Sähkölinjat Porista Ouluun ovat niin tukossa, että tuulivoimalat voivat viivästyä jopa kolmella vuodella
Sähköverkon pullonkaula poistuu vuonna 2027 tai 2028, kun uudet voimajohdot valmistuvat.
Tuulipuistoja pystytetään kiivaasti. Nykyinen tuotantoteho, 4 300 megawattia, nousee lähivuosina 10 000 megawattiin. Hankkeista puolet sijaitsee länsirannikolla.
Kiivas rakentamisvauhti rasittaa sähkön siirtoyhteyksiä äärimmilleen.
”Sähköverkko on täysi Porin ja Oulun välillä”, kertoo asiakaspäällikkö Antero Reilander kantaverkkoyhtiö Fingridistä.
”Emme voi tehdä toistaiseksi uusia liittymissopimuksia länsirannikolla.”
Tuulivoimayhtiö solmii Fingridin kanssa kantaverkon liittymissopimuksen, kun tuulipuiston kaava ja rakennuslupa ovat lainvoimaisia. Länsi-Suomessa on 10–20 luvitettua voimalaa, joita ei voi toistaiseksi rakentaa. Lisäksi usean tuulipuiston lupaprosessi valmistuu lähivuosina. Myös ne hankkeet jäävät jonoon.
”Puistojen liitäntä kantaverkkoon voi viivästyä 1–3 vuodella”, Reilander sanoo.
Pullonkaula poistuu vuonna 2027 tai 2028. Siihen mennessä Fingrid saa valmiiksi lisäinvestoinnit länsirannikolle: kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa Kalajoelta ja Kristiinankaupungista kohti Keski-Suomea.
Fingrid ei ota riskiä, että tuulivoiman nopea lisärakentaminen kaataa sähköjärjestelmän. Ylikuormitetussa verkossa vika voi laukaista domino-efektin. Jos Länsi-Suomen siirtokapasiteetti putoaa pois, ylikuormitus siirtyy muualle Suomeen.
”Silloin voi tulla laajempi häiriö sähkönjakelussa koko maassa.”
”Sitä ei saa päästää tapahtumaan.”
Fingrid investoi kantaverkkoon kolme miljardia euroa kymmenen seuraavan vuoden aikana. Siirtoyhteydet kasvavat maan sisällä mutta myös rajojen yli Ruotsiin ja Viroon.
Länsirannikon lisäksi jykevät 400 kilovoltin johdot parantavat sähkönsiirtoa pohjoisesta etelään.
”Kantaverkon siirtokykyä tarvitaan merkittävästi lisää”, Reilander sanoo. ”Etelä-Suomesta poistuu fossiilista sähköntuotantoa. Samalla kulutus kasvaa, kun teollisuus, lämmitys ja liikenne sähköistyvät.”
Fingrid laatii parhaillaan ennustetta sähkön tuotannosta ja kulutuksesta. Yhtiön arvion mukaan tuulivoimaa on rakennettu vuonna 2030 jo 20 000 megawattia. Se olisi yli neljä kertaa nykyinen määrä ja kattaisi kaksi kolmasosaa tämänhetkisestä sähkönkulutuksesta.
”Jos tuulivoimaa rakennetaan hajautetusti, verkkoon pystytään liittämään paljon enemmänkin kuin 20 000 megawattia tämän vuosikymmenen loppuun.”
Tähän asti Puolustusvoimat on estänyt itärajan suuret tuulipuistot. Voimalat häiritsevät tutkien toimintaa. Kunnat toivovat voimaloita, sillä niistä kertyy merkittäviä kiinteistöverotuloja. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on luvannut selvityttää tänä syksynä Itä-Suomen tilanteen.
Voimaloiden tasaisempi maantieteellinen sijainti vakauttaisi myös sähköjärjestelmää.
”Lännessä ja idässä ei tuule yleensä yhtä paljon samaan aikaan. Itä-Suomen voimalat tasoittaisivat koko maan tuulisähkön tuotantoa”, Fingridin asiakaspäällikkö Reilander sanoo.
Jos kymmenien voimaloiden puistot sallittaisiin idässä, kantaverkkoyhtiön olisi rakennettava 400 kilovoltin voimalinja. Sen tarkempi suunnittelu voi alkaa vasta, kun selviää, mihin tuulivoimaa luvitetaan. Voimalinjan ympäristövaikutusten arviointi, lunastuslupien käsittely ja rakennustyöt kestävät kauan.
Itäsuomalaisten on odotettava ainakin kymmenen vuotta suuria tuulipuistoja, Reilander sanoo.
”Kyllä se menee reilusti 2030-luvulle, ennen kuin uusi siirtoyhteys olisi valmis, ja uudet tuulivoimapuistot luvitettu ja rakennettu.”