Sattumia ja sammakoita: Millaisen johtajan Cargotec sai palkatessaan Mika Vehviläisen?

Cargotec
Teksti
Matti Simula

Mika Vehviläisen uraan mahtuu onnellisia sattumia ja kiusallisia kömmähdyksiä.

Mika Vehviläien siirtyy maaliskuussa lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin toimitusjohtajaksi. Kuva yhtiön pääkonttorista. Kuva Marjo Tynkkynen.

Mika Vehviläinen siirtyy maaliskuussa lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin toimitusjohtajaksi. Kuva yhtiön pääkonttorista.

Markkinavoimat ovat ylentäneet Mika Vehviläisen Suomen yritysjohtajien kirkkaimpaan eliittiin.

Finnairin toimitusjohtajan siirtyminen Cargotecin johtoon julkistettiin 28. tammikuuta. Uutinen tempaisi Cargotecin osakkeen yli kolmen prosentin nousuun. Finnair notkahti aluksi, mutta toipui iltapäivällä plussalle.

Vastaava koettiin jo 15. tammikuuta. Talouselämä-lehden uutisoima vahvistamaton tieto Vehviläisen talonvaihdoksesta nosti tuolloinkin Cargotecin kurssia. Finnair sen sijaan halpeni lähes kolme prosenttia.

Tuollaiset markkinareaktiot hivelisivät jokaisen johtajan itsetuntoa. Cargoteciin 50 000 euron kuukausipalkalla pestattu Vehviläinen on epäilemättä kovan luokan johtaja. Silti hänenkin uraansa mahtuu epäonnistumisia.

Kolmekymppisen kauppatieteiden maisterin ura lähti nousuun, kun hänet rekrytoitiin Nokiaan, Thaimaan-liiketoimista vastaavaksi maajohtajaksi 1992. Nimitystä selitetään kahdella päinvastaisella syyllä.

Toisen selityksen mukaan Nokia halusi kasvaville markkinoille Vehviläisen kaltaisen nälkäisen nuoren miehen. Ilkeämmän tulkinnan mukaan hän pääsi maajohtajaksi, koska Thaimaa ei ollut vielä vetovoimainen asemapaikka, jonne urahait olisivat hinkuneet.

Miten tahansa, mies osui oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Suomi syöksyi lamaan, Neuvostoliitto hajosi, idänkauppa loppui. Mutta Thaimaa kehitti infrastruktuuriaan. Nokia teki Thaimaahan 1990-luvun alkupuoliskolla useita nmt- ja gsm-verkkojen toimitussopimuksia.

Mika Vehviläisen nimi tallentui Nokia-pomojen mieliin.

Vehviläistä on luonnehdittu ”saneeraajaksi”, irtisanojaksi. Vehviläinen joutui julkisuuteen keväällä 2003, kun Nokia Networks aloitti 1 100:aa henkilöä koskeneet yt-neuvottelut.

Nokian yt-neuvottelut olivat monille miltei järkytys: kansallinen ylpeydenaihe oli irtisanomassa työntekijöitään Suomesta. Vehviläinen ei hempeillyt. Hän teki selväksi, että yt-neuvottelujen kohteeksi joutuneille tuskin riittää töitä muualta Nokiasta.

”Valitettavasti täytyy todeta, että emme voi uskoa, että tälle joukolle löytyy töitä talon sisältä”, Vehviläinen töksäytti Nelosen uutisille 10.4.2003.

Ay-väki kummasteli. Miksi neuvotella, jos lopputulos oli täysin päätetty?

Vehviläisen tehtävät vaihtuivat vinhaan emoyhtiö Nokiassa ja Nokia Siemens Networks -yhtiössä, kansanomaisesti ”verkko-Nokiassa”.

NSN:n operatiivisena johtajana toiminut Vehviläinen hämmästytti Barcelonan mobiilimessuilla 18.2.2009. Hän ilmaisi harvinaisen avoimesti tyytymättömyytensä NSN:n menestykseen Kiinan-markkinoilla. Vehviläinen julisti yhdysvaltalaisen MarketWatch -sivuston haastattelussa, että NSN lähtisi hakemaan hyvitystä Aasian-menetyksilleen Pohjois-Amerikan verkkomarkkinoilta.

NSN:n tavoitteena oli kaapata merkittävä osa kanadalaisesta Nortel-verkkoyhtiöstä. NSN teki juhannuksen tienoilla 2009 alustavan sopimuksen Nortelin tiettyjen liiketoimintojen ostamisesta 650 miljoonalla dollarilla, 470 miljoonalla eurolla.

Yhtiö laski liikkeelle onnistuneesta operaatiosta kertoneen tiedotteen. Ja voitonriemuinen Vehviläinen toivotti NSN:n kotisivuilla Nortelin 2 500 työntekijää tervetulleiksi.

”NSN:ssä vain harvalla on titteli.” Solmiotta esiintynyt, liian isoon kauluspaitaan pukeutunut Vehviläinen korosti yhtiön reilua meininkiä videolla 21.6.2009: ”Tittelit luovat esteitä. Me arvostamme vain sitä arvoa, mitä kukin pystyy työllään tuottamaan.”

Vehviläinen muistutti, että intohimo jääkiekkoon yhdistää suomalaisia ja kanadalaisia: ”Odotan innolla NSN-Suomen ja NSN-Kanadan ottelua. Teidän on hyvä tietää, että me suomalaiset emme anna koskaan periksi.”

Suomalais-saksalainen NSN joutui antamaan periksi pari päivää myöhemmin. NSN oli unohtanut Nortelin konkurssimenettelyyn liittyvän huutokaupan. Ruotsalainen Ericsson teki 1,1 miljardin dollarin vastatarjouksen ja vei Nortelin verkkotoiminnot NSN:n nenän edestä.

Vehviläisen unelmoimaa NSN-Suomen ja NSN-Kanadan välistä lätkämatsia ei koskaan pelattu.

Unohtunut etiikka

Finnairin toimitusjohtajana 2010 aloittanut Mika Vehviläinen herätti ristiriitaisia tunteita.

Tappioyhtiötä tervehdytettiin hänen johdollaan. Finnair teki viime vuonna ensimmäisen voitollisen tilinpäätöksensä neljään vuoteen.

Mutta tuskin Vehviläinen jää suomalaisten mieliin sinivalkoisten siipien pelastajana. Useimmat muistanevat Finnairin johdon huimat bonukset. Niitä maksettiin salassa samaan aikaan kun henkilöstöä irtisanottiin ja työpaikkansa säilyttäneiden palkkoja leikattiin.

Hevin ei unohdu Vehviläisen asuntokauppakaan. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen osti Vehviläisen liki 300-neliöisen loistoasunnon Helsingin Bulevardilta 1,8 miljoonalla eurolla. Ja vuokrasi lukaalin Finnairille, Vehviläisen työsuhdeasunnoksi. Kansalaiset haukkoivat henkeään.

”Olen oppinut, ettei riitä, että toimii lakien mukaisesti, vaan on otettava huomioon myös eettiset näkökulmat”, Vehviläinen oivalsi.