Raportti paljastaa: Kittilän kaivosvuoto toi suolaa ja typpeä jokeen – kalat stressaantuivat

Poikkeusjuoksutuksilla ei ole silti merkittäviä eliöstövaikutuksia, arvioi konsulttiyhtiö.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Kittilän Suurikuusikossa sijaitsevan Euroopan suurimman kultakaivoksen allasvuoto nosti Seurujoen pH-tasoa ja lyijyn kaltaisen puolimetallin, antimonin määrää joessa. Joki laskee Kemijoen kautta Itämereen.

Lisäksi typpipitoisuudet nousivat Seurujoessa kaivoksen alapuolisilla havaintopisteillä poikkeusjuoksutusten aikana. Esimerkiksi Ukonnivan ja vedenottamon havaintopisteillä havaittiin aiempaan nähden korkeita typpipitoisuuksia (1,5–1,6 mg/l).

Myös vesistön sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuudet nousivat, kun kanadalainen Agnico Eagle Finland Oy joutui laskemaan poikkeusluvalla luontoon kaivosvesiä ympäristöluvan ylittävän määrän.

Sähkönjohtavuus kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Yleensä sen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä veden terveydellisistä vaikutuksista.

Tiedot selviävät konsulttiyhtiö Rambollin tekemästä selvityksestä, jonka kaivosyhtiö on kustantanut.

Suomen Kuvalehti pyysi raportin valvovalta viranomaiselta, Lapin ely-keskukselta. Se voi vaatia myös lisää selvityksiä ja toimenpiteitä, jos konsulttiyhtiö Rambollin tekemät ehdotukset eivät sen mielestä riitä.

Vaikutusten seuraamiseksi Ramboll esittää piilevätutkimusten jatkamista vuosittain. Konsulttiyhtiö ehdottaa myös ylimääräisten sähkökoekalastusten ja pohjaeläintutkimusten tekemistä Seurujoella kolmella eri tarkkailupisteellä tämän vuoden aikana.

”Lisätutkimusten tulosten avulla arvioidaan poikkeusjuoksutuksista aiheutunutta haittaa Seurujoen eliöstölle ja esitetään arvio mahdollisesta haitan kompensaatiotarpeesta”, raportissa todetaan.

 

Limnologi Anna Hakalan ja maaperägeologi Jari Heiskarin allekirjoittamassa raportissa todetaan muun muassa, että virtavesissä veden typpipitoisuuden muutokset voivat vaikuttaa pidemmällä aikavälillä pohjaeläin- ja piileväyhteisöjen rakenteeseen. Kohonneesta typpipitoisuudesta hyötyvät lajit voivat yleistyä.

Täysikasvuiseen kalastoon ei arvioida olevan suoria vaikutuksia. Raportissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, millaisia vaikutuksia vuodosta aiheutui kalanpoikasille.

Kirjoittajat kuitenkin mainitsevat, että muualla tehtyjen selvitysten mukaan Seurujoella esiintyneet kohonneet sulfaattipitoisuudet ovat todennäköisesti aiheuttaneet paikalliselle kalastolle ja lohikalojen mätimunille stressiä.

”Havaitut pitoisuusmuutokset näkyvät ennen kaikkea veden suolaantumisena. Tällä on ensisijaisesti eliöstön stressitasoa nostava vaikutus ja muutoksia voidaan havaita esimerkiksi piilevä- ja pohjaeläinyhteisön rakenteessa”, raportissa kirjoitetaan.

Pitoisuuksien nousuista huolimatta Rambollin konsultit ovat sitä mieltä, ettei allasvuodosta aiheutunut merkittävää kuolleisuuden lisääntymistä tai eliöstövaikutuksia, sillä metallipitoisuudet ovat pysyneet alhaisina ja happitilanne hyvänä.

”Seurujoen sulfaattipitoisuuden taso oli poikkeusjuoksutusten seurauksena korkeimmalla tasollaan vain lyhytaikaisesti, eikä sillä siten arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta alueen kalastolle”, konsultit toteavat.

 

Euroopan suurin kultakaivos Kittilässä on vuotanut yli neljä kuukautta, kun rikastushiekka-altaan padon sisäpuolisen altaan vuoto alkoi 14. syyskuuta 2015.

Kittilän kultakaivoksen ”vesiongelmien” syy johtuu osittain siitä, että kaivoksen tuotantomääriä on pikkuhiljaa nostettu, mikä puolestaan on nostanut kaivoksen riskejä myös veden osalta.

Altaan rakenteita on myös arvosteltu. Selvityksistä huolimatta reikien ilmestyminen altaan pohjaan on pysynyt mysteerinä. Kaivosyhtiö arveli syyksi rakennusvaiheessa tapahtunutta ”laatupoikkeamaa”.

Nyt luontoon pääsee ympäristöluvan sallima vesimäärä, joka on ollut alle 100 kuutiometriä tunnissa. Pahimmillaan kaivosvettä pääsi luontoon ainakin 340 kuutiometriä tunnissa.

Lapin ely-keskus antoi luvan poikkeusjuoksutuksille, jotta patoallas ei murtuisi ja isommalta ympäristövahingolta vältyttäisiin.

Agnico Eagle Finland laski kaivosvesiä luontoon ”poikkeusjuoksutuksilla” 23. lokakuuta 2015 – 16.marraskuuta 2015.

Lapin ely-keskus ei ole vielä ottanut kantaa siihen, tarvitseeko kaivosyhtiön tehdä lisäselvityksiä vai riittävätkö nyt julkistetut tiedot ja jatkotoimenpide-ehdotukset valvovalle viranomaiselle. Lapin poliisin tietoon ei ole tullut kaivosyhtiötä vastaan nostettuja rikosilmoituksia.