Sipilän hallituksen lainvalmistelulle kovat moitteet: ”Poliittiset linjaukset on jo tehty ja sitten vasta arvioidaan”
Lakien vaikutukset pitää arvioida lainvalmistelun alkuvaiheessa, ei lopussa, sanoo lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja.
Suomessa lainsäädäntöä tehdään liian usein väärässä järjestyksessä. Lakien hyötyjä, kustannuksia ja ylipäätänsä seurauksia tarkastellaan liian myöhään.
Näin toteaa Juha Sipilän (kesk) hallituksen nimittämä riippumaton lainsäädännön arviointineuvosto. Neuvosto nimitettiin helmikuussa 2016, minkä jälkeen se on käsitellyt yli 20 Sipilän hallituksen lakiesitystä tai -luonnosta.
Arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen sanoo, että lainsäädännön valmistelun taso on yleensä Suomessa hyvällä tasolla, mutta liian usein siinä havaitaan puutteita.
”Vaikutusarviointi pitää tehdä lainvalmistelun alkuvaiheessa eikä loppuvaiheessa, jotta se vaikuttaisi siihen, mikä ratkaisumalli valitaan”, Kostiainen sanoo.
”Nyt poliittiset linjaukset on jo tehty ja sitten vasta arvioidaan”.
Varsin usein yhteenveto taloudellisista vaikutuksista jää tekemättä ja kokonaisuus kaikille hämäräksi.
Esimerkiksi sote-lain esitys on ollut arviointineuvoston mukaan erittäin puutteellinen. Sipilän hallitus ei ottanut huomioon muun muassa sitä, miten sote-uudistuksen voittajia ja häviäjiä arvioidaan.
Sote-lain osalta pitäisi myös arvioida tarkemmin uudistuksen vaikutuksia potilasturvallisuuteen, koska turvallisuuden parantaminen on yksi lain keskeisistä tavoitteista.
”Ministereillä ja kansanedustajilla pitää olla paras mahdollinen tieto siitä, mitä heidän tekemästä laista seuraa konkreettisesti”, Kostiainen sanoo.
Ministeriöiden pitäisi hankkia tukea tutkimuslaitoksista tai yliopistoista.
Käytännössä lainvalmistelu paranisi, jos virkamiehet tekisivät vaikutusarvioita ennen kuin tiukka poliittinen ohjaus astuu kehiin.
Lakien kustannusten ja hyötyjen arvioinnissa tarvitaan myös taloudellista erityisosaamista, jota ministeriöissä ei aina välttämättä ole. Kostiaisen mukaan ministeriöiden pitäisikin hankkia arviointiin ulkopuolista tukea esimerkiksi tutkimuslaitoksista tai yliopistoista.
”Esimerkiksi sote-lain valmistelussa näkyy hirveä kiire. Se näkyy lakitekstissä, joka on vaikeasti luettavaa ja sekavaa.”
Arviointineuvoston huomiot otetaan lopullisissa lakiesityksissä yleensä huomioon, mutta se ei Kostiaisen mielestä ratkaise ongelmaa.
”Meidän tarkoitus on tehdä itsemme tarpeettomiksi, eli ministeriöiden pitää tehdä parempaa lainvalmistelua ja siihen liittyvää arviointia, joka ottaa vaikutukset huomioon.”
Suomessa arviointineuvosto on uusi tapa valvoa lainvalmistelua. Malli on ollut jo vuosia käytössä Saksassa, Englannissa ja Hollannissa. Myös Ruotsissa lakien vaikutusarviointia on tehty muutama vuosi.
Arviointineuvostoon kuuluu Kostiaisen lisäksi kahdeksan jäsentä, jotka tekevät arviointityötä päätoimisen työnsä ohessa. Arviointineuvoston työtä auttaa pääministerin kanslian palkkaama muutaman henkilön sihteeristö.