Suomalaiset Hornetit seisovat Kaliforniassa – Uuden hävittäjän valinnassa korostuu itsenäinen operointikyky
Uutisanalyysi: Saab tunnistaa naapurimaan tarpeen, kun se kauppaa Gripen-konettaan.
Kalifornian suuressa China Laken lentotukikohdassa Yhdysvalloissa on jo toista vuotta seisonut kaksi Suomen ilmavoimien Hornetia.
Niiden avulla ilmavoimien piti integroida Suomen Hornet-laivastoon Suomen ostamat JASSM-tyyppiset ilmasta maahan -ohjukset.
Koneet ja suomalainen komennuskunta lensivät China Lakeen keväällä 2016. Tarkoitus oli tehdä elokuussa 2017 laukaisukokeet ”kovilla” JASSM-ohjuksilla ja palata viimeistään syyskuussa Suomeen.
Helsingin Sanomat kertoi kuitenkin 13. lokakuuta 2017, että ohjelma ei olekaan edennyt suunnitellulla tavalla. Laukaisuun ei ole saatu lupaa. Koneet seisovat tyhjän panttina ja komennuskunnan pääosa on palannut kotimaahan.
Ilmavoimien suunnittelupäällikkö, eversti Timo Herranen ei kertonut HS:lle, kuka lupaa panttaa ja mistä syystä. Hän ei myöskään tiennyt, koska asiassa päästäisiin eteenpäin.
”En kommentoi”, oli Herrasen vakiovastaus.
JASMM-kokeen myöhästymisestä kertoi ensimmäisenä Keskisuomalainen-lehti elokuussa.
SK:n soittopyyntöön Herranen ei vastannut.
Episodilla ei välttämättä ole mitään merkitystä Suomen vuosisadan asekaupan eli Hornetien seuraajan valinnan kannalta. Tai sitten sillä voi hyvinkin olla merkitystä.
Se nimittäin korostaa yhtä valinnan perusperiaatetta: Suomen on pystyttävä operoimaan uusia hävittäjiään mahdollisimman itsenäisesti.
Hornetien kaikki ohjelmistopäivitykset on tehty Yhdysvalloissa. Ne ovat tiettävästi sujuneet suunnitelmien mukaan, mutta toisinkin olisi ilmeisesti voinut olla.
Nyt joku taho Yhdysvalloissa kuitenkin panttaa kalliiden koneiden kaikkien ominaisuuksien käyttöön saamista. Suomi maksoi Helsingin Sanomien mukaan JASSM-ohjuksistaan 145 miljoonaa euroa. Niiden lisäksi on ostettu erilaisia täsmäpommeja.
Koko ilmasta maahan -pommituskyvyn luominen maksaa Suomen tähän saakka vain hävittäjätorjuntaan keskittyneille ilmavoimille noin 400 miljoonaa euroa. Operatiivista valmiutta luvattiin vuodelle 2018.
Se saattaa nyt viivästyä – ja samalla viivästyvät Suomen ilmavoimien mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin tehtäviin. Niissä kysytään pommitus-, ei hävittäjätorjuntakykyä.
Yksissä tuumin, lupaa Saab.
Yksi Hornetien seuraaja- eli HX-hankkeen tarjoajista on ruotsalainen Saab. Se kertoi 18. lokakuuta Gripen E -koneestaan suomalaisille toimittajille.
Saabin miehet eivät tietenkään puhuneet mitään Kaliforniassa seisovista suomalaisista Horneteista.
He kuitenkin korostivat voimakkaasti ymmärtävänsä Suomen tarpeen operoida uusia koneitaan mahdollisimman itsenäisesti.
Saab lupasi ”täyttä tukea” Suomen pyrkimykselle luoda itsenäinen operointikyky. Toiseksi vaihtoehdoksi yhtiö tarjoaa tiivistä yhteistyötä.
Nykyaikaisten sotakoneiden ajanmukaistaminen liittyy nykyisin lähinnä ohjelmistoihin. Niitä voidaan Saabin mielestä päivittää yksissä tuumin pitkin matkaa noin kolmen vuoden välein.
JASSM-ohjuskin voidaan ripustaa myös Gripenin siiven alle.
Ruotsalaisten ajatukset teollisesta yhteistyöstä jättihankkeen kaikissa vaiheissa ovat nekin hyvin pitkälle vietyjä.
Gripen E on ainakin valmistajansa mielestä selvästi halvin tarjolla olevista viidestä vaihtoehdosta. Suomen ja Ruotsin tiivistyvän puolustusyhteistyön ainakin luulisi tekevän ruotsalaiskoneesta poliittisesti helpon vaihtoehdon.
Gripen-tarjouksen mahdollinen heikko kohta onkin Gripen itse.
E-malli on täysin uusittu versio Ruotsissa ja kuudessa muussa maassa käytettävistä Gripeneistä. Se lensi ensilentonsa vasta kesäkuussa 2017.
Sen jälkeen koelentoja on tehty 15 kappaletta. Niiden perusteella ei vielä voida sanoa, vastaako kone rakentajiensa suuria odotuksia ja esitteiden vuolaita lupauksia.
Tarkkaa dataa ehditään kuitenkin saada riittävästi myös suomalaisten koelentäjien toimesta ennen kuin uusi hävittäjätyyppi valitaan Suomessa helmikuussa 2021.
Ensimmäiset uudet hävittäjät tulevat käyttöön ensi vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Silloin Saabin koneesta on käytössä myös kaksipaikkainen versio Gripen F.