Rikosprofessorit: ”Malmin naisen” kertomukset eivät riitä Jari Aarnion tuomitsemiseen

"Myös tutkinnan puolueettomuus joutuu epäilyksen alaiseksi."

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota ei voida tuomita huumausainerikoksista ns. ”Malmin naisen” kertomusten perusteella. Näin arvioivat Suomen Kuvalehdelle kaksi rikosoikeuden professoria.

43-vuotias nainen kertoi esitutkinnassa puhuneensa Aarnion kanssa huumekontakteista, mutta muutti oikeudessa kertomustaan sekä paljasti saaneensa keskusrikospoliisin tutkijalta erilaisia etuuksia, kuten 3.000 euroa rahaa ja matkapuhelimia. Myös vuokranmaksusta oli huolehdittu ja naista kestitettiin alkoholilla ravintolassa. Lisäksi KRP:n rikosylikonstaapeli hankki hänelle SK:n selvityksen mukaan  huhtikuussa skootterin Kuusankoskelta ennen oikeudenkäynnin alkamista.

Uudet esille tulleet asiat muuttavat naisen esitutkinnassa antamien kertomusten merkitystä. Rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände Helsingin yliopistosta sanoo, että kertomusten näyttöarvo laskee radikaalisti, kun on käynyt ilmi naisen saaneen erilaisia etuuksia.

”Jos syyttäjällä ei ole muuta painavaa näyttöä tynnyrijutussa, niin Aarniota ei voida tuomita pelkästään naisen kertomusten perusteella. Ne eivät kanna langettavaan tuomioon asti”, Frände sanoo.

”Syyttäjällä täytyy olla jotain muuta, esimerkiksi teknistä näyttöä Aarnion osallisuudesta. Muussa tapauksessa juttu on todella heikoilla.”

Jutun yhtenä syyttäjänä toimiva kihlakunnansyyttäjä Mikko Männikkö kieltäytyy kommentoimasta asiaa.

”On sovittu, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske tiedottaa jutusta”, Männikkö sanoo.

Jorma Kalske ei halunnut kommentoida SK:lle vireillä olevaa asiaa.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että uudet tapahtumat vaikeuttavat merkittävästi näytön arviointia. Hänen mukaansa myös tutkinnan puolueettomuus joutuu epäilyksen alaiseksi. Pohdittavaksi tulee, onko nainen puhunut tapahtumista totuudenmukaisesti, vai kertonut asioita kuulustelijaa miellyttääkseen.

”Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että naisen kertomuksia esitutkinnassa ei oteta lainkaan huomioon. Joka tapauksessa niiden luotettavuus heikkenee nyt niin paljon, että ne eivät voi olla ainoa ratkaiseva näyttö. Aarnion mahdollinen syyllisyys olisi osoitettava muulla tavalla”, Tolvanen sanoo.

”Oikeus arvioi lopulta kertomusten todistusarvon, mutta tämä vaikeuttaa syyttäjien työtä, koska heidän on saatava tilalle jotain muuta vaikuttavaa aineistoa. Rikoksen näyttäminen menee nyt vaikeaksi. Naisen puheiden perusteella Aarniota ei voida tuomita.”

Vielä toukokuussa Ylen haastattelussa valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen uskoi näytön riittävän.

”Meillä on tässä kuumia kännyköitä ja sen kaltaista näyttöä, paikannustietoja; näyttöä, jota ei voi vähätellä, vaikka ei savuavaa asetta olekaan”, Hirvonen totesi Ylelle.

 

Turun yliopiston rikosoikeuden professorin Jussi Tapanin mukaan esitutkintakertomusten painoarvo on suuri. Tuomioistuinten arvioinnin pohjana on yleisesti se, mitä henkilö on esitutkinnassa uskottavalla tavalla kertonut. Tätä pidetään luotettavana, koska se on ajallisesti lähimpänä varsinaisia tapahtumia.

”Jos mitään painostusta ei ole tapahtunut, niin silloin lähdetään siitä, että henkilö on kertonut sen mitä hän muistaa ja miten asiat ovat suurin piirtein tapahtuneet. Julkisuuteen tulleet Aarnio-jutun uudet tiedot herättävät nyt kysymyksiä ja epäilyjä siitä, mitä on kerrottu, millä motiiveilla ja pitävätkö puheet paikkansa”, Tapani sanoo.

”Jos osoittautuu, että kyse on virkamiesoikeudellisesti tai jopa rikosoikeudellisesti moitittavasta menettelystä kuulusteluissa, niin naisen kertomuksen merkitys ja painoarvo täytyy arvioida ihan uudella tavalla: miten hän oikeastaan Aarnioon edes kytkeytyy.”

Myös Matti Tolvanen korostaa esitutkinnassa alun perin annettujen kertomusten tärkeyttä ja painoarvoa. Mutta asioita aletaan kuitenkin punnita vastakkain, jos henkilö peruu merkittävällä tavalla sanomisiaan. Etenkin jos taustalla on se, että henkilö on vastaanottanut kuulustelijalta etuuksia.

”Jos esitutkinnan aikana kuultavalle annetaan lahja tai etuuksia, niin en ole vastaavasta kuullut Suomessa koskaan.”

Savon Sanomat kirjoitti 14. lokakuuta, että tapauksessa poikkeuksellista on, ettei nainen ollut millään tavoin laillisesti tietolähteen asemassa, vaan epäiltynä itse useista törkeistä rikoksista ja tänä vuonna myös jo haastettuna oikeuteen.

Kihlakunnansyyttäjä Pertti Lahtiola harkitsee parhaillaan esitutkinnan käynnistämistä KRP:n tutkijaa vastaan. Kyseinen KRP:n poliisi on jutun avaintutkijoita, sillä hän on yksin vastannut ”Malmin naisen” kuulusteluista. Nainen on puolestaan syyttäjän pääkuultava Jari Aarniota vastaan.

Professori Matti Tolvasen mukaan tapaus pitää tutkia, jotta voidaan kunnollisesti selvittää onko asiassa tapahtunut jotain rangaistavaa. Hänen mielestään syytä epäillä -kynnys on ylittynyt, koska tapahtumat eivät ole enää vain huhupuheiden tasolla.

”Jos näytön hankinnassa on käytetty laittomia menetelmiä, se saattaa vaikuttaa jopa muunkin näytön arviointiin. Lain mukaan kaikkia asianhaaroja on harkittava. Kaikki tavallaan vaikuttaa kaikkeen”, Tolvanen sanoo.

”Tämä saattaa hyvin äkkiä muuttua vielä niin päin, että oikeudessa annettu kertomus onkin luotettavampi. Naisen aikaisemmilla puheilla ei silloin ole näyttöarvoa ainakaan syyttäjän eduksi. Hänen kertomuksensa voi alkaa hyödyttää paremminkin puolustusta”, Tolvanen sanoo.

Jutun tutkinnanjohtajan Jukka Haaviston mukaan KRP:n tutkijasta tehdyllä tutkintapyynnöllä ei ole vaikutusta.

”Se on ihan normaali menettely, että jos joku esittää väitteitä, niin sitten pyydetään sellaista tahoa ottamaan kantaa, joka niihin kantaa voi ottaa. Jos eri paikoissa esitetään väitteitä, niin tehdään niihin sitten päätökset”, Haavisto sanoo.

Vaikuttavatko naisen uudet kertomukset niiden näyttöarvoon?

”Oikeus ottaa kantaa näyttöarvoihin. Ei minun käsitykseni mukaan näillä tiedoilla mitä minulla on ole mitään vaikutusta siihen.”

Hämmästyttikö teitä naisen kertomusten muuttuminen?

”En minä lähde niitä asioita kommentoimaan. Ne on siirretty selvitettäväksi ja joku ottaa kantaa.”

Voidaanko Jari Aarnio tuomita vain naisen kertomusten perusteella?

”En minä ota kantaa. Asiaa käsitellään oikeudessa ja oikeus ottaa kantaa”, Haavisto toteaa.