Sote-uudistus ei takaa säästöjä lantin lanttia – ”Nyt täytyy ottaa mallia teollisuudesta”
Tarvitaan tiukkaa johtajuutta sote-alueilla, sanoo professori.
Tuleeko sote-uudistuksesta säästöjä? Aalto-yliopiston professori (h.c.) Erkki Vauramon mielestä nyt tehty päätös sotesta mahdollistaa säästöt, mutta todellinen muutos ja säästöjen koko riippuvat sote-alueiden sisäisestä toiminnasta.
”Johtajuuden täytyy olla päämäärätietoista. Siihen täytyy ottaa samanlaiset raportointikäytännöt kuin teollisuudessa käytetään, eli vaihtoehtoja punnittaessa käytössä pitää olla kunnolliset kustannuslaskelmat”, Vauramo sanoo.
Vauramo kuului tutkijaryhmään, joka vertaili sote-kustannuksia valtakunnallisella tasolla. Professorin mukaan myös sosiaali- ja terveysministeriölle täytyy määritellä hyvin tarkkaan määrärahat, jonka puitteissa sen on toimittava.
”Tällaisilla pakotteilla toiminta voi lähteä järkevöitymään. Jos sosiaali- ja terveyskuluille ei anneta tiukkaa kattoa muualta, niin mitään uudistusta ei tule käytännössä tapahtumaan.”
Säästöjä sote-uudistuksella pitäisi Sipilän hallituksen mukaan saada kolme miljardia euroa. Säästöjen yksi merkittävimmistä ehdoista asiantuntijalausuntojen ja tutkimusten perustella oli sote-aluiden mahdollisimman vähäinen määrä.
Tuomas Pöystin johtama selvitysryhmä ehdottikin määräksi 9–12. Hallitus päätyi erilaisten veivausten ja kriisineuvottelun jälkeen 18 itsehallintoalueeseen ja 15 sote-alueeseen.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-ratkaisu onkin saanut osakseen myös kritiikkiä. Esimerkiksi entinen kansanedustaja ja tilastotieteisiin perehtynyt Osmo Soininvaara (vihr) kritisoi hallituksen päätöstä kalliiksi.
”Minua huolestuttaa lähinnä se, että sopimuksia yksityisten kanssa on valmistelemassa kokoomus, jonka edustajista ei aina tiedä, kummalla puolella neuvottelupöytää he istuvat”, Soininvaara kirjoitti blogiinsa.
Soten yksi merkittävimmistä linjauksista onkin niin kutsuttu valinnanvapausmalli. Se on kopioitu Ruotsista, ja sen tulokset säästöjen ja tasavertaisuuden osalta ovat ristiriitaisia.
Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri sanoo, että tällä hetkellä ei ole yksiselitteistä tutkimusta sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden hyödyistä.
”Tämä on ollut jatkuvan kiistelyn kohde, että valinnanvapaus laskisi kustannuksia. Yksi tutkimus osoittaa yhteen suuntaa ja toinen toiseen suuntaan”, Haveri sanoo.
Valinnanvapausmallissa asiakas saa itse päättää käyttääkö hän julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin palveluja. Tämän mahdollistaa palveluseteli, jonka potilas saa sote-alueeltaan. Haverin mukaan myönteistä kyseisessä mallissa on se, että Ruotsiin on syntynyt lisää sote-alan pienyrityksiä.
Sipilän hallitus yrittää saada lainsäädännön rahoituksen ja valinnanvapauden osalta voimaan vuoden 2019 alusta.