Risotto maistuu parhaalta nyt kun illat pimenevät

Suomessa sitä syödään usein pääruoan lisukkeena.

Teksti
Liisa Tikkanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun lukee reseptiä, risoton teko vaikuttaa hämmentävältä. Että kuumennetaan vain padassa rasvaa, heitetään sekaan kuivaa riisiä ja kauhakaupalla lihalientä. Mutta riisi ei palakaan pohjaan tai muutu velliksi vaan imee kypsyessään rasvan ja liemen, muuttuu kiiltävän kermaiseksi mutta tuntuu hampaissa napakalta. Oikea rakenne tulee tärkkelyksestä, siksi risottoriisiä ei muun riisin tavoin huuhdella ennen käyttöä.

Risotto syntyi vauraan Pohjois-Italian keittiöissä. Ajan mittaan siitä on tullut kaikkienkansankerrosten ruoka, jota ilman on yhä vaikea kuvitella sunnuntaiaterioita tai suuria perhejuhlia. Italiassa risotto on itsenäinen alku-, väli- tai pääruoka. Suomessakin sitä syödään ympäri vuoden, mutta useimmiten pääruoan lisukkeenä. Parhaalta se maistuu juuri nyt, kun illat pimenevät varhain.

Riisi tuli Aasiasta Italiaan kauppiaiden matkassa keskiajalla. Helposti se ei kotiutunut. Viljelyä aloiteltiin Po-joen laaksossa. Maaperän muokkaus ja kanavoinnin kehittäminen veivät parisataa vuotta. Soisissa vesissä malariasääskien armoilla kahlaten riisin istutus ja korjuu työllisti ennen kaikkea naisia.

Nykyisin viljely sujuu täysin koneellisesti ja puolet Euroopan riisistä tulee Italiasta. Sikäläiset japonica-lajikkeet ovat pyöreitä, lyhytjyväisiä ja erittäin tärkkelyspitoisia. Merkeistä tutuimpia meille ovat Arborio ja Carnaroli.

Maultaan neutraalina risotto on helposti höystettävä ja muunneltava ruoka. Kun opettelee perustekniikan, voi aloittaa omat kokeilut.