Suomi varautuu Venäjän painostukseen – ”Naton kannattajista voi alkaa levitä väitteitä, jotka aiheuttavat heille mainehaittaa”
Jukka Savolainen Euroopan hybridiosaamiskeskuksesta kehottaa pitämään pään kylmänä. "Ei kannata muuttaa mieltään, jos uhkailu jatkuu."
Venäjä saattaa pyrkiä vaikuttamaan Suomen Nato-kantaan mustamaalaamalla päättäjiä, arvioi yleisesikuntaupseeri Jukka Savolainen Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta.
”Naton kannattajista voi alkaa levitä väitteitä, jotka aiheuttavat heille mainehaittaa. En ihmettelisi lainkaan, jos näin kävisi.”
Savolainen pitää mahdollisena, että Venäjän tiedusteluelimet ovat vuosien ja vuosikymmenten mittaan hankkineet suomalaisista poliitikoista heidän mainettaan lokaavia tietoja, jotta niitä voi hyödyntää tiukan paikan tullen.
”Voi myös olla, että Venäjä pystyy kiristämään joitakin päättäjiä.”
Suomi todennäköisesti hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä lähiaikoina. Hallitus julkisti keskiviikkona 13. huhtikuuta ajankohtaisselonteon, jonka pohjalta eduskunta keskustelee Nato-jäsenyydestä.
Selonteko ei ota suoraan kantaa jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. Siinä kuitenkin todetaan, että ”reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen”.
Jo nyt enemmistö kansanedustajista kannattaa julkisesti liittoutumista.
Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan sai Suomen poliittisen johdon käynnistämään neuvottelut mahdollisesta Natoon liittymisestä. Kun sodan alkamisesta oli kulunut vasta muutama viikko, enemmistö suomalaisista kannatti jo Nato-jäsenyyttä. Aiemmissa kyselyissä kannattajia oli ollut noin kolmannes.
Suomen Nato-käännös ei ole jäänyt Venäjältä huomaamatta.
Venäjän ulkoministeriön tiedottajan mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä olisi vakavia sotilaallisia ja poliittisia seurauksia, jotka edellyttäisivät Venäjältä vastatoimia. Kremlin tiedottaja on puolestaan todennut, että Venäjän olisi ”tasapainotettava tilanne ja tehtävä läntisestä kyljestään kehittyneempi”.
Venäjän suurlähetystö on pyytänyt tekemään ilmiantoja Suomessa asuviin venäläisiin kohdistuvasta syrjinnästä.
Viikko sitten Venäjän valtion lentokoneen epäiltiin loukanneen Suomen ilmatilaa.
Helmi-maaliskuun vaihteessa Nordeaan kohdistui palvelunestohyökkäys, joka rampautti vakavasti verkko- ja mobiilipankin toimintaa. Huhtikuussa kaatuivat ulko- ja puolustusministeriön nettisivut – samaan aikaan, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Suomen eduskunnalle.
Savolainen pitää odotettavana, että Venäjä jatkaa ja myös koventaa uhkauksiaan.
”Nyt jos koskaan on todennäköistä, että jotain tulee. Heidän on aiempien kannanottojensa perusteella lähes pakko yrittää jotain, vaikka tehtävä on vaikea, kun niin suuri osa kansasta on jo Naton kannalla.”
Myös hallituksen julkaisemassa selonteossa todetaan, että Suomen tulee varautua ”laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen”, jos Nato-jäsenyyttä päätetään hakea.
Savolainen johtaa hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkostoa. Hän kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.
”Täytyy vain pitää pää kylmänä. Juuri Venäjän uhkailu on aiheuttanut sen, että enemmistö suomalaisista kannattaa Natoa, joten ei kannattaa muuttaa mieltä, jos uhkailu jatkuu.”
Savolainen muistuttaa, että Venäjä ilmaisi suomalaisten kannalta huolestuttavia kantoja jo ennen kuin Suomi oli kääntynyt Naton kannalle. Esimerkiksi presidentti Vladimir Putin totesi Ukrainan sodan alla, että Leninin päätös hajottaa Venäjän imperiumi vuonna 1917 oli suuri virhe. Ratkaisu mahdollisti muiden muassa Suomen itsenäistymisen.
”Lisäksi Venäjä on ilmoittanut, että sen naapurimaissa ei saa olla muiden maiden asejärjestelmiä, vaikka meillä on ollut sellaisia jo 1990-luvulta saakka. Suomen on myös väitetty tehneen jatkosodan aikana kansanmurhan Karjalassa. Narratiivia Suomen rankaisemiseksi on koottu jo pidemmän aikaa, eikä se liity Nato-ratkaisuumme.”
”Nyt ei miellyttämisellä pärjätä.”
Ukrainan sodan alkamisen jälkeen julkisuuteen on noussut vain yksittäisiä tapauksia, joissa Suomessa asuvat venäläiset ovat kokeneet syrjintää. Savolainen sanoo haluavansa kiittää suomalaisia siitä, kuinka asiallisesti tavallisia venäläisiä on kohdeltu.
”Heitä ei pidä rangaista Venäjän valtion teoista.”
Savolaisen mukaan paras tapa suhtautua mahdollisiin syrjintäväitteisiin on reagoida niihin.
”Jos Venäjä nostaa esiin perättömiä väitteitä, ne pitää kumota. Ja ne väitteet, mitkä pitää tutkia, on tutkittava kunnolla. Luotan tässä suomalaiseen oikeusvaltioon.”
Savolainen pitää verkkohyökkäyksiä Venäjän keinovalikoimasta todennäköisimpinä.
Yritysten ja viranomaisten verkkosivujen kaataminen voi tuntua dramaattiselta, mutta toimien vaikutukset ovat yleensä vähäisiä.
Ukrainasta tiedetään, että hakkerit voivat saada aikaan isompaakin tuhoa. Esimerkiksi vuonna 2017 haittaohjelma NotPetya levisi kirjanpito-ohjelman kautta noin kymmeneen prosenttiin maan tietokoneista ja myös muihin maihin. Virus hävitti sairaaloiden tietokantoja, pysäytti tehtaita ja haittasi globaalia rahtiliikennettä. Vahingot laskettiin miljardeissa euroissa.
Verkkohyökkäys voi halvauttaa maksujärjestelmän, liikenteen ja minkä tahansa muun verkon yli tapahtuvan toiminnan. Jopa sähkönsaanti voi katketa. Esimerkiksi reilu kuusi vuotta sitten sadattuhannet ukrainalaiset jäivät hakkerien takia tunneiksi ilman sähköä.
”Nyt olisi hyvä idea nostaa hieman käteistä rahaa ja hankkia kotiin kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä.”
Vuosina 2015 ja 2016 Lapin raja-asemien kautta saapui Suomeen lähes kaksituhatta turvapaikanhakijaa. Suomalaisten arvion mukaan heidän tulonsa järjestivät Venäjän viranomaiset. Vastaavanlainen mutta mittavampi siirtolaisoperaatio nähtiin Venäjän läheisen kumppanin Valko-Venäjän ja Puolan välisellä rajalla syksyllä 2021.
Jos Venäjä järjestää Suomen rajoille uuden siirtolaisvirran, tilanne otetaan Savolaisen mukaan haltuun järjestelmällisellä toiminnalla.
”Heidät pitää kirjata, majoittaa ja ruokkia.”
Mikäli tulijoita on erityisen paljon, Savolaisen mukaan rajanylityspaikat pitää sulkea.
Tällöin on tosin tulkinnanvaraista, syyllistyykö Suomi kansainvälisen oikeuden rikkomiseen estämällä tulijoilta näin turvapaikka-anomuksen tekemisen.
Järeimpiin painostuskeinoihin lukeutuvat alueloukkaukset, sotilaskaluston tuominen Suomen rajan pintaan ja tavallisesta poikkeavat sotaharjoitukset.
Hallituksen julkaiseman selonteon mukaan vaikuttamiseen voi sisältyä myös sotilaallisen voiman käyttöä.
Tiistaina 11. huhtikuuta Twitteriin ilmestyi – tuskin sattumalta – video, jossa kaksi rannikkopuolustusjärjestelmää kuljettanutta venäläistä sotilasrekkaa näyttää ajavan Viipurin liepeillä valtatietä pitkin Helsinkiin johtavan tiekyltin ohi.
Savolainen pitää tapausta tavanomaisena.
”Jos valtio kuljettaa omassa maassaan omaa kalustoa, ei se niin erikoista ole.”
Lähitulevaisuuden uhkakuvista häntä huolettaa ehkä eniten se, että Venäjä alkaisi häiritä suomalaisia rahtialuksia. Niillä hoidetaan erittäin iso osa Suomen tavarakuljetuksista.
”Venäjän tiedetään kokeilleen erilaisia turvallisuusoperaatioita liikenteen häiritsemiseksi Itämerellä, Norjanmerellä, Azovanmerellä ja Mustallamerellä. Tämänkin vuoksi meidän on paras yrittää päästä Naton jäseneksi.”
Haastattelun jälkeen Savolainen palaa vielä asiaan. Hän haluaa nostaa esille senkin mahdollisuuden, että Venäjä ei painostakaan Suomea pysymään Naton ulkopuolella. Sillä voi nimittäin kohta olla riittävästi vaivaa rauhan sopimisessa Ukrainan kanssa.
”Loppujen lopuksi he tietävät, ettei Nato demokraattisten maiden liittona kykene käynnistämään hyökkäyssotaa – ei Suomenkaan kautta.”