Sote saattaa kiristää tuloverotusta – Kunnat menettämässä 12 miljardin euron tulot
Maakuntaveroa ei tule. Sote rahoitetaan valtion talousarviosta.
Hallituksen suunnittelema sote- ja maakuntauudistus on palveluremontin lisäksi jättimäinen tulonsiirto kunnilta valtiolle, joka voi joutua kiristämään tuloverotusta.
Kunnat ovat menettämässä valtiolle vuosittaiset noin 12 miljardin euron verotulot. Verotulojen siirto tuli esille keskiviikkona 6. huhtikuuta, kun hallitus esitteli maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun etenemistä.
Ministerit Juha Rehula (kesk), Hanna Mäntylä (ps), Petteri Orpo (kok) ja Anu Vehviläinen (kesk) kertoivat, että sote rahoitetaan valtion talousarviosta.
Sote-verot upotetaan osaksi tuloveroa. Samalla tuloveroasteikkoja muutetaan. Muutos tekisi noin 12 miljardin euron loven kuntien budjetteihin, joista ei kuitenkaan tarvitsisi rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluita.
Jos kuntaveroa alennettaisiin kerättyjen sote-varojen verran, kuntavero laskisi keskimäärin noin 12,5 prosenttiyksikköä. Mikäli kuntaveron prosentti olisi ennen uudistusta 18,5, uudistuksen jälkeen sen pitäisi olla kuusi prosenttia.
Hallitus on vakuuttanut, ettei se korota veroastetta. Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen epäilee lupauksen pitävyyttä.
”Valtion progressiivinen verotus kiristyy varmasti”, Lehtinen arvioi.
Hallitus on luvannut, ettei se kiristä palkkatulojen verotusta. Kuntavero on osittain jakovero. Lehtisen mukaan kuntaveron keräyksen siirtäminen osaksi progressiivista tuloverotusta saattaa kiristää joidenkin palkansaajien verotusta.
Uudistus rasittaisi erityisesti sellaisia kuntia, joiden verotuloista keskimääräistä vähemmän käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin.
”Ympäri Suomea löytyy paljon sote-palvelut tehokkaasti tuottaneita kuntia, joissa sote-uudistus on näillä näkymin hyvin haastava kuntalaisten verorasituksen kasvun näkökulmasta.”
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haataisen (sd) mukaan hallituksen rahoitusmallia on puuttuvien laskelmien vuoksi vaikea arvioida.
”Näillä linjauksilla sote-uudistuksesta tehtiin yhtiöittämisuudistus”, Haatainen sanoo.
Haatainen muistuttaa, että verotuksen lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmä on remontoitava.
”Lisäksi maakunnat tarvitsevat oman valtionosuusjärjestelmänsä.”
Haataisen mukaan hallituksen linjaukset ”herättivät enemmän kysymyksiä kuin antoivat vastauksia”. Hänen mielestään sote- ja maakuntauudistus pitäisi pilkkoa. Haatainen tekisi ensin sote-uudistuksen.
Hallituksen suunnitelmat ovat hiukan muuttuneet marraskuussa sovitusta.
Sote-alueita tulee yhtä monta kuin maakuntia eli 18. Kokoomus antoi periksi alueiden määrässä. Marraskuussa hallitus sopi, että sote-alueita tulee 15.
Sote-alueiden lisäksi on tarkoitus perustaa viisi erityisaluetta. Niiden jokaisen alueelle sijoittuu yliopistollinen sairaala.
Keskusta puolestaan suostui siihen, että hallitus ei valmistele esitystä maakuntaverosta vaan sote rahoitetaan valtion talousarviosta.
Kokoomuksen vaatimus palveluiden valinnanvapaudesta julkisen ja yksityisen tuottajan välillä ratkaistaan myöhemmin. Maakuntien on kuitenkin eriytettävä palveluiden tuotanto ja järjestäminen. Se tarkoittaa palvelutoimintojen yhtiöittämistä.
Hallituksen tavoitteena on, että maakuntahallinto ja sote olisivat kokonaisuudessaan käytössä 1.1.2019, vaikka jonkinlainen siirtymäaika on mahdollinen.
Maakuntiin on tarkoitus valita vaaleilla valtuustot. Vaalien ajankohtaa ei ole vielä päätetty.