Suomen kallein asehankinta: Hornetin korvaajia tarvitaan noin 60, hinta yhteensä 7–10 miljardia euroa
Eri valmistajat ovat toimittaneet tietoa hävittäjistä noin 40 000 sivua. Ne ovat sotilassalaisuuksia.
Suomen ilmavoimien 62:n Hornetin korvaaminen uusilla monitoimihävittäjillä ensi vuosikymmenellä edellyttää noin 60 koneen ostamista. Siihen tarvitaan rahaa noin 7–10 miljardia euroa.
Nämä, aiemminkin tiedossa olleet perusfaktat ovat varmistuneet nyt, kun ilmavoimien ja puolustusvoimien logistiikkalaitoksen asiantuntijat ovat alustavasti käyneet läpi vastauksia viidelle hävittäjävalmistajalle lähettyihin tietopyyntöihin.
Ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Kim Jäämeren mukaan kaikki viisi ehdokaskonetta soveltuvat saatujen tietojen perusteella Suomen toimintaympäristöön ja ovat taistelukykyisiä täällä. Niissä on koeteltu tekniikka ja niiden valmistajat ovat ottaneet huomioon Suomen toiveet teollisesta yhteistyöstä koneiden hankintavaiheessa.
Jäämeri kertoi Hornetin seuraajan eli HX:n hankinnan nykyvaiheesta vuotuisessa mediatapaamisessaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kovin paljon enempää tietoa ei sitten olekaan luvassa, vaikka valmistajat ovat toimittaneet sitä yhteensä noin 40 000 sivun verran.
Sekä tietopyyntö että siihen saadut vastaukset ovat sotilassalaisuuksia. Vastauksissa on lisäksi paljon yrityssalaisuuksia.
Yksityiskohtaisia tietoja noiden 40 000 sivun sisällöstä on maksajien eli median välityksellä suomalaisten veronmaksajien turha odottaa.
Kisa päättyy voittajan julistamiseen vuonna 2021.
Ilmavoimat perusti tietopyyntönsä skenaarioihin Suomen ilmapuolustuksen tarpeista. Kaikki viisi ehdokasta saivat mahdollisuuden ehdottaa parhaiten sopivaa toimintakonseptia skenaarioiden ratkaisemiseksi.
Lisäksi korostettiin sitä, että nyt ei olla ostamassa pelkkää lentokonetta vaan etsimässä ratkaisuja ilmavoimien käytölle puolustusjärjestelmän osana.
Tällaiseen, aiemmasta poikkeavaan lähestymistapaan päädyttiin sen jälkeen, kun hankkeen puuhamiehet olivat tutustuneet monien muiden maiden vastaaviin tietopyyntöihin. Jäämeren mukaan ainakin tarjoajat ovat olleet vaikuttuneita.
Kaikki olivat vakuuttaneet, etteivät olleet ikinä nähneet niin hyvin valmisteltua tietopyyntöä. Toisaalta, aika harvoinhan käy niin, että myyjä haukkuu ostajan jo kaupanteon alkumetreillä.
40 000 sivua aiotaan kahlata läpi vauhdilla, sillä tietopyyntöön saatujen vastausten pohjalta tehdään tarjouspyynnöt jo vähän reilun vuoden kuluttua. Jäämeri arveli, että kaikki viisi konetta pysyvät mukana ainakin siihen vaiheeseen saakka.
Kisa päättyy voittajan julistamiseen vuonna 2021.
Poliittisella puolella jättihankinnan seuraava rasti on puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon julkistaminen ensi vuoden alussa. Siitä Jäämeri odottaa lähinnä vahvistusta hankkeen jatkamiselle.
Tärkein poliittinen rasti on hallitusneuvottelut kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Niissä pitäisi ratkoa muun muassa HX-hankkeen rahoitusta. Tähänastisessa valmistelussa on lähdetty siitä, ettei isoa miljardipinoa edes yritetä löytää puolustusbudjetista vaan HX:lle on löydettävä erillisrahoitus.
Ensimmäinen ranskalainen Rafale tai eurooppalainen Eurofighter tai ruotsalainen Gripen E tai yhdysvaltalainen Super Hornet tai samasta maasta tuleva F-35 lentää ilmavoimien väreissä 2020-luvun puolenvälin maissa. Saman vuosikymmenen loppuun saakka Suomen ilmapuolustuksen selkäranka on tällä hetkellä 62 koneen vahvuinen Hornet-laivasto.
Se on vasta nyt lopullisessa kuosissaan. Ilmavoimien hovihankkija Patria sai marraskuussa valmiiksi viimeisen Hornetin niin sanotun MLU-2-päivityksen, jonka jälkeen koneet ovat varustukseltaan alan viimeisintä huutoa.
Sitä alkaa olla myös johtamisjärjestelmä. Ilmavoimilla on komentajan mukaan ensi vuonna ”maailman nykyaikaisin digitaalinen ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmä.” Iso osa siitä on kotimaista tekoa.
”Missään länsimaassa ei kouluteta laadukkaita hävittäjälentäjiä niin vähäisellä lentotuntimäärällä kuin Suomessa.”
Ilmavoimissa valmistaudutaan myös Hornetien käyttöön pommikoneina eli tehtävissä, joihin kone alun perin suunniteltiinkin. Ensimmäiset täsmäpommit on jo hankittu ja pudotettukin.
Kaksi konetta ja vahva komennusryhmä on puolentoista vuoden jotoksella Yhdysvalloissa, jossa testataan Suomen ostamaa pitkän kantaman JASSM-rynnäkköohjusta ensi kertaa suomalaistyyppisissä C/D-mallin Horneteissa. JASSM-toimintakyky on määrä saavuttaa 2018.
Pommituskykyyn liittyy myös vaihto-ohjelma, jonka puitteissa Rissalan tukikohdassa toimii yhdysvaltalainen Hornet-lennonopettaja ja Miramarin laivastotukikohdassa Kaliforniassa lentää suomalainen Hornet-opettaja.
Ilmavoimat on muutenkin nykyisin hyvin kansainvälinen toimija. Suomalaiset osallistuvat kansainvälisiin ilmasotaharjoituksiin ja Suomessa on vieraillut amerikkalaisia hävittäjäosastoja.
”Kansainväliset harjoitukset ovat meille hyvää ja kannattavaa toimintaa, jossa ollaan selvästi saamapuolella. Jos varaa olisi, osallistuisimme useampiinkin”, ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri sanoi.
Varat ovat jatkuvasti tiukalla. Ilmavoimat lentää Horneteillaan 8 800 tuntia vuodessa. Siitä ei ole Jäämeren mukaan varaa mennä yhtään alaspäin. Jos tunteja joudutaan vähentämään, myös valmiiksi koulutettujen valmiusohjaajien määrää on pienennettävä.
Tunneista yritetään saada irti niin paljon kuin mahdollista.
”Missään länsimaassa ei kouluteta laadukkaita hävittäjälentäjiä niin vähäisellä lentotuntimäärällä kuin Suomessa”, Jäämeri kehaisi.