Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja: "Palkkojen jäykkyys on Suomen talouden heikko kohta"
Jussi Järventaus. Kuva Soile Kallio / LK.
Sanotte, että Suomessa sovitaan palkoista auttamattoman vanhentuneella tavalla. Miten perustelette väitteenne, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus?
”Ensi syksyn palkkaratkaisusta todetaan usein aivan oikein, että sen pitäisi olla maltillinen. Vielä tärkeämpää olisi keskustella mekanismista, joka takaa, että palkankorotukset vastaavat paremmin yrityskohtaista korotusvaraa.”
”Palkkauksen joustamattomuus on nimittäin Suomen tärkein kilpailukykyongelma.”
Mihin tämä käsitys perustuu?
”Lähde on EVA:n kysely, johon vastasi 1 260 yritysjohtajaa. He päättävät, minne tuotanto sijoittuu, joten viesti pitää ottaa vakavasti. Heidän mukaansa palkat eivät jousta tarpeeksi, vaikka tuottavuus ja kysyntä vaihtelevat rajusti.”
Mikä sitten olisi hyvä malli?
”Saksan työehtosopimuksissa on ’avaamislausekkeita’, joiden mukaan palkoista voidaan sopia yrityskohtaisesti. Niiden avulla työkustannukset on saatu vastaamaan yritysten palkanmaksuvaraa.”
Loiko Saksan reformi kuitenkin osa-aikaisten armeijan?
”Osa-aikaisten työntekijöiden määrän kasvu Saksassa johtuu etupäässä työttömyysturvasta ja ns. minijob -järjestelmästä, ei niinkään avaamislausekkeista. Toisaalta on parempi olla töissä matalalla ansiotasolla kuin työttömänä vielä pienemmillä tuloilla.”
Kuinka suurta joustoa Suomen yritykset tarvitsisivat?
”Prosenttimäärää ei voi sanoa, sillä yritysten erot ovat suuria. Nyt ehkä voitaisiin leikata etuja tilapäisesti osapuolten yhteisenä linjauksena. Uskon, että jo kilpailu työvoimasta johtaisi siihen, että leikkaukset eivät jäisi pysyviksi.”
Miten palkansaaja hyötyisi?
”Jousto turvaisi paremman työllisyyden ja ostovoiman, kun taas palkanmuodostuksen jäykkyys tuhoaa työpaikkoja.”
Pitäisikö työehtosopimusten yleissitovuudesta luopua?
”Vaatimuksemme on, että se muuttaisi muotoaan. Työntekijöillä ja työnantajalla pitää olla lakisääteinen oikeus sopia yhdessä toisin kuin tes edellyttää.”
”Ja jos työntekijä ei haluaisi tai voisi sopia toisin, hänelle jäisi subjektiivinen oikeus pitää kiinni työehtosopimuksesta.”
”Ruotsissa yleissitovuutta ei ole, vaikka järjestäytymisaste ja työehtosopimusten kattavuus ovat suuret.”
Pystyisikö yksittäinen työntekijä puolustamaan oikeuttaan?
”Jos pulmia tulisi, niihin pitäisi tietysti puuttua. En usko, että niitä tulisi paljon, sillä yrityksissä halutaan ylläpitää hyvää työmotivaatiota.”