Sotatarvikkeita vieneelle yrittäjälle ehdollista vankeutta – suurin osa syytteistä kaatui näytön puutteeseen
Oikeus katsoi yrittäjän vieneen Suomesta ilman lupaa droonien pysäyttämiseen tarkoitettuja laitteita. Syyttäjä aikoo valittaa tuomiosta hovioikeuteen. SK tutustui esitutkinta-aineistoon, josta paljastui muun muassa yrittäjän saamia venäjänkielisiä viestejä.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi torstaina 7. maaliskuuta vantaalaisen logistiikkayrittäjän Gabriel Teminin yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta. Asiakokonaisuuden muut epäillyt katsottiin syyttömiksi.
Temin kiistää syyllistyneensä rikoksiin.
Syyttäjä vaati Teminille ehdotonta vankeutta, mutta valtaosa syytteistä kaatui näytön puutteeseen. Syyttäjä ilmoitti tuoreeltaan olevansa tyytymätön ratkaisuun kokonaisuudessaan.
Ylen mukaan syyttäjä aikoo valittaa tuomiosta hovioikeuteen.
Rangaistus perustui pääosin siihen, että oikeus katsoi Teminin agentuuriyhtiön Luminorin vieneen Venäjän kautta Kazakstaniin 385 000 euron arvosta antenniheijastimia, jotka on tarkoitettu dronejen pysäyttämiseen. Laitteilla voi niiden taiwanilaisen valmistajan mukaan pakottaa vihollisen lennokin kääntymään takaisin tai laskeutumaan maahan. Puolustustarvikkeita ei saa viedä maasta ilman lupaa.
Oikeus piti tekoa vaarallisena, koska kuljetus tapahtui hyökkäyssotaa käyvän Venäjän läpi, johon kohdistuu huomattavat vientipakotteet. Vaarallisuus otettiin huomioon rangaistuksessa.
Syyttäjän mukaan dronejen pysäyttäjät olisi tosiasiassa viety Venäjälle, mutta oikeuden mukaan tästä ei ollut riittäviä todisteita.
Teminin huolintayritys Siberican taas katsottiin toimittaneen EU:n vientikiellon alaisia työkaluja Saksasta Venäjälle noin 4 500 euron arvosta. Niiden määränpääksi oli Suomen Tullille ilmoitettu Kazakstan, mutta yrityksestä löytyneet laskut ja rahtikirjat osoittivat, että tavarat vietiin pietarilaiselle yritykselle.
Työkalutoimituksen osuus Teminin saamasta vapausrangaistuksesta oli yksi kuukausi.
Käräjäoikeus velvoitti Teminin ja Luminorin maksamaan saamastaan rikoshyödystä yhteisvastuullisesti 11 000 euroa valtiolle, mutta hylkäsi syyttäjän vaatimuksen asettaa Temin liiketoimintakieltoon.
Gabriel Temin on syntynyt Neuvosto-Virossa, mutta muuttanut lapsena Suomeen. Sittemmin hän on saanut Ranskan kansalaisuuden.
Luminorin Temin perusti vuonna 2015 ja Siberican vuonna 2020. Hän on toiminut yrittäjänä myös viihdealalla, joskin lyhyen aikaa: vuonna 2018 Helsingissä avattu elämyskeskus Virtual Planet ajautui konkurssiin seuraavana vuonna.
Vuosi 2022 merkitsi harppausta Teminin logistiikka-alan liiketoiminnalle. Luminorin liikevaihto ponnahti edellisvuoden kahdesta miljoonasta eurosta lähes viiteentoista miljoonaan euroon. Siberican myynti nousi lähes 700 000 euroon.
Samalla tapahtui muutoksia myös viennin kohdemaissa. Tullin kokoaman esitutkinta-aineiston mukaan Teminin yrityksillä ei ollut vuonna 2021 lainkaan vientiä Kazakstaniin, mutta kahtena seuraavana vuonna yli 66 miljoonan euron arvosta.
Oikeuden ratkaisu merkitsi tappiota syyttäjälle, jonka mukaan Venäjälle olisi toimitettu EU:n vientikiellon alaista tavaraa runsaan kahden miljoonan euron arvosta.
Syyttäjä vaati Teminille sekä kolmelle hänen työntekijälleen ja yhdelle alihankkijan edustajalle rangaistusta törkeästä säännöstelyrikoksesta. Tekosarja koostui syyttäjän mukaan 27 osateosta.
Useimpien tekojen osalta syytteet kaatuivat siihen, etteivät tavarat poistuneet varastolta: vastaajat olivat tehneet aiotusta viennistä ilmoituksen Tullille, joka oli tullut paikalle tekemään tarkastuksen.
Kymmenessä teossa Teminin Siberica-yhtiö oli toiminut huolitsijana viennissä, jonka ilmoitettu määränpää oli Kazakstan tai Taiwan, mutta todellinen kohde syyttäjän mukaan Venäjä. Oikeus kuitenkin katsoi, että syytteen tueksi löytyi riittävä näyttö vain kahdessa työkaluja koskeneessa tapauksessa.
Oikeus torjui myös syyttäjän näkemyksen, että Siberican tai Luminorin toimintaa olisi ohjattu Venäjältä. ”Oikeudenkäynnissä on selvinnyt, että tällainen oletus on ainakin osittain voinut olla seurausta esitutkinta-aineistossa olleista käännösvirheistä”, käräjäoikeus totesi tiedotteessaan.
Puutteelliseen näyttöön kaatui myös syytteen rahallisesti merkittävin kohta, Luminorin 1,6 miljoonan euron droneviennit. Oikeuden mukaan syyttäjän näyttö siitä, että 2 775 lennokkia olisi päätynyt ilmoitetun Turkin sijasta Venäjälle, ”perustuu pelkkään aihetodisteluun”.
Lennokkien laskuissa vastaanottajiksi oli merkitty turkkilainen yritys nimeltä Onbiron ja Mustafa Kemal. Jälkimmäisen nimikaima on Turkin tasavallan perustaja Mustafa Kemal Atatürk.
Syyttäjä vetosi näytössään siihen, ettei Turkin pankeista ollut tullut tutkitulla yli viidentoista kuukauden ajanjaksolla Luminorin tileille yhtäkään rahalähetystä Onbironilta tai Mustafa Kemalilta. Lisäksi Onibronin toimiala oli ohjelmistokehitys eivätkä lennokit.
Yksi osa syyttäjän todistelua oli se, että Teminin puhelimeen oli lähetetty kolme viestiä Venäjän maasuuntanumerosta. Näissä venäjänkielisissä viesteissä droneista käytettiin myös ilmaisua nelikopteri.
”Tarvitsemme 100 dronea per viikko rautaa. Aloitetaan ensi viikosta.”
”Sinulle on tullut rahaa Serbiaa varten. Tarvitsee maksaa Luminor Suomesta Italiaan. Aiotko sinä siirtää (rahat) vai kuitata/maksaa ne takaisin.”
”Tarvitaan 200 nelikopteria. Kuinka monta voimme toimittaa kuukaudessa?”
Syyttäjällä ei kuitenkaan ollut esittää todisteita siitä, että Temin olisi vastannut näihin viesteihin. Toisaalta käräjäoikeuden mukaan viestien lähettäminen sopi ajallisesti teonkuvauksen lennokkivienteihin.
Viestien lähettäjä oli merkitty Teminin puhelimeen nimellä Kolja Mayak. Käräjäoikeus huomautti ratkaisussaan, että ”syyttäjä ei ole esittänyt selvitystä siitä, kuka on Kolja Mayak tai mistä maasta viestit ovat tulleet. Riidatonta on, että 7 on maakoodi sekä Venäjältä että Kazakstanista tuleville puheluille.”
Temin kertoi oikeudessa, että hänen puhelimeensa on tallennettu Kolja Mayakin nimellä Nikolai Levinin numero, ja että tämä olisi pyytänyt toimittamaan lennokkeja kazakstanilaisille. Temin sanoi kieltäytyneensä tästä.
Teminin mukaan turkkilaisyhtiö Onibronin vastaanottamat lennokit maksoi hänen turkkilainen asiakkaansa Dennis Alderman.
Käräjäoikeus totesi päätöksessään, että Teminin laskutusta koskevat kertomukset muuttuivat siitä, mitä tämä oli lausunut esitutkinnasta. Toisaalta oikeus muistutti, ettei vastaajalla ole velvollisuutta todistaa syyttömyyttään, vaan todistustaakka on kokonaisuudessaan syyttäjällä.
”Näyttökynnys ei voi sellaisissakaan asioissa olla normaalia alempi, joissa näytön hankkiminen on vaikeaa.”
Oikeuden mukaan ainoa näyttö siitä, että lennokit olisivat menneet Turkin sijasta Venäjälle, ovat Teminin puhelimesta löytyneet Whatsapp-viestit, joihin tämä ei vastannut.
”Senkään osalta ei ole esitetty vastapuolen henkilöllisyyttä tai kansalaisuutta eikä sitä, onko viesti tullut Venäjältä tai Kazakstanissa”, lukee oikeuden päätöksessä.
Suomen Kuvalehti on kertonut aiemmin ”Kolja Mayakin” eli Nikolai Levinin liiketoiminnasta.
Venäjän tullitietojen perusteella Luminorin toimitusten merkittävin venäläinen vastaanottaja Ukrainan sodan ensimmäisen vuoden aikana oli moskovalainen Mayak-yhtiö. Sen omistaa Nikolai Levin, joka on venäläisen taloustietopalvelu Rusprofilen mukaan Venäjän kansalainen.
Nikolai-nimen yleinen hellittelymuoto on Kolja.
Mayak on elektroniikan ja teollisuustavaran tukkukauppias, joka on mainostanut tuovansa maahan EU:n vientikiellon alaisia tuotteita. Sekä EU että Yhdysvallat ovat asettaneet yhtiön pakotteiden kohteeksi.
Venäjän tullitietojen perusteella Mayak on vastaanottanut Luminorilta muiden muassa amerikkalaisia mikropiirejä ja Temininin Serbiaan perustamalta Luminor-yritykseltä Microsoftin tietokoneita.
Myös Mayakin omistajalla on kytkös Serbiaan. Nikolai Levin on perustanut Bassire Group DOO Beograd -nimisen yhtiön, joka lupaa verkkosivullaan nopeita ja joustavia laitteiden ja varaosien toimitusratkaisuja.
Lähes saman niminen yhtiö, Bassire Group, osti Luminorilta Kazakstaniin viedyt antenniheijastimet. Bassire Group antoi näistä sotakäyttöön soveltuvista laitteista Teminin mukaan myös niin sanotut loppukäyttäjätodistukset, joiden mukaan ne myös jäävät Kazakstaniin.
Suomen Luminor ei kuitenkaan laskuttanut antenniheijastimista niiden ostajaa Bassire Groupia vaan Serbian Luminoria.
Esitutkinta-aineistoon sisältyy suomalaisen ja serbialaisen Luminorin laskuja ja maksuja koskeva viestittely. Siinä nimeltään venäläinen henkilö totesi tammikuussa 2023, että ”fyysisesti kukaan ei vie Kazakstaniin mitään” ja ”jotain täytyy tarkkaan peitellä”. Käräjäoikeus ei kuitenkaan löytänyt näistä viesteistä mitään, mikä olisi sitonut ne antenniheijastimiin.
Aluesyyttäjä Marie Pihlström sanoo yllättyneensä siitä, oikeus katsoi aiheelliseksi antaa tuomion vain kahdesta säännöstelyrikoksesta.
”Näyttöä tulisi arvioida kokonaisuutena.”
Mitä mieltä olet käräjäoikeuden näkemyksestä, ettei Teminin yrityksiä ollut todistetusti ohjattu Venäjältä käsin?
”Mielestämme siitä oli hyvä näyttö keskustelujen ja rahaliikenteen muodossa.”
Pihlströmin mielestä oikeus langetti puolustustarvikkeiden maastaviennistä liian vähäisen rangaistuksen. Hänen mielestään pelkästään tästä Teminin olisi tullut saada liki kahden vuoden tuomio.
”Ne olivat sodassa hyödynnettäviä laitteita, joiden rahallinen arvo on merkittävä.”
Venäjän tullitietoja on mahdollista saada eri kaupallisista palveluista, mutta syyttäjä ei hyödyntänyt niitä todistelussaan. Pihlström ei pidä mahdottomana, että vastaisuudessa toimittaisiin toisin.
Gabriel Teminin asianajaja Jussi Kaasalainen totesi SK:lle, että päätöstä mahdollisesta tuomiosta valittamisesta ei ole tehty. Temin ei vastannut haastattelupyyntöön.