Superhyttynen inisee pian korvissasi
Ilmastonmuutos tuo Suomeen aiempaa äkäisempiä hyttysiä ja muita hyönteisiä.
Ilmaston lämpenemisen myötä myös Suomen hyönteiskanta muuttuu. Asiantuntijoiden mukaan on odotettavissa, että maahan kulkeutuu entistä ärhäkämpi hyttyslaji.
Tarvitaanko nyt myös vahvempaa Ohvia, Oulun yliopiston dosentti, hyönteistutkija Juhani Itämies?
”En tiedä, onko markkinoilla vahvempia karkotteita, mutta todennäköisesti ihmisten olisi parempi yrittää totuttautua uusiin hyttysiin,” Itämies sanoo. ”Tämä vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä, sillä tottuminen ei tapahdu vuodessa tai kahdessa.”
Hyttyset eivät ole kuitenkaan ainoa lentävä riivaaja.
”Herhiläisen yleistyminen olisi vakava huolenaihe, niitä on jo paljon aiempaa enemmän Kaakkois- ja Etelä-Suomessa. Eteläeurooppalaisen herhiläisen pisto on paljon vaarallisempi, erityisesti allergikoille. Pistoihin kuolee vuosittain monia ihmisiä.”
Lohdutukseksi voidaan kertoa, että onneksi paarmoista ei sentään ole odotettavissa uutta ja vahvistettua versiota.
Juhani Itämies on huolissaan erityisesti Lapin alkuperäisen hyönteiskannan puolesta. ”Suomessa tunturit ovat matalia, ja jos puusto leviää niitä peittämään, monet hyönteislajit menettävät asuinsijansa. Uudet ja vanhat lajit tulevat myös kilpailemaan keskenään elintilasta.”
Mukaviakin lentäviä on silti olemassa. Vaikka perhoset ovat vähentyneet viime vuosina, on Suomeen odotettavissa kauniita uusia päiväperhosia.
”Erityisesti neitoperhosen levinneisyydessä muutoksen huomaa selvästi. 30 vuotta siiten niitä tavattiin lähinnä vain Ahvenanmaalla, nyt niitä lentelee jo Lapissa asti. Uusia lintulajejakin varmasti seuraa perässä, odotetuin on ehkä kattohaikara, joka jo pesii Baltian maissa.”
Hyönteisten luonnollisille vihollisille, linnuille, uudet lajit eivät tuota ongelmia. ”Kesän linnuista monet ovat muuttolintuja, jotka ovat matkoillaan kyllä tottuneet syömään kaikenlaisia itikoita.”
Teksti Kati Kiviniemi
Kuva Jaakko Avikainen / LK
Sulokkaat tulokkaat (pdf; SK 31/2007)