Suljettujen kauppojen Suomi - kuvakertomus

kaupat
Teksti
Petri Pöntinen

Puoli vuosisataa sitten, 1960-luvun puolivälissä, Suomessa oli ennätysmäärä kauppoja, 22 566. Yksi kauppa oli 200:aa suomalaista kohti. Silloin lähes joka kylässä oli kaupan lisäksi ainakin posti ja koulu.

Maaltamuutto tyhjensi maaseutua, suomalaiset kaupungistuivat. 1970-luvun puoliväliin mennessä kauppojen määrä puolittui; valintamyymälät korvasivat kaupunkien kivijalkamyymälät, ja maalla alkoi pikku hiljaa kyläkauppojen kuolema.

Sitten kauppa alkoi tehostaa jakelua ja varastointia, kasvattaa myymäläkokoa ja tavaravalikoimia. 1980-luvulla syntyivät keskustojen kauppakeskukset, 1990-luvulla teiden varsille rakennetut hypermarketit.

Kyläkauppoja on enää alle 400. Tätä vauhtia ne katoavat 2020-luvulla. Myös liikkuvat kaupat ovat hävinneet. Myymäläautoja kiersi enimmillään reilut 1200, niitä on enää alle kymmenen.

Nyt 150 hypermarkettia myyvät jo yli neljänneksen kaikista päivittäistavaroista. Teoriassa 600 hypermarkettia riittäisi viisimiljoonaiselle kansalle.

Jättimarketit ja kauppakeskukset ovat kuin magneetteja. Ne vetävät puoleensa Alkot, apteekit, pankkiautomaatit, postin pakettiautomaatit ja erikoiskaupan merkkiketjut.

Myös valtion ja kunnan palvelut hakeutuvat suurten ihmisvirtojen lähelle. Lakkautettuja virastoja aiotaan korvata asiakaspalvelupisteillä, joita perustetaan kauppakeskuksiin.

Suomalaiset ovat matkalla, kulkevat kodin, työn ja jättimarkettien kolmiossa.

Kuvat Aapo Huhta.
Kuvatekstit Petri Pöntinen.
Kuvakertomus Netta Vuorinen.

Suomenkuvalehti.fissä alkaa kuusiosainen Lakkautettu Suomi-juttusarja perjantaina 22. helmikuuta. Lue myös laaja ilmiöjuttu aiheesta Suomen Kuvalehden numerosta 8/2013.