Sikainfluenssa: Näin viranomaiset kävivät infotaistelua Facebookissa
Näin THL tiedottaa sikainfluenssasta Facebookissa. Ruutukaappaus.
Sosiaalista mediaa käytettiin sikainfluenssaa koskevien väärien tietojen torjumisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla internetiin perustettiin omat kampanjasivut sekä Facebookiin että IRC-galleriaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Nina Strömbergin mukaan kampanjoilla pyrittiin tavoittamaan niitä ryhmiä, jotka kaikkein laiskimmin kävivät hakemassa rokotetta. Hänen mukaansa kampanja onnistui.
”Me menimme mukaan keskusteluun vaikeaan aikaan. Internetissä käytiin vilkasta keskustelua siitä oliko kyseessä pandemia. Kritiikki oli kovaa, mutta me pääsimme oikomaan virheellisiä tietoja. Jotkut mielipiteet olivat eläneet keskusteluissa niin pitkään, että niistä oli jo tullut käsityksiä”, sanoo Strömberg, joka työskentelee THL:n rokotusten ja immuunisuojan osastolla.
Facebookiin perustetulla Kärsiskö-sivulla kävi huutelijoita samaan tapaan kuin muuallakin sosiaalisessa mediassa.
”Yritimme vastata kaikkiin kysymyksiin ja kommentteihin perusteellisesti ja samaan aikaan kansantajuisesti. Pyrimme välttämään sitä että keskustelu olisi jämähtänyt juupas-eipäs-väittelyyn. Jos vastauksiimme tuli kommentteja: ”lässyn-lässyn”, niin jätimme systemaattisesti vastaamatta niihin.”
Kyse ei ollut siitä, kumpi voittaa väittelyn, vaan että saadaan oikeaa tietoa perille. Ylläpitäjät pyrkivät keskustelemaan, välittämään tietoja ja torjumaan harhakäsityksiä.
”Tärkein tavoite oli lähestyttävyys. Halusimme pitää keskustelun rentona ja persoonallisena niin kuin sosiaaliseen mediaan kuuluu. Varoimme sellaista tyyliä, että nyt sieltä norsunluutornista kerrotaan virallinen totuus sikainfluenssasta”, Strömberg sanoo.
Merkittävää fanitusta
Facebookissa Kärsiskö-sivun fanittamisella oli merkittävä rooli. Sitä kautta THL sai välitettyä uutisia ja linkkejä kunkin fanin omalle Facebook-seinälle. Linkkejä laitettiin esimerkiksi WHO:n sivuille, joissa oli epidemian leviämisestä kertovia karttoja sekä linkkejä eteenpäin verkkosivuille, joissa vastattiin keskeisimpiin kysymyksiin.
Nina Strömbergin mukaan sikainfluenssasta jaettiin tietoa myös infopuhelimissa, mutta sitä kautta oli vaikeaa ohjata ihmisiä yhtä tehokkaasti oikeille tiedonlähteille.
”Sosiaalisella medialla on merkittäviä mahdollisuuksia jatkossa, sillä tietoa tarvitaan nopeasti ja sitä pitää saada sinne missä ihmiset ovat. Sikainfluenssan hurjimman kaaosvaiheen aikana keskustelut sosiaalisessa mediassa karkasivat käsistä, kun maallikot kertoilivat keskenään omia juttujaan. Keskustelun taso nousee aina kun mukaan saadaan ihmisiä, jotka oikeasti tietävät asioista ja ovat myös sanoistaan vastuussa.”
Kärsiskö-kampanjassa ovat mukana ministeriön ja THL:n lisäksi Suomen Punainen Risti, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ja Helsingin terveyskeskus.
Sosiaalinen media laajenee parhaillaan kovaa vauhtia julkisen terveydenhuollon puolelle. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on IRC-galleriassa verkkoterkkarit-yhteisö, jossa voi jutella ja kysyä neuvoja terveyteen liittyvissä asioissa. Yhteisön jäseninä toimii terveydenhoitajia, joihin saa yhteyden myös yksityiskommentein.
Terveydenhoitajat ovat tavoitettavissa lisäksi IRC-gallerian Netari-chateissa.
Kaikki sikainfluenssaa koskevat tekstit ovat vieläkin nähtävillä Kärsiskö-sivun seinällä ja kysymyksiin vastataan edelleen.
Tuore tieto sivulla on, että sikainfluenssarokote kannattaa edelleen ottaa. Seuraava aalto saattaa tulla Suomeen ensi talvena.
Aiheesta lisää:
Paula Risikko moittii mediaa rokoteuutisoinnista (Suomenkuvalehti.fi
31.3.2010)
Sikainfluenssa: Hallitus pihtasi varautumisessa ja rokotehankinnoissa (Suomenkuvalehti.fi 1.4.2009)