Sipilän hallitus panee ammattikoulut ahtaalle: Sadoille opettajille potkut – rahoitus epävarmalle pohjalle
Ammattikoulut saavat rahaa sen mukaan, miten opiskelijat työllistyvät tai pääsevät jatko-opiskelemaan.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on saanut valmiiksi lakiesityksen ammatillisen koulutuksen muuttamisesta.
Taustalla ovat Sipilän hallituksen 190 miljoonan euron ammatillisen koulutuksen leikkaukset, joita käytännössä toteutetaan opiskelijamäärää vähentämällä 12,5 prosenttia.
Leikkauspäätösten jälkeen ammattikoulutuksen rahoitusmallit myllätään uudessa laissa totaalisesti. Jatkossa opiskelijamäärästä perusrahoitusta saa ”vain” 50 prosenttia ja suoritetuista tutkinnoista maksetaan 35 prosenttia. Aiemmin perusrahoitus on ollut 100 prosenttia.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ”hyvät ja tehokkaat” oppilaitokset saavat rahaa paremmin kuin laitokset, joissa ei päästä tavoitteisiin.
Loput 15 prosenttia ammattikoulujen rahoituksesta aiotaan kerätä ”vaikuttavuusrahoituksella”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laitos saa rahaa sen mukaan, miten heidän opiskelijansa työllistyvät tai pääsevät jatko-opiskelemaan. Rahoitukseen vaikuttaa myös työelämäjaksoilta saatu palaute.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) johdolla valmisteltu lakiehdotus huokuu uskoa: ”vaikuttavuusrahoitus” kannustaa koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta aloille, joilla on työvoimatarvetta ja tarjoamaan edellytyksiä jatko-opintoihin.
Toisaalta Sipilän hallitus alistaa ammattikoulujen rahoituksen riippuvaiseksi yleisestä työllisyystilanteesta. Toisin sanoen ammattikoulujen rahoitus olisi osittain riippuvainen viennistä, talouskasvusta ja yritysten investoinneista, sillä nämä vaikuttavat suoraan yritysten halukkuuteen ja kykyyn työllistää.
Rahoitus jakaakin oppilaitokset voittajiin ja häviäjiin. Ministeriön laskelmissa joka viidennellä ammattikoululla rahoitus vähenisi ja joka viidennellä se kasvaisi. Tämä voi asettaa eri ammattikoulut eriarvoiseen asemaan. Etenkin pääkaupunkiseudun ja maakuntien ammatillisen koulutuksen resurssien erot voivat kasvaa entisestään.
Opetus– ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Mika Tammilehdon mukaan hallituksen lakiesityksessä on pyritty ottamaan huomioon, että työllisyystilanteessa on eroja alueellisesti.
”Perusidea on se, että järjestäjät tarjoaisivat sellaista koulutusta, jossa työllisyysnäkymät ovat hyvät. Tarjonta on ollut aika jäykkää, eli on tehty sitä, mitä on totuttu aina tekemään. Ihmisiä koulutetaan mahdollisesti väärille aloille”, Tammilehto sanoo.
Hän vakuuttaa, että rahoitusmallissa pyritään ottamaan huomioon alueiden erilaiset tilanteet myös jatkossa ja oppilaitokset halutaan saada ”samalle viivalle”.
Oppilaitokset ovat miettineet jo aiemmin eri alueilla koulutustarjontaansa. Uusien koulutusohjelmien ja tutkintojen suunnittelu vie aikaa. Henkilökunnan pitää olla myös osaavaa, jos aloja vaihdetaan. Hitsauksen opettaja ei voi opettaa luontomatkailua, välineistö ja resurssit pitää olla myös ajanmukaiset.
”Jos järjestäjä aikoo pysyä ajan hermolla, on se kyettävä tekemään ratkaisuja, jotka tukevat sen toimintaa ja tutkintojen tarvetta. Tässä on puolensa ja puolensa”, Tammilehto sanoo.
Jatkossa ammattikoulutuksen budjetit päätetään vuosittain hallituksen talousarviossa.
Mika Tammilehdon mukaan kunnat ja valtio käyttävät vuodessa noin 1,8 miljardia euroa ammatilliseen koulutukseen. Valtion osuus on ollut noin 40 prosenttia kokonaissummasta.
Mahdollistaako vuosittainen rahanjako sen, että ammattikoulutuksen rahat ovat poliittisten päättäjien leikkausuhan alla koko ajan?
”Valitettavasti ei ole sellaista järjestelmää, jossa ei voisi leikata. Jo nyt leikattiin valtionosuusjärjestelmästä ammattikoulutuksesta se 190 miljoonaa”, Tammilehto sanoo.
”Nyt ammattikoulujen rahoitus tuodaan samaan malliin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.”
Nykyisin ammatillisessa koulutuksessa on vuosittain lähes 250 000 opiskelijaa. Sipilän hallituksen linjausten seurauksena aloituspaikkoja on ammatillisissa oppilaitoksissa jatkossa yli 30 000 vähemmän.
Samalla ammattikoulujen henkilöstön määrä vähenee arviolta noin 1 400 opettajalla vuoteen 2018 mennessä, ja sen jälkeen parillasadalla vuoteen 2020 saakka.
Päätoimisten opettajien osalta vähennys vuosina 2016—2018 olisi noin 800 opettajaa. Nyt koko henkilökuntaa on noin 21 500.
Sipilän hallitus varasi puoliväliriihessä ammattikoulujen reformille 15 miljoonaa euroa, jotta ne saavat järjesteltyä vaativia muutoksia. Aiemmat leikkaukset kuitenkin kummittelevat koulujen arkipäivässä.