Ryhmä ammattikorkeakouluja valmistelee ehdotusta omasta tohtorikoulutuksesta – ”Syynä huoli Suomen kilpailukyvystä”
Ammattikorkeakouluissa pelätään, että Suomi jää muusta Euroopasta jälkeen työelämää lähellä olevassa tutkimuksessa. Ehdotuksen takana on myös halu saada enemmän rahaa.
4
MIN
Viiden ammattikorkeakoulun muodostama ryhmä haluaa tohtorintutkinnot ammattikorkeakouluihin. Ryhmä valmistelee konkreettista ehdotusta siitä, miten uusi tutkinto voitaisiin ottaa käyttöön.
Keskeisenä syynä ehdotukselle on huoli Suomen kilpailukyvystä, sanoo suunnittelutyössä mukana ollut Hämeen ammattikorkeakoulun vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
Tähän asti vain yliopistot ovat voineet myöntää tohtorintutkintoja Suomessa.
Mukana valmistelussa ovat olleet Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi Metropolia, Haaga-Helia, Laurea ja XAMK eli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Kyseessä olisi Suomessa uudenlainen, niin kutsuttu Professional Doctorate -tutkinto eli ammatillinen tohtorintutkinto. Nimike on jo käytössä muun muassa osassa Euroopan maita ja Yhdysvalloissa.
”Me emme missään nimessä puhu tällaisesta perinteisestä Phd-tutkinnosta, joita tiedeyliopiston puolella tehdään.”
Ehdotuksessa otetaan kantaa myös sen puolesta, että ammattikorkeakoulujen nykyisten tutkijayliopettajien nimikkeet vaihdettaisiin jatkossa professoreiksi.
Ryhmän mukaan asiaa voisi selvittää tällä hallituskaudella ja toteuttaa seuraavan hallituskauden aikana.
Ammattikorkeakouluissa pelätään, että Suomi jää muusta Euroopasta jälkeen juuri työelämää lähellä olevassa ja soveltavassa tutkimuksessa.
Ryhmä arvioi, että erityisesti pk-yritykset hyötyisivät uudenlaisesta tutkinnosta.
Suurimmassa osassa Eurooppaa korkeakoulutus on järjestetty Suomen tapaan duaalimallin mukaisesti. Duaalimallilla tarkoitetaan sitä, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on yhteiskunnassa toisistaan eroavat tehtävät. Yliopistot painottavat akateemista tutkimusta.
Valtaosassa duaalimallin maista ammattikorkeakouluilla on jo jonkinlainen mahdollisuus kouluttaa tohtoreita.
Suomalaiset ammattikorkeakoulut eivät ole toiveineen yksin, vaan kiinnostusta on ollut lisäksi elinkeinoelämän puolella. Myös Insinööriliitto esitti elokuussa tohtorikoulutuksen aloittamista ammattikorkeakouluissa.
”Suomen talouden vahvistaminen edellyttää korkean jalostusasteen tuotantoa. Työelämälähtöinen, tohtoritasoinen osaaminen edesauttaa tätä”, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoi liiton tiedotteessa.
Liiton mukaan uudelle osaamiselle olisi tarvetta erityisesti yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovointityössä.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene taas on nostanut esiin, että nykyisin tohtoriksi valmistuvista vain joka neljäs työllistyy yksityiselle sektorille.
Ehdotuksen takana on myös halu saada enemmän rahaa. Kun korkeakoulut kilpailevat keskenään rahoituksesta, suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat hauissa huonommassa asemassa kuin moni eurooppalaisista oppilaitoksista.
Rahoituksen kriteerinä saattaa olla, että korkeakoulu tarjoaa tohtoritasoista koulutusta.
Ammattikorkeakoulut eivät pysty niin hyvin kotiuttamaan esimerkiksi EU:n myöntämiä rahoituksia, HAMK:n Ahokallio-Leppälä sanoo.
”Suomihan sahaa tässä vähän omaa oksaansa.”
Myös tarve muuttaa tutkijayliopettajien nimikkeet professoreiksi liittyy kilpailuun rahoitushauissa ja rekrytoinneissa.
”Tämä on myös uskottavuuskysymys, eihän siitä mihinkään päästä.”
Ammattikorkeakoulujen ryhmä ottaisi mallia esimerkiksi Alankomaista, jossa aloitettiin tarjota Professional Doctorate -tutkintoja kokeiluna marraskuussa 2023.
Kokeilu on vaikuttanut Ahokallio-Leppälän mukaan hyvin toimivalta.
Uuden ammatillisen tohtorintutkinnon suorittamisen kestoksi Suomessa on suunniteltu 3–4 vuotta. Tarkoituksena on, että työnantaja voisi osallistua tutkinnon kustannuksiin.
Työn tilaajan, yleensä siis tohtoriopiskelijan työnantajan, rooli halutaan pitää isona.
”Tämän tutkimuksen relevanttius mitataan sillä, onko siitä hyötyä työn tilaajalle”, Ahokallio-Leppälä sanoo.
Osana tutkintoa tohtoriopiskelija voisi hänen mukaansa tehdä väitöskirjan tai sen sijaan esimerkiksi jonkinlaisen innovaatioportfolion tai projekteihin liittyvän portfolion.
Yritysten tarpeisiin tehtävät työt sisältäisivät todennäköisesti liikesalaisuuksia. Osan työstä täytyisi olla hänen mukaansa julkista, mutta töissä voisi lisäksi olla salattuja osioita.
Yliopistojen tekemässä tieteellisessä tutkimuksessa julkisuus taas on keskeinen arvo.
Hallitus osoitti helmikuussa yliopistojen tohtorikoulutuksen kehittämiseen 255 miljoonaa euroa vuosille 2024–2027. Summalla saadaan yli tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa.
Tämä on ollut tärkeä avaus osaajien lisäämiseksi, sanoo yliopistojen rehtorineuvoston Unifin hallituksen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.
Yliopistokenttä on hänen mukaansa ”varmaan aika yllättynyt” ammattikorkeakoulujen innosta aloittaa omaa tohtorikoulutusta.
Työnantajilta, sidosryhmiltä tai työnantajajärjestöiltä ei ole viestitetty yliopistojen suuntaan uudenlaisten tutkintojen tarpeesta.
Niemelä painottaa, että ammattikorkeakoulut tekevät nykyisessä duaalimallissa arvokasta työtä.
Suomessa on paljon yliopistoja suhteessa väkimäärään, hän muistuttaa.
”Mietityttää, että saammeko me tutkimuksen laatua parannettua tämänkaltaisilla keinoilla.”
Professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta arvosteli Suomen Kuvalehden kolumnissa esityksiä tohtorikoulutuksen tuomisesta ammattikorkeakouluihin.
”Näyttää siltä, että ammattikorkeakoulut ovat aloittaneet kampanjan duaalimallin romuttamiseksi”, hän kirjoitti.
Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus sitoutuu korkeakoulujärjestelmän duaalimalliin jatkossakin.