Hoitajakriisi
Suomalaiset oppilaitokset ovat ryhtyneet joukolla yhteistyöhön Kenian maakuntien kanssa. Siitä piti tulla järjestely, jossa kaikki voittavat. Oppilaitokset kouluttaisivat kenialaisia hoitajiksi. Suomi saisi hoitajia, oppilaitokset rahaa ja maakunnat rahalähetyksiä Suomesta. Sitten asiat alkoivat mennä solmuun.
14
MIN
Suomalaiset oppilaitokset ovat viimeisen parin vuoden aikana solmineet hengästyttävää tahtia sopimuksia kolmen kenialaisen maakunnan kanssa.
Useiden miljoonien eurojen sopimusten pitäisi tuoda maakunnista lähemmäs 800 opiskelijaa ainakin yhteentoista suomalaiseen ammatti- ja ammattikorkeakouluun. He opiskelisivat hoito-, siivous- ja insinöörialoilla, joilla Suomessa on pulaa työntekijöistä.
Uasin Gishun, Elgeyo Marakwetin ja Nandin maakunnista on saapunut Suomeen noin kolmesataa opiskelijaa, joista ensimmäiset valmistuvat sairaanhoitajiksi vuoden lopussa.
Uasin Gishun maakunnan maksut kolmelle oppilaitokselle ovat myöhästyneet. Laurea tiedotti 14. helmikuuta katkaisevansa opiskelijoiden opinnot, mikäli maksua ei kuulu kuun loppuun mennessä. Opiskelijoita uhkaisi silloin myös käännytys. Laurea opettaa Suomessa 67:ää kenialaista sairaanhoitajiksi.
Huolta herättävät myös joidenkin Suomessa opiskelevien kenialaisten toimeentulovaikeudet.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan ongelmat liittyvät sopimuksiin, jotka on tehty Uasin Gishun maakunnan kanssa. Ne ovat tuoneet opiskelijoita Uudellamaalla toimivaan Laureaan, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKiin ja Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKKiin.
Sen piti olla ”täydellinen win-win”, kuten Aamulehti otsikoi elokuussa 2021: kenialaiset nuoret tulevat Tampereelle opiskelemaan ja saavat valmistuttuaan Suomesta töitä. Suomi saa kipeästi kaipaamiaan hoitajia ja TAMK ja TAKK tahkoavat rahaa. Eivätkä suomalaiset maksa penniäkään: kaiken kustantaa opiskelijoiden kotimaakunta Keniassa.
”Suomen historian suurin tilauskoulutustutkintojen kauppa Keniaan”, hehkutti puolestaan Laurea 10 miljoonan euron sopimusta tammikuussa 2022.
Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian omistama koulutusvientiyritys EduExcellence oli sopinut Uasin Gishun maakunnan kanssa 450 opiskelijan kouluttamisesta Laureassa, Metropoliassa ja Jyväskylän ammattikoulu Gradiassa. Laureaan oli tulossa kolmesataa sairaanhoitaja- ja sata fysioterapeuttiopiskelijaa.
Laurea kertoi, että maakuntahallinto maksaa tulijoiden opiskelun ja asumisen. Tiedotteen mukaan suomalaisia tutkintoja arvostettiin Keniassa.
”Tämä yhteistyöprojekti tarjoaa tasavertaisen mahdollisuuden eri lähtökohdista tuleville opiskelijoille päästä opiskelemaan Suomeen”, Laurean rehtori ja toimitusjohtaja Jouni Koski kertoi.
Vuotta myöhemmin opiskelijoista on saapunut Suomeen vain pieni osa. Uasin Gishun maakunta on maksanut Laureassa viime syksynä aloittaneiden opiskelijoiden kevään opintomaksut vain helmikuun loppuun.
Opiskelijoille asiasta kerrottiin vasta helmikuun toisella viikolla, päivä sen jälkeen, kun SK oli kysynyt Laurealta opiskelijoille tiedottamisesta. Koski kiistää, että asioilla olisi yhteyttä. Hän sanoo, että opiskelijoille ei kerrottu aiemmin, koska haluttiin olla varmoja, että kyse ei ole virheestä tai häiriöstä.
Opiskelijoita uhkaa myös asunnon menetys. Lohjalla ja Tikkurilassa he majoittuvat Forenomilta vuokratuissa asunnoissa, joiden vuokrat on maksettu vain tammikuun loppuun, Porvoossa kuukautta pidempään.
Asunnot on järjestänyt kenialainen yritys SkillDove, joka toimi sopimuksen välittäjänä.
Laurean Lohjan kampuksella kenialaisten tutorina toiminut Niina Nieminen kertoo, että asuntoasioista tiedusteltiin SkillDovelta ja Laurealta jo syksyllä, kun opiskelijat olivat huolissaan jatkosta. Vuokranmaksun päättymisestä kerrottiin heille kuitenkin vasta helmikuun alussa Forenomin kautta.
SkillDoven Suomessa asuva edustaja Daniel Koech sanoo, että kaikkiin tiedusteluihin asumisesta on vastattu. Laurean Koski sanoo, että ammattikorkeakoulu tarjoaa opetusta ja opiskelijat vastaavat itse asumisestaan.
Muissakin Uashin Gishun sopimuksissa on ongelmia.
Yle kertoi joulukuussa, että maakunnan maksuja TAMKille ja TAKKille erääntyi jo kesäkuussa. Yhteensä rästissä on noin 200 000 euroa. Niitä ei ole ”länsimaisesta näkökulmasta maksettu”, TAMKin liiketoiminnan johtaja Carita Prokki muotoili SK:lle tammikuussa. Pian sen jälkeen hän matkusti Tampereen apulaispormestarin johtaman delegaation kanssa selvittämään asiaa Uasin Gishuun.
Matkan jälkeen helmikuun puolivälissä Prokki ei suostunut kommentoimaan tilannetta tarkemmin. Hän kuitenkin kertoo, että maksuista on lähetetty ”viimeinen muistutus”. Hän sanoo, että opiskelijoille on ilmoitettu, että opinnot jatkuvat ja toistaiseksi riskiä niiden katkeamisesta ei ole.
TAMKiin ja TAKKiin myöhässä ovat yhteensä 51 sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijan maksut. TAKKin rehtori Teppo Tapani kertoo, että he ovat antaneet maksuaikaa laskulle helmikuun loppuun.
Saimaan ammattiopiston yhteydessä toimiva EduSampo Oy on jo peruuttanut yhden Uasin Gishun kanssa tekemänsä sopimuksen, koska rahoja ei tullut. Opiskelijat eivät vielä ehtineet Suomeen.
Kaikki alkoi Elgeyo Marakwetista, köyhästä karjankasvattajien maakunnasta Keniassa.
Ensimmäisen sopimuksen seudulle välitti TAMKin toimeksiannosta Cornelius Kiplagat ja hänen Keniaan rekisteröity yrityksensä Max Global Group. Kiplagat asuu osin Suomessa, mutta on kotoisin Elgeyo Marakwetista.
Lakimuutos mahdollisti tilauskoulutusten järjestämisen ammattikorkeakouluille vuonna 2019 ja ammattikouluille vuonna 2022. Tilauskoulutuksissa jokin julkinen tai yksityinen taho tilaa kokonaisen koulutuksen.
Tilauskoulutusten yksi tavoite on Suomen osaajapulan helpottaminen. Työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu, että Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä 200 000 työntekijää lisää sote-alalle. Heistä vähintään 20 000:n on tarkoitus tulla ulkomailta.
Max Globalin ja tamperelaisten koulutukset sovittiin juuri hoitoalalle. Pian Kiplagat alkoi järjestellä sopimuksia myös alueen suurimpaan maakuntaan Uasin Gishuun.
Kaikki kolme maakuntaa sijaitsevat samalla Rift Valleyn alueella. Alueen keskus on 1,2 miljoonan asukkaan Uasin Gishu. Sen pääkaupunki Eldoret on Kenian viidenneksi suurin kaupunki. Alue tunnetaan paitsi maidontuotannosta ja rikkaasta maaperästään myös viime kesänä Kenian presidentiksi valitun William Ruton kotipitäjänä.
Paikalla on myös ikäviä kaikuja. Asukkaista 41 prosenttia eli absoluuttisessa köyhyydessä vuonna 2016. Ruto oli Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa syytteessä rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2011. Häntä syytettiin etnisen väkivallan organisoimisesta alueella vuoden 2007 kiisteltyjen vaalien jälkeen.
Oikeusjuttu kuitenkin raukesi, ja Eldoretin kaduilla järjestettiin juhlat. Niitä johti Uasin Gishun silloinen kuvernööri Jackson Mandago. Hänet valittiin viime kesäkuussa Kenian senaattiin. Ruto tuki kampanjaa.
Kuvernöörinä Mandago edisti aktiivisesti koulutussopimuksia Suomeen ja kiersi maan oppilaitoksia. EduExcellence kuvaa häntä sopimuksensa primus motoriksi.
Max Globalin lisäksi apajille ilmaantui hyvin pian muitakin välittäjäfirmoja.
Uasin Gishussa ison roolin otti SkillDove, joka myös järjesteli Suomessa opiskelijoiden asumista. Yritys perustettiin vuonna 2020, ja jo parin vuoden päästä julkaistiin EduExcellencen ennätyssopimus – joka oli SkillDoven ensimmäinen.
Mandago oli kuvernöörinä sopimusten laatimisen aikaan. Tuolloin Uasin Gishusta kerrottiin oppilaitoksille, että maakunta maksaa opinnot. Maahanmuuttovirastolle kerrottiin, että maakunta kustantaa myös opiskelijoiden elämisen Suomessa.
Niin oppilaitokset kuin välittäjätkin kertovat SK:lle, että maakunnat ovat perustelleet hanketta alueen valtavalla nuorisotyöttömyydellä. Maakunnista on myös kerrottu, että opiskelijat lähettävät työllistyttyään rahaa kotiseudulleen.
Mutta miten köyhällä kenialaisella maakunnalla olisi varaa maksaa satoja opiskelijoita Suomeen?
EduExcellencen 450 opiskelijan koulutuksen ja opiskelijoiden toimeentulon kustannukset olisivat olleet Uasin Gishulle miljoonia euroja. Maakunnan koko koulutusbudjetti on noin 1,1 miljardia Kenian shillinkiä, eli 8,2 miljoonaa euroa vuodessa.
Kuviota on pohdittu myös Suomen suurlähetystössä Nairobissa. Edustuston päällikön sijainen Otto Kivinen sanoo, että niin monen suomalaisen korkeakoulun kiinnostus yhtä pientä maakunta-aluetta kohtaan ”herätti kyllä mielenkiinnon”. Niin tekivät myös rahoitussuunnitelmat.
”Heräsi epäilys, että onko rahaa ja mistäköhän ne rahat tulevat. Sanotaanko, että Kenian valtionhallinto ei ole kauhean varakas.”
Kivinen muistuttaa, että Keniassa korruptio on erittäin yleistä.
EduExcellencen mukaan rahojen oli tarkoitus tulla infrastruktuuribudjetista.
”Taisi olla Mandago itse, joka vertasi investointeja siten, että jos pistää miljoonia tien kunnostamiseen, tulee yksi sadekausi ja huuhtoo tien pois. Mutta vastaavaa ei käy, jos investoi ihmispääomaan”, toimitusjohtaja Jan-Markus Holm muistelee SK:lle.
”Olen ajatellut, että maakunnalla on jotenkin tähän varattu rahat. Tai sitten he keräävät tai anovat jostain, YK:lta, Maailmanpankilta, Unicefilta, en tiedä”, jo ensimmäisiä sopimuksia tekemässä ollut TAMKin liiketoimintajohtaja Carita Prokki sanoi ennen tammikuun Kenian matkaa.
Miten köyhällä kenialaisella maakunnalla olisi varaa maksaa satoja opiskelijoita Suomeen?
Keniassa on liikkunut jo pidempään huhuja Suomessa järjestetyn koulutuksen ongelmista.
Tammikuussa Uasin Gishun maakuntavaltuusto alkoi selvittää asiaa varta vasten perustetun komitean voimin. Sen kuulemisia on voinut seurata verkossa.
Kuulemisissa keskitytään ennen kaikkea selvittämään, onko rahaa kadonnut ja mitä perheille on ohjelmasta kerrottu. Niissä on tehty hyvin selväksi, että Uasin Gishun maakunta ei ole maksanut opinnoista Suomessa shillinkiäkään, vaan rahat on kerätty opiskelijoilta.
Maakunnan koulutuksesta vastaava sihteeri Joseph Kurgat kertoi samaa jo vuonna 2021 videolla, jossa esiteltiin TAMKin kanssa tehtyä koulutussopimusta maakunnan asukkaille.
Suomessa asia kirkastui vasta vuoden 2023 tammikuussa, kun tamperelaisdelegaatio vieraili Uasin Gishun uuden johdon luona keskustelemassa maksamattomista laskuista. Maakunnassa vaihtui kuvernööri viime kesänä.
Kuulemisissa on paljon äänessä Joseph Maritim, joka toimi nuorisoasioiden pääsihteerinä ja vastasi hanketta varten perustetusta rahastosta. Hän kertoo, miten he päättivät sanoa ”kaikessa viisaudessaan” Suomeen, että sponsoroivat opiskelijoita, vaikka eivät tehneet niin. Tarkkaan hän ei kerro, ketkä asiasta päättivät.
Maritimin kertomasta päätellen Uasin Gishussa luultiin ensimmäisen Mandagon kanssa tehdyn Suomen vierailun jälkeen, että maa ei ota tilauskoulutuksiin opiskelijoita, jotka maksavat opinnoista itse.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan näin ei ole, vaan laki sallii tilaajan periä maksuja opiskelijoilta. Asiaan liittyy kuitenkin harmaa alue: tilauskoulutus ei saa olla normaalin opiskelijavalinnan kiertämistä, ja tämän arvioinnissa voi painaa, jos tilaaja esimerkiksi perii koulutukseen osallistuvan opintomaksun kokonaan.
”Emme voineet antaa tämän ohjelman päästä käsistämme, vaikka meillä ei ollut rahaa”, Maritim kertoi tunnelmista matkan jälkeen.
Maritimin mukaan ensimmäisille opiskelijoille kerrottiin vasta maksullisten pääsykokeiden läpäisemisen jälkeen, ettei kyse ole stipendistä. Sen jälkeen perheet lähtivät ”etsimään rahoja”.
Kuulemisten perusteella opiskelijoiden vanhemmat olivat maksaneet noin 1,2 miljoonaa Kenian shillinkiä (lähes 9 000 euroa) hanketta varten perustetun rahaston tilille. Niillä on katettu ensimmäisen vuoden lukukausimaksut sekä oleskelulupa-, välittäjä-, byrokratia-, asumis- ja lentokuluja.
Kenian politiikkaa tutkinut Eija Ranta Helsingin yliopistosta ei tunne kyseistä tapausta, mutta arvioi, että tällaisia summia alueella asuvat saavat kerättyä todennäköisesti ottamalla lainaa tai myymällä omaisuutta.
Omaisuus on usein karjaa tai maata. Varakkaammilla perheillä voi olla säästöjä. Rahaa on voitu kerätä myös lähipiiriltä ja sukulaisilta kenialaisen harambee-perinteen mukaisesti.
Sekä entinen että nykyinen Uasin Gishun kuvernööri ovat kertoneet Facebookissa osallistuneensa Suomeen lähtevien opiskelijoiden rahankeräystilaisuuksiin.
SK kysyi maakuntiin suuntautuneista koulutushankkeista laajasti suomalaisilta oppilaitoksilta. Ainoastaan Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKKista kerrottiin, että he olivat alusta asti siinä käsityksessä, että rahat tulevat opiskelijoilta ja heidän perheiltään.
Epäselvyyksiä on muitakin.
Yli vuodeksi Suomeen saapuvan EU:n ulkopuolisen opiskelijan pitää oleskeluluvan saadakseen osoittaa maahanmuuttovirastolle, että hänellä on omalla tilillään 6 720 euroa itsensä elättämiseen.
Summa on Keniassa merkittävä. Uasin Gishussa maakunnan korkeimpien virkamiesten kuukausipalkka on noin 1 300 euroa.
Uasin Gishun maakunta kertoi maahanmuuttovirastolle, että se kustantaisi opiskelijoiden toimeentulon ja asumisen Suomessa. Tiliotetta ei tarvita, jos opiskelijalla on elämiseen stipendi.
”Alun perin puhuttiin stipendistä. Mutta sitten tuli tietoja, ettei ainakaan osan kohdalla kyse ollutkaan stipendistä. On ollut erinäisiä epäselvyyksiä siitä, kuka maksaa ja mitä maksaa ja miten opiskelija itse siinä kaikessa sitten pärjää”, sanoo tulosalueen johtaja Anu Tarén Maahanmuuttovirastosta.
Tarén muistelee, että noin vuoden 2022 keväästä alkaen virasto alkoi vaatia, että rahojen on oltava maakunnasta tilauskoulutukseen tulevien opiskelijoiden omalla tilillä.
Uasin Gishun maakuntahallinnon kuulemisissa Joseph Maritim ja hankkeen rahaston hallituksen jäsen Meshack Rono kertovat, että nämä oleskeluluvan toimeentuloehtoa varten vaaditut rahat on siirretty opiskelijoiden tileille ja otettu sitten pois. Maritim painottaa, että opiskelijat eivät ole voineet koskea rahoihin.
Maritim kertoo myös, että ainakin osa opiskelijoiden tileille laitettavista rahoista on tullut toisten opiskelijoiden maksamista lukukausimaksuista.
Uasin Gishun nykyinen varakuvernööri John Barorot vastaa SK:lle sähköpostitse, että käytäntö ”jatkuu vain niiden osalta, joiden oleskelulupaprosessi on yhä käynnissä”. Hän lisää, että ”yhdenkään uuden opiskelijan kanssa näin ei tulla tekemään”.
Rahoihin liittyvät epäselvyydet ovat hermostuttaneet myös opiskelijoiden vanhemmat. Barorot vieritti syyn Tampereen lukukausimaksujen viivästymisestä heidän harteilleen, Yle kertoi tammikuussa. Varakuvernöörin mukaan osa perheistä on kieltäytynyt maksamasta niitä.
On viitteitä siitä, että Uasin Gishusta lähteneille opiskelijoille on annettu epärealistinen käsitys työ- ja ansaintamahdollisuuksista Suomessa.
Hankkeen rahastosta vastannut Joseph Maritim kertoo kuulemisissa, että opiskelijoille painotettiin Suomessa työnteon tärkeyttä.
”Kun saatte töitä, ykköstavoitteenne on kerätä rahaa seuraavan lukukauden maksuihin”, hän kertoo Uasin Gishun komitealle.
Opiskelijalle oleskelulupa sallii työntekoa korkeintaan 30 tuntia viikossa. Opiskelijan vuosittaiset opintomaksut ovat oppilaitoksissa 7 000–10 000 euron välillä.
SK tavoitti kaksi kenialaista tilauskoulutuksissa opiskelevaa, jotka suostuivat haastatteluihin. Molemmat opiskelevat Tampereella sairaanhoitajiksi, ja molemmilla on Keniasta toisen alan korkeakoulututkinto. Toinen opiskelijoista on kotoisin Uasin Gishusta, toinen lähimaakunnasta.
Opiskelijat esiintyvät nimettöminä tilanteen arkaluontoisuuden vuoksi. Hanke on Keniassa voimakkaasti politisoitunut ja maakunnille tärkeä. Kenialaisten piirit Suomessa ovat pienet ja yhteydet maakuntiin tiiviit.
Molemmat opiskelijat kertovat tienaavansa osan lukukausimaksuista osa-aikatöillä Suomessa. Uasin Gishusta tullut tamperelaisopiskelija kertoo tietävänsä, että jotkut opiskelijat ovat olettaneet pystyvänsä kattamaan lukukausimaksut näin kokonaan.
”Kun elää täällä, ymmärtää, että se ei ole mahdollista.”
Molemmille opiskelijoille tuli yllätyksenä, miten suuri este suomen kielen osaamattomuus on työllistymisessä. Opinnot ovat englanniksi, mutta suomen opiskelu on osa tutkintoa. Valtio vaatii, että terveydenhuollon ammattilaisilla on riittävä kielitaito työssä pärjäämiseen. Kielitaidon voi osoittaa esimerkiksi kielikokein.
Toinen opiskelijoista muutti alkuun Tampereelta pääkaupunkiseudulle, koska Tampereella ei löytynyt suomea osaamattomalle hoitoalan töitä. Opinnot olivat tuolloin koronan vuoksi etänä.
Uasingishulaisella opiskelijalla ei ole kertomansa mukaan ollut taloudellisia vaikeuksia Suomessa. Hän tienaa elantonsa palvelualan sivutyöllä ja lähettää välillä osan tienestistään kotiin lukukausimaksujaan varten. Hän tulee kuitenkin niin varakkaasta perheestä, että rahalähetyksiin ei ole painetta.
Tulevaisuus mietityttää silti. Keniassa heille luvattiin, että valmistumisen jälkeen Suomessa saisi varmoja ansioita.
”Luulin, että jos valmistun, saan sairaanhoitajan töitä helposti. Mutta minun pitää nyt petrata suomen osaamistani tai sitten tehdä vain lähihoitajan töitä tai jopa palata Keniaan vanhaan ammattiini.”
Opiskelijoiden vanhemmat ovat maksaneet lähes 9 000 euroa hanketta varten perustetun rahaston tilille. Maakunnan korkeimpien virkamiesten kuukausipalkka on noin 1 300 euroa.
Lupausten ja todellisuuden ristiriita on ajanut osan Suomessa opiskelevista kenialaisista toimeentulovaikeuksiin. SK haastatteli kuutta eri henkilöä, jotka ovat talven aikana toimittaneet kenialaisopiskelijoille ruokaa, vaatteita ja muuta apua. Puolet haastatelluista on kenialaisia.
Suomen kenialaisten parissa on jo noin vuoden verran kiertänyt viestejä tilauskoulutusopiskelijoiden toimeentulovaikeuksista. Tilanteen poliittisesta herkkyydestä Keniassa kertoo se, että kukaan haastatelluista kenialaisista ei halua puhua aiheesta julkisesti.
SK:n tietojen mukaan Kenian Tukholman-suurlähettiläs saapui tammikuun lopulla tapaamaan TAMKin, TAKKin ja Laurean opiskelijoita kuullakseen heidän tilanteestaan ja maksuongelmista. Kenian suurlähetystö ei kommentoinut asiaa SK:lle.
Kaikki haastatellut ovat auttaneet tänä syksynä saapuneita Laurean opiskelijoita pääkaupunkiseudulla. Opiskelijat ovat kaikki osa EduExcellencen sopimusta ja tulleet Uasin Gishusta.
Osa oli jo tullessaan valmiita sairaanhoitajia, jotkut jo pitkään työskennelleet alalla, ja heitä odotti pätevöityminen Suomeen hoitajiksi. Osa aloitti nollasta. Moni kertoi SK:n haastattelemille ihmisille lapsistaan kotimaassa.
Laurean rehtori Jouni Koski kertoo tienneensä, että opiskelijoilla on vähän rahaa, mutta ei ole kuullut akuutista hädästä. Koski myöntää kuitenkin, että Laurean henkilökunta on kerännyt opiskelijoille talvivaatteita helpottaakseen heidän tilannettaan.
Yksi opiskelijoita auttaneista on Laurean Lohjan kampuksella ryhmän tutorina toiminut Niina Nieminen. Hän sanoo kertoneensa kenialaisopiskelijoiden vaikeuksista eteenpäin Laurean sisällä jo syksyllä.
Niemiselle oli kerrottu elokuussa tutorien perehdytyksessä, että opiskelijoiden kotimaakunta maksaa opinnot ja asumisen sekä antaa opiskelijoille 300 euroa kuussa elämiseen. Kun hän saattoi opiskelijoita viranomaistapaamisiin ja auttoi avaamaan pankkitilejä, selvisi nopeasti, ettei opiskelijoilla ollut mitään tuloja.
Työn löytäminen oli opiskelijoiden päähuoli jo ennen Suomeen tuloa, Nieminen kertoo. Hän vei opiskelijoita työhaastatteluihin ja sanoo, että pienellä Lohjalla töiden hakeminen on ollut jopa epätoivoisen oloista.
Joillakin opiskelijoista on töitä tai tukea perheeltä, joten tilanteet vaihtelevat. SK:n haastattelemat tamperelaiset opiskelijat sanovat, että eivät henkilökohtaisesti tunne akuutisti vaikeuksissa olevia.
Tilauskoulutusten ongelmien vuoksi opetusministeriö on juuri valmistellut aiheesta ohjekirjeen korkeakouluille. Siinä korkeakouluja ohjataan turvaamaan saatavansa esimerkiksi vakuudella. Niiden tulisi myös varmistaa, että opiskelija tietää asemansa olevan riippuvainen siitä, että tilaaja hoitaa maksunsa.
Nairobin suurlähetystön Otto Kivinen toistaa useampaan kertaan, että tällaisten hankkeiden tulisi olla ennen kaikkea läpinäkyviä.
”On tärkeää, että kaikki osapuolet tietäisivät mihin ovat ryhtymässä. Että opiskelijat, koulu ja maakuntahallinto tietäisivät alusta lähtien, mitä ovat sopimassa ja kenen kanssa. Nyt ei ole siltä vaikuttanut.”
Opiskelijatutor Niina Nieminen sanoo kokevansa, että kaiken keskellä Laurean opiskelijat yrittävät vain selvitä. Hän kertoo kuulleensa heiltä kenialaisen sananlaskun: Jos kaksi vahvaa hevosta tappelee, ruoho on se joka kärsii.
”He ovat tässä tarinassa se ruoho.”
Uashin Gishun entinen kuvernööri Jackson Mandago ei vastannut SK:n kommenttipyyntöön.
Kolmen maakunnan alueelle tilauskoulutussopimuksia ovat tehneet lisäksi ainakin LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk, Lapin ammattikorkeakoulu ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.
Juttua varten on haastateltu lisäksi Metropolia ammattikorkeakoulua, LUT-yliopistoa, LAB-korkeakoulua, Varalan urheiluopistoa, EduSampo Oy:tä, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiaa, Lapin ammattikorkeakoulua, välittäjäyrityksiä Max Globalia, Suincoa ja EduNationia, opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajaa Atte Jääskeläistä sekä Warwickin yliopiston vertailevan politiikan professoria Gabrielle Lynchia.