Schengen-alueen kaatuminen olisi katastrofi myös lentoliikenteelle – ”Silloin koko EU kaatuu”
Lisääntyvä passien skannaaminen pidentää jonoja Helsinki-Vantaalla.
Suomen ulkomaan lentoliikenteen ylivertaisesti tärkeimmän kentän, Helsinki-Vantaan, ruuhkat saattavat pahentua ensi vuoden alussa.
Syy on EU:n uudet rajatarkastusmääräykset, jotka vaativat jokaisen ulkorajan ylittävän EU-kansalaisen passin elektronista skannaamista.
Tähän asti skannaamista edellyttävät rekisteritarkastukset eivät ole olleet pakollisia EU-kansalaisille.
Muutos tuplaa jokaisen EU-kansalaisen tarkastamiseen käytettävän ajan keskimäärin 15 sekuntiin. Ulkorajan ylittäneitä matkustajia oli viime vuonna 4,5 miljoonaa, joista lähes joka toinen oli EU-kansalaisia. Tarkastamiseen kuluu näin jopa viisi tuhatta tuntia vuodessa enemmän aikaa kuin nyt.
Se merkitsee lähes väistämättä pitempiä jonoja etenkin ruuhka-aikoina.
Lentoasemien turva- ja passintarkastuksista on tulossa koko matkustusketjun entistä pahempia pullonkauloja. Ne ovat todellinen uhka lentomatkustuksen toistaiseksi nopealle kasvulle.
Tämäkin on kuitenkin kuin hyttysen surinaa verrattuna tilanteeseen, jossa pahin pelko toteutuu eli 26 Euroopan maan vapaan liikkumisen Schengen-alue kaatuu.
Hallitsematon maahanmuutto on johtanut tilanteeseen, jossa monet maat ovat aloittaneet väliaikaiset rajatarkastukset Schengenin sisäisessä liikenteessä.
Toistaiseksi ne eivät riko Schengenin perussopimusta, jonka kaatumista pidetään silti mahdollisena vaihtoehtona. Monet poliitikot ovat puhuneet siitä hyvinkin avoimesti.
EU-komissio julkisti 4. maaliskuuta eräänlaisen Schengenin pelastusohjelman, jonka tavoitteena on tilanteen normalisoiminen eli Schengen-maiden sisäisten rajatarkastusten lopettaminen ensi syksyyn mennessä.
Monet ovat jopa laskeneet, paljonko Schengenin kaatuminen maksaisi EU:lle.
Saksalaisen Bertelsmann-säätion optimistiseksi kutsuma arvio päätyy 470 miljardiin euroon vuosina 2016–2025.
Rajatarkastusten palauttaminen olisi paha takaisku myös Euroopan lentoliikenteelle.
Eurooppalaisten lentoasemien lobbausorganisaation ACI Europen mukaan yli 60 prosenttia Euroopan kenttien viime vuoden lähes kahdesta miljardista matkustajasta käytti Schengen-alueen 443 lentokenttää.
Kaikilla isoilla kentillä matkustajavirrat ja terminaalit on suunniteltu niin, että Schengen-matkustajat on erotettu muista eli non-Schengen-matkustajista.
ACI Europen mukaan tämän eron poistuminen eli kaikkien ulkomaan matkustajien tarkastaminen edellyttäisi suurimmilla kentillä satojen miljoonien eurojen remontteja.
Lentoasemat ruuhkautuisivat ja lentoliikenteen täsmällisyys kärsisi ennen kokemattomalla tavalla. Vaikutus olisi ”musertava” sanoo ACI Europen pääjohtaja Olivier Jankovec.
Tällaisen pelottelun rinnalla Helsinki-Vantaalla asiaan suhtaudutaan kylmän rauhallisesti, vaikka Schengenin hautaaminen lisäisi merkittävästi tarkastusten määrää.
Rajatarkastuksia edellyttävää non-Schengen-liikennettä on nykyisin vajaa kolmasosa lentoaseman kokonaismatkustajamäärästä, joka viime vuonna nousi 16,4 miljoonaan.
Lentoaseman omistajan Finavian turvallisuus- ja riskienhallintajohtajan Juha-Pekka Pystysen mukaan Schengenin kaatumisen seurausvaikutuksia on jo pohdittu.
Lentoaseman matkustajavirrat jouduttaisiin suunnittelemaan uudelleen, mutta ”Finavia selviäisi urakasta hyvin”, Pystynen sanoo.
Tarkastuksia tekevällä Rajavartiolaitokselle pitäisi hankkia lisää tilaa, mutta muutokset voitaisiin toteuttaa muutamassa viikossa.
”Rajan puolella on varmasti vaikeampaa, kysy sieltä”, Pystynen sanoo.
Rajavartiolaitoksessa Schengenin kaatumista pidetään niin epätodennäköisenä vaihtoehtona, ettei sen varalta ole tehty yksityiskohtaisia suunnitelmia, ei Helsinki-Vantaalle eikä muuallekaan.
”Jos Schengen kaatuu, koko EU kaatuu”, sanoo kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Mika Rytkönen.
Monissa Euroopan maissa käyttöön otetun Schengen-sisärajavalvonnan määräaikaiseen palauttamiseen sen sijaan on valmiudet Suomessakin.
Rytkösen mukaan Schengenin häviäminen ja entisiin rajatarkastuksiin palaaminen merkitsisi vuosien mittaista urakkaa kaikilla Suomen ulkorajoilla.
Tarkastusten edellyttämä infra olisi rakennettava ja satoja uusia ihmisiä koulutettava.
Nykyisin noin puolet Rajavartiolaitoksen 2700 työntekijästä on rajatarkastustehtävissä. Heistä 190 työskentelee Helsinki-Vantaalla. Määrä ei riitä mihinkään, jos Schengenin poistuminen kolminkertaistaa tarkastusten määrän.
Niinpä rajalla keskitytäänkin nyt siihen muutokseen, joka on tulossa varmasti eli kaikkien passien skaannaamiseen ensi vuoden alusta alkaen.
Rytkösen mukaan jonot saattavat pidentyä etenkin ruuhka-aikoina, mutta tilannetta yritetään parantaa lisäämällä automaattien käyttöä ja joustavoittamalla prosessia mahdollisuuksien mukaan muutenkin.