan hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset tehtävät.
”Tämä väestökysymys on pirullinen yhtälö ratkottavaksi”, Aro sanoo ja lisää vielä, ettei ongelma ole ratkaistavissa ilman työperäistä maahanmuuttoa ja siihen liittyvää koulutusta. Samaan johtopäätökseen on päätynyt myös kuntien eläkevakuuttaja Keva.
Sekä Uusimaa että Kainuu kisaavat koulutetuista työntekijöistä omilla paikallisilla ja alueellisilla resursseillaan.
Kesäkuun 13. päiväksi 2021 siirretyissä kuntavaaleissa valitaan päättäjät ratkomaan näitä hankalia yhtälöitä.
Suuruuden ekonomiaa
Yli 100 000 asukkaan kaupungit: 9 kaupunkia, 2 214 891 asukasta.
Kuntatyypittäinen vertailu kertoo kuntien eriytymisestä olennaisen jo kättelyssä. Yli 100 000 asukkaan kaupunkeja on Suomessa vain yhdeksän.
Maailmalla näistä ei edes puhuttaisi suurina kaupunkeina, mutta pohjoisessa, harvaan asutussa ja vähäväkisessä maassa volyymejä on pakko tarkastella eri asteikolla.
Viiden tähden kuntia ovat Helsinki (3.), Espoo (4.), Vantaa (12.), Tampere (29.), Turku (37.) ja Oulu (50). Neljän tähden listalta löytyvät Jyväskylä (71.), Lahti (92.) ja Kuopio, joka viimeisenä suurena löytyy kaikkien kuntien vertailussa sijaluvulta 106.
Tässä kerhossa kaupunkien johtoryhmät ja päättäjät askaroivat aivan eri mittaluokan kysymysten parissa kuin kunnissamme keskimäärin. Nämä kaupungit rakentavat yhteistyöverkostoja yritysmaailman, yliopistojen, erilaisten kansainvälisten foorumien ja ulkomaisten kaupunkipartnereiden kanssa.
Työn alla on innovaatiopolitiikkaa, kaupunkikehittämistä ja digitalisaatioon liittyviä hankkeita. Kaupunkikonserneilla on yhtiösalkussaan muitakin tytäryhtiöitä kuin vuokratalo- ja energiayhtiöt.
Näiden kaupunkien fyysinen rakentaminen on isoa bisnestä: syntyy urheilu- ja kulttuuriareenoita, raitioteitä, rantatunneleita.
Kaupunkeja rakennetaan yhä tiiviimmiksi ja kohti taivasta. Kaupunkien kaavoituksessa ja maankäytössä on paljon pelissä. Tätä valtaa jaetaan kuntavaaleissa.
Eero Laesterän mukaan suurten kaupunkien talous on leimallisesti tulotaloutta. Näiden yhdeksän – ja muidenkin maakuntakeskusten – keskeinen ajatus on luoda kasvua, työpaikkoja ja verokertymää kaupungin kassaan, jotta palvelut pelaavat.
Ajoittain suurten kaupunkien tilinpäätöstiedotteissa manataan talouskurjuutta ja alijäämäistä tilinpäätöstä.
”Tosiasia on, että suuret nousevat notkahdusten jälkeen aina uudelleen”, Laesterä sanoo. Suuruuden ekonomia tarjoaa suojaa. Kaikilla yhdeksällä suurella kaupungilla on kulttuurista pääomaa ja suomalaisittain pitkä historia, joka on opettanut sopeutumista uusiin tilanteisiin.
Vaikka kuntalaki ohjaa suurimpia kaupunkeja aivan samoin kuin muutaman tuhannen asukkaan kuntia, toiminnan raamit ovat täysin toisenlaiset. Esimerkiksi Helsinki on väestöltään suurempi kuin yksikään maakunta Uuttamaata lukuun ottamatta ja sillä on palveluksessaan noin 38 000 työntekijää. Siksi se on lopulta aika lailla omassa sarjassaan.
Suuren naapurin kyydissä
Yli 100 000 asukkaan kaupunkien kehyskunnat: 55 kuntaa, 899 009 asukasta.
Tilastoaineisto kertoo kehyskuntien kyvystä käyttää asema suuren kaupungin kainalossa hyväksi.
Sarjan kymmenen kärki on hyvin samanlainen kuin neljä vuotta sitten: Kauniainen (1.), Sipoo (2.), Rusko (6.), Tuusula (7.), Nurmijärvi (8.), Naantali (9.), Kerava (10.), Pirkkala (11.), Kaarina (13.) ja Lieto (14.). Nämä kaikki ovat siis Helsingin ja pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kaupunkiseutujen kehyskuntia.
Valtaosin pääkaupunkiseudun sekä Turun ja Tampereen kehyskunnat ovat viiden tähden ja vähintäänkin neljän tähden sarjassa. Menestyneimmät niistä ohittavat kuntien kokonaisvertailussa oman keskuskaupunkinsa mennen tulleen.
Sille on selityskin. Kehyskuntia on usein syytetty ”kerman kuorimisesta”, erityisesti valikoivasta asukas-, kaavoitus- ja tonttipolitiikasta.
Kun tarjolla on hyviä omakotitontteja ja työmatka keskuskaupunkiin taittuu vartissa, paineita ei ole samankaltaiseen elinkeinopolitiikkaan kuin esimerkiksi kasvuseutujen ulkopuolisissa seutukaupungeissa.
Mutta juuri kaavoituspolitiikka ja hyvät kuntapalvelut ovat suurten kaupunkien kehyskuntien elinkeinopolitiikkaa. Ne käyttävät sijaintinsa hyväkseen. Suurten kaupunkien vastuulle jäävät usein opiskelijat, työttömät, maahanmuuttajat ja vähävaraiset.
Ajoittain on käyty kovaäänistäkin keskustelua kehyskuntien liittämisestä keskuskaupunkeihin. Tämä keskustelu törmäsi seinään pääministeri Kataisen hallituskaudella, jolloin puhuttiin jopa pakkoliitoksista.
Tilastojen valossa keskeiset suuret kaupungit pärjäävät tätä nykyä niin hyvin, ettei kukaan halua ainakaan juuri nyt avata kuntaliitoskeskustelua uudelleen.
Myös Kunnallisalan kehittämissäätiön marraskuussa 2020 teettämässä kansalaisgallupissa kansalaisten mukaan kuntaliitokset ovat kuntalaisten ”tärkeysjärjestyslistalla” vähiten tärkeä asia. Kärjessä olivat sote-palvelut.
Mutta aivan kaikkien suurten kaupunkien naapurit eivät ole vauraita. Esimerkiksi Kuopion tilanne on toinen.
Pohjois-Savon maakuntakeskus on kuntaliitoksien kautta ottanut vastuuta alueen kehittymisestä, ja näin uudet kehyskunnat löytyvätkin nyt entiseltä maaseutukehältä.
Esimerkiksi yhden tähden kuntien listan Kaavi (293.) lasketaan pendelöinnin perusteella Kuopion kehyskunnaksi, vaikka se ei kuulu samaan kaupunkirakenteeseen.
Maakunnan selkäranka
Maakuntakeskukset: 12 kaupunkia, 766 412 asukasta.
Maakuntakeskukset, jotka eivät kuulu yli 100 000 asukkaan suuriin kaupunkeihin, ovat usein kovassa ristivedossa maakunnissaan. Paljon pienemmin hauiksin kuin Helsinki tai Tampere ne joutuvat kantamaan samanlaista vastuuta alueen vetovoimasta.
Ellei maakuntakeskus onnistu pysäyttämään maaseudun muuttohalukkaita nuoria, joku suurimmista kaupunkiseuduista ottaa ne kyllä vastaan.
Tässä listauksessa palataan uudelleen länsi–itä-akselille.
Kärjessä ovat Vaasa (33.) Pohjanmaalta ja Seinäjoki (44.) Etelä-Pohjanmaalta. Kumpikin yltää kirkkaasti viiden tähden kuntien joukkoon kaikkien kuntien vertailussa.
Seuraavina listalla ovat neljän tähden ryhmään yltäneet Rovaniemi (74.), Lappeenranta (81.), Kokkola (83.), Pori (87.), Hämeenlinna (93.) ja Joensuu (104.), joka on ”sarjanousija”.
Edellisessä vertailussa Pohjois-Karjalan pääkaupunki sai kolme tähteä.
Kolmen tähden ryhmään sijoittuvat Kajaani (125.) ja Mikkeli (139.). Näistä ainakin Kajaani näyttäisi olevan hiljalleen matkalla neljän tähden kerhoon.
Jos maantiede ratkaisee keskuskaupunkien menestymistä, Kajaani on paininut täysillä maantiedettä vastaan.
Kymenlaakson tilanne on poikkeuksellinen. Maakunnalla on kaksi maakuntakeskusta: Kouvola (157.) ja Kotka (167.), kumpikin SK:n aineistossa kolmen tähden kuntia.
Kymenlaakso on kokenut rajuja rakennemuutoksia metsäteollisuuden alasajossa. Kouvola on lisäksi joutunut sopeuttamaan toimintojaan ja talouttaan kuuden kunnan liitoksen jäljiltä. Tilannetta ei helpota maakuntaa pitkään vaivannut muuttotappio.
Kotkan tilanne saattaa näyttää hitusen valoisammalta. Google on tehnyt miljardi-investoinnit Haminan datakeskukseen, ja luvassa on lisääkin. Yleensä kasvu säteilee ympäristöönsä. Se on aluekehityksen keskeisiä ”luonnonlakeja”.
Vanha hokema maakuntakeskuksista maakuntiensa vetureina on totta hyvässä ja pahassa. Maakuntakeskuksen murtuessa murtuisi maakunnan selkäranka.
Näissä kaupungeissa yliopistot, yliopistokeskukset ja ammattikorkeakoulut ovat keskeisiä toimijoita veto- ja pitovoiman lisäämiseksi. Kisaa käydään nopeista junayhteyksistä ja lentokenttien toiminnan jatkumisesta. Hyvä saavutettavuus tarkoittaa kilpailukykyä.
Johtaminen on kuninkuuslaji
Seutukaupungit: 57 kuntaa, 917 040 asukasta.
Tilastoaineiston kenties mielenkiintoisin ja epätasaisin kuntalistaus löytyy tarkasteltaessa seutukaupunkien sijoitusta. Seutukaupungeiksi kutsutaan sellaisia kaupunkeja, jotka eivät ole maakuntansa keskuskaupunkeja. Nämä vähän julkisuudessa näkyvät pienehköt kaupungit ovat oman alueensa ”pikkuvetureita”. Jotkut niistä toimivat kuitenkin kokoaan suuremmassa sarjassa.
Kymmenen kärjessä -listalle nousevat viiden tähden kaupungit Rauma (25.), Uusikaupunki (26.), Parainen (36.), Paimio (41.), Pietarsaari (42.) ja Laitila (53.) sekä neljän tähden Kalajoki (62.), Riihimäki (65.), Lohja (68.) ja Tornio (85.).
Kartta kertoo oleellisen. Useat menestyjistä ovat länsirannikon tai etelän kaupunkeja, joilla on omaleimainen kulttuuri ja vahva historia – ja hyvä sijainti.
Esimerkiksi Raumalla ja Uudessakaupungissa on opittu pärjäämisen kaava. Timo Aron mukaan kyse on paikallisesta toimintakulttuurista, joka kannattelee jopa kriisin ja rakennemuutoksen yli.
Osa seutukaupungeista on kokenut kriisejä ja iskuja toinen toisensa perään.
Timo Aro listaa menetysten määrää: monissa näistä kaupungeissa teollisuus on ajautunut alas, valtio on lakkauttanut toimintojaan, ammattikorkeakoulut ovat lopettaneet sivupisteitään ja sairaanhoitopiirit ovat ajaneet alas pieniä aluesairaaloita. Tunnelmaa ei paranna muuttotappio.
Silti toiset ovat selvinneet kohtuullisesti kokemastaan. Valkeakoski (95.) keikkuu neljän tähden ja esimerkiksi Iisalmi (123.), Sastamala (127.), Imatra (131.), Akaa (140.) ja Kauhava (142.) kolmen tähden kerhossa.
Seutukaupunkien johtaminen on Timo Aron ja Eero Laesterän mukaan kuntajohtamisen kuningaslaji. Näissä kaupungeissa johtajan täytyy olla moniottelija.
Raskaimmat tappiot on koettu sisämaan ja itäisen Suomen seutukaupungeissa. Yhden tähden kaupunkien joukosta löytyvät esimerkiksi Ähtäri (240.), Pieksämäki (252.), Lieksa (253.) Kemijärvi (256.), Saarijärvi (261.), Kuhmo (268.) – ja yllättäen myös Savonlinna (241.), joka on pudonnut edellisen kuntavertailun jälkeen kahden tähden ryhmästä yhden tähden ryhmään.
Savonlinna kärsi rajun takaiskun Itä-Suomen yliopiston päättäessä siirtää opettajankoulutuslaitoksensa Joensuuhun. Lähes tuhat opiskelijaa ja pääosa henkilökunnasta siirtyivät Joensuuhun vuonna 2018. Timo Aro arvioi, että päätöksen taloudelliset ja henkiset tappiot tuntuvat kaupungissa vielä pitkään.
Toinen kaupunkia raastava asia on taistelu Savonlinnan sairaalan asemasta sote-uudistuksessa. Itä-Savon piskuinen sairaanhoitopiiri on käynyt maakuntakeskus Mikkeliä ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiriä vastaan voimia kuluttavaa taistelua vuosien ajan. Nyt pohdinnassa on jopa siirtyminen Pohjois-Savon maakuntaan.
Timo Aro rohkaisee Savonlinnaa ja ympärillä olevia kumppaneita suuntaamaan voimat Saimaan alueen yhteiseen tulevaisuuteen.
”Alueella olisi mahdollista toistaa Lapin tapaan menestystarina. Mikään ei toteudu nopeasti, mutta Saimaan alueen kunnissa on havaittavissa hyvää yritystä”, Aro sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi suuri Saimaan maakunta nostaisi alueen veto- ja pitovoimaa tuntuvasti.
Myös Eero Laesterä on seurannut seutukaupunkien pitkää kujanjuoksua. Laesterä on huolissaan Hypo-pankin viimeaikaisista ulostuloista, jotka ovat liittyneet suurten kaupunkiseutujen ulkopuolisen Suomen asuntojen arvojen romahtamiseen ja lainahanojen sulkeutumiseen.
”Kun tätä toistetaan, siitä voi vielä tulla itseään toteuttava ennuste.”
Laesterän mukaan Suomella ei ole varaa siihen, että valtaosa alueista ja näiden asukkaiden asunto-omaisuudesta julistetaan arvottomiksi.
”Aiheesta saa ja pitää keskustella, mutta siinä keskustelussa pitää esittää myös ratkaisuja”, Laesterä sanoo.
Pärjääjiä ja sinnittelijöitä
Muut kunnat: Kaupunkimaiset tai taajaan asutut kunnat, 19 kuntaa, 187 757 asukasta. Maaseutumaiset kunnat, 141 kuntaa, 520 920 asukasta.
Listaus ”muista kunnista” sisältää sekä taajaan asuttuja että maaseutumaisia kuntia. Kaupunkimaisten kuntien kärkeen nousevat Mustasaari (30.) Pohjanmaalta ja Kontiolahti (59.) Pohjois-Karjalasta. Kumpikin kuuluu maakuntakeskustensa Vaasan ja Joensuun kehyskuntiin. Neljän tähden kerhoon kuuluvat muun muassa Hattula (64.) Kanta-Hämeestä, Kaskinen (66.) Pohjanmaalta, Lapua (77.) Etelä-Pohjanmaalta sekä Sotkamo (79.) Kainuusta. Sotkamo on vuosien ajan ollut maakunnan ”ihmekunta” – ja myös tilastoihme.
Maaseutumaisten kuntien kärki on hämmentävä. Länsiraja vie koko erän. Kärjessä on Eurajoki (5.) Satakunnasta ja seuraavina Pohjanmaan Uusikaarlepyy (18.), Närpiö (21.), Korsnäs (27.), Pedersöre (34.) ja Maalahti (35.). Näitä peesaavat Tunturi-Lapin Kittilä (38.) ja Kolari (39.) ja sitten jälleen Pohjanmaan Vöyri (43.) ja lappilainen Inari (45.).
Kaikki kymmenen siis viiden tähden ryhmässä ruuhka-Suomen ulkopuolelta.
Neljän tähden maaseutukerhosta löytyvät muun muassa lappilaiset Utsjoki (69.) ja Enontekiö (117.) sekä yläsavolainen Vieremä (119.), joka tunnetaan maailman johtavan metsäkonevalmistajan Ponssen kotikuntana.
Noin 3 500 asukkaan Vieremä sijaitsee Iisalmen naapurustossa. Pikkukunnan työpaikkaomavaraisuus on jo noin 130 prosenttia. Muualta ajetaan töihin Vieremälle.
Kaikkia kuntia koskevan tähtilistan loppupäästä löytyy koko joukko yhden tähden maaseutumaisia ja kaupunkimaisia kuntia. Ne sijaitsevat valtaosin Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Kiinteistönvälittäjät ovat hehkuttaneet ennätysmäistä kesämökkikauppaa. Monessa kunnassa toivotaan, että muuttoliikkeen suunta heilahtaisi maaseudun suuntaan.
Esimerkiksi Kalajoki (62.), Kolari (39.), Tammela (80.), Kemiönsaari (100.), Puumala (158.), Merikarvia (188.), Sulkava (218.) ja Salla (276.) ovat saaneet uusia asukkaita.
”Mutta on aivan liian aikaista sanoa koronakriisin vaikutuksista muuttoliikkeeseen laajemmin. Näyttää kuitenkin, että iso kuva pysyy samanlaisena. Suuret kaupunkiseudut houkuttelevat muuttajia ja samoin maakuntakeskukset kehyskuntineen.”
Eero Laesterä toistaa saman toiveen, jonka hän ja Timo Aro esittivät neljä vuotta sitten.
”Kaikissa yhden tähden kunnissa kuntakokoon katsomatta kaivattaisiin nyt viiden tähden päättäjiä, jotka tunnustavat tosiasiat ja toimivat kuntalaisten puolesta. Vaikeimmat päätökset tehdään näissä valtuustoissa.”
Asutko viiden tähden kaupungissa vai yhden tähden kriisipitäjässä? – Katso SK:n kuntakoneesta, miten kotikuntasi voi
Tähtikunnat 2021
Suluissa vuoden 2017 sijoitus.
VIISI TÄHTEÄ
1. (1.) Kauniainen
2. (2.) Sipoo
3. (3.) Helsinki
4. (5.) Espoo
5. (9.) Eurajoki
6. (7.) Rusko
7. (6.) Tuusula
8. (11.) Nurmijärvi
9. (17.) Naantali
10. (14.) Kerava
11. (4.) Pirkkala
12. (10.) Vantaa
13. (16.) Kaarina
14. (13.) Lieto
15. (30.) Porvoo
16. (8.) Inkoo
17. (12.) Kirkkonummi
18. (15.) Uusikaarlepyy
19. (21.) Siuntio
20. (19.) Vihti
21. (43.) Närpiö
22. (18.) Lempäälä
23. (22.) Kangasala
24. (25.) Ylöjärvi
25. (29.) Rauma
26. (76.) Uusikaupunki
27. (26.) Korsnäs
28. (20.) Pornainen
29. (23.) Tampere
30. (32.) Mustasaari
31. (24.) Muurame
32. (28.) Järvenpää
33. (49.) Vaasa
34. (27.) Pedersören kunta
35. (52.) Maalahti
36. (37.) Parainen
37. (50.) Turku
38. (33.) Kittilä
39. (68.) Kolari
40. (46.) Raisio
41. (59.) Paimio
42. (39.) Pietarsaari
43. (35.) Vöyri
44. (80.) Seinäjoki
45. (100.) Inari
46. (58.) Kempele
47. (42.) Hyvinkää
48. (38.) Luoto
49. (44.) Kruunupyy
50. (47.) Oulu
51. (66.) Taivassalo
52. (31.) Masku
53. (57.) Laitila
54. (36.) Taipalsaari
55. (34.) Mäntsälä
56. (65.) Kustavi
57. (48.) Sauvo
58. (40.) Askola
59. (51.) Kontiolahti
60. (63.) Marttila
NELJÄ TÄHTEÄ
61. (70.) Aura
62. (53.) Kalajoki
63. (45.) Nokia
64. (56.) Hattula
65. (86.) Riihimäki
66. (60.) Kaskinen
67. (85.) Pälkäne
68. (82.) Lohja
69. (139.) Utsjoki
70. (72.) Kaustinen
71. (90.) Jyväskylä
72. (92.) Liminka
73. (79.) Vesilahti
74. (96.) Rovaniemi
75. (87.) Nousiainen
76. (73.) Hausjärvi
77. (75.) Lapua
78. (88.) Loppi
79. (117.) Sotkamo
80. (61.) Tammela
81. (104.) Lappeenranta
82. (54.) Hollola
83. (99.) Kokkola
84. (55.) Koski Tl
85. (119.) Tornio
86. (118.) Mynämäki
87. (84.) Pori
88. (77.) Myrskylä
89. (78.) Pyhtää
90. (116.) Hailuoto
91. (67.) Loviisa
92. (102.) Lahti
93. (74.) Hämeenlinna
94. (113.) Pyhäranta
95. (69.) Valkeakoski
96. (41.) Pukkila
97. (106.) Raasepori
98. (81.) Janakkala
99. (108.) Laihia
100. (89.) Kemiönsaari
101. (144.) Kristiinankaupunki
102. (111.) Pöytyä
103. (98.) Ulvila
104. (126.) Joensuu
105. (122.) Isokyrö
106. (101.) Kuopio
107. (97.) Ypäjä
108. (124.) Hämeenkyrö
109. (83.) Luumäki
110. (135.) Juupajoki
111. (110.) Forssa
112. (91.) Lapinjärvi
113. (94.) Asikkala
114. (62.) Huittinen
115. (112.) Salo
116. (155.) Karvia
117. (142.) Enontekiö
118. (114.) Eura
119. (212.) Vieremä
KOLME TÄHTEÄ
120. (64.) Oripää
121. (95.) Ilmajoki
122. (138.) Säkylä
123. (152.) Iisalmi
124. (130.) Vehmaa
125. (161.) Kajaani
126. (150.) Keminmaa
127. (115.) Sastamala
128. (105.) Muonio
129. (145.) Hanko
130. (93.) Somero
131. (137.) Imatra
132. (153.) Ruokolahti
133. (140.) Toivakka
134. (134.) Karkkila
135. (128.) Nakkila
136. (156.) Kuortane
137. (127.) Orimattila
138. (107.) Jokioinen
139. (123.) Mikkeli
140. (129.) Akaa
141. (103.) Uurainen
142. (158.) Kauhava
143. (125.) Laukaa
144. (148.) Pyhäntä
145. (147.) Sodankylä
146. (173.) Virrat
147. (171.) Kankaanpää
148. (133.) Loimaa
149. (170.) Kuusamo
150. (181.) Pyhäjoki
151. (141.) Siilinjärvi
152. (184.) Ikaalinen
153. (163.) Hamina
154. (157.) Ylivieska
155. (121.) Lemi
156. (175.) Liperi
157. (174.) Kouvola
158. (187.) Puumala
159. (167.) Kärkölä
160. (182.) Muhos
161. (109.) Iitti
162. (154.) Heinola
163. (207.) Luhanka
164. (169.) Parkano
165. (160.) Kannus
166. (178.) Jämsä
167. (166.) Kotka
168. (165.) Tyrnävä
169. (188.) Pelkosenniemi
170. (136.) Hirvensalmi
171. (162.) Orivesi
172. (183.) Humppila
173. (215.) Alajärvi
174. (143.) Evijärvi
175. (177.) Virolahti
176. (120.) Harjavalta
177. (209.) Alavus
KAKSI TÄHTEÄ
178. (179.) Halsua
179. (159.) Veteli
180. (193.) Lappajärvi
181. (203.) Tervola
182. (236.) Ylitornio
183. (146.) Kurikka
184. (202.) Lumijoki
185. (172.) Leppävirta
186. (186.) Jämijärvi
187. (151.) Savitaipale
188. (164.) Merikarvia
189. (228.) Urjala
190. (211.) Enonkoski
191. (190.) Pomarkku
192. (168.) Petäjävesi
193. (192.) Raahe
194. (180.) Punkalaidun
195. (131.) Joroinen
196. (197.) Kokemäki
197. (248.) Siikajoki
198. (257.) Kärsämäki
199. (227.) Ruovesi
200. (205.) Sysmä
201. (213.) Vimpeli
202. (189.) Kauhajoki
203. (233.) Äänekoski
204. (200.) Keuruu
205. (214.) Varkaus
206. (176.) Toholampi
207. (226.) Rautjärvi
208. (204.) Kuhmoinen
209. (258.) Savukoski
210. (217.) Ii
211. (208.) Parikkala
212. (198.) Perho
213. (194.) Miehikkälä
214. (216.) Konnevesi
215. (260.) Nurmes
216. (241.) Viitasaari
217. (234.) Joutsa
218. (271.) Sulkava
219. (149.) Lestijärvi
220. (251.) Utajärvi
221. (253.) Oulainen
222. (225.) Kemi
223. (196.) Juva
224. (242.) Polvijärvi
225. (259.) Kitee
226. (246.) Alavieska
227. (254.) Sievi
228. (206.) Padasjoki
229. (256.) Nivala
230. (185.) Pertunmaa
231. (238) Mänttä-Vilppula
232. (237.) Kihniö
233. (245.) Suonenjoki
234. (221.) Lapinlahti
235. (249.) Rantasalmi
YKSI TÄHTI
236. (249.) Mäntyharju
237. (195.) Isojoki
238. (199.) Karijoki
239. (201.) Kangasniemi
240. (272.) Ähtäri
241. (220.) Savonlinna
242. (244.) Teuva
243. (252.) Taivalkoski
244. (210.) Karstula
245. (235.) Soini
246. (223.) Haapavesi
247. (261.) Rautalampi
248. (229.) Pihtipudas
249. (250.) Kannonkoski
250. (231.) Siikainen
251. (278.) Simo
252 . (255.) Pieksämäki
253. (270.) Lieksa
254. (279.) Haapajärvi
255 . (247.) Ranua
256. (284.) Kemijärvi
257. (240.) Hartola
258. (243.) Kinnula
259. (222.) Reisjärvi
260. (266.) Tohmajärvi
261. (268.) Saarijärvi
262. (224.) Keitele
263. (219.) Kyyjärvi
264. (232.) Merijärvi
265. (274.) Outokumpu
266. (239.) Tervo
267. (280.) Multia
268. (287.) Kuhmo
269. (267.) Ristijärvi
270. (275.) Juuka
271. (290.) Siikalatva
272. (230.) Pello
273 . (269.) Hankasalmi
274 . (264.) Heinävesi
275. (262.) Suomussalmi
276 . (286.) Salla
277. (263.) Rääkkylä
278 . (282.) Ilomantsi
279. (291.) Vaala
280. (273.) Pudasjärvi
281. (276.) Puolanka
282. (218.) Pyhäjärvi
283. (285.) Kiuruvesi
284. (288.) Pielavesi
285. (283.) Tuusniemi
286. (277.) Kivijärvi
287. (295.) Paltamo
288. (294.) Posio
289. (281.) Sonkajärvi
290. (297.) Hyrynsalmi
291. (293.) Rautavaara
292. (292.) Vesanto
293. (296.) Kaavi
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa