Rahapeliriippuvuutta ryhdytään hoitamaan lääkkeillä: näin tunnistat pelihimokohtauksen

masennus
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Rahapeliriippuvuuden hoidossa käytetään myös terapiaa.  Kuva Markku Ulander / Lehtikuva.

Suomessa on ryhdytty parantamaan rahapeliriippuvuudesta kärsiviä lääkehoidolla. Ensimmäiset hoidot aloitettiin kaksi viikkoa sitten.

Peliriippuvuudesta kärsii noin 70 000 suomalaista, jotka eivät pysty hillitsemään itseään pelihimokohtauksen iskiessä.

Peliriippuvuutta koskevaa tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston lääketieteen professori Hannu Alho. Hänen mukaansa tyypillinen peliriippuvuudesta kärsivä henkilö on nuorehko, 35-40-vuotias hyvin toimeentuleva mieshenkilö.

“Hän käy töissä ja on naimisissa eikä hänellä ole vielä vaikeuksia alkoholin tai tupakoinnin kanssa. Vasta kun peliongelma on kestänyt pidempään, pulmat alkavat kasautua”, sanoo Alho, joka on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori.

Rahapeliriippuvuuteen liittyy Hannu Alhon mukaan paljon ongelmia.

“Riippuvuus saattaa haitata työntekoa ja perhe-elämää. Tämän vuoksi henkilöillä ilmenee selvästi enemmän masentuneisuutta ja myös alkoholin käyttö lisääntyy. Vakavia lieveilmiöitä ilmaantuu sitä enemmän mitä pidempään pelaaminen on kestänyt.”

Rahapeleillä tarkoitetaan tutkimuksessa sekä onnenpelejä että taitoa vaativaa netti- tai casinopokeria.

“Etenkin nettipelaamisen kasvu on nykyhetkeen liittyvä uusi ilmiö. Rahapelejä pelataan yhä useammin internetissä. Huolestuttavaa on se, että koukkuun jäävät pelaajat ovat nuoria miehiä, joilla on elämän perusasiat kunnossa”, Alho selvittää.

Kyseessä on kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkimus, jossa selvitetään naltreksoni-lääkkeen ja oppimiseen perustuvan hoitomallin tehoa peliriippuvuuden hoidossa. Naltreksoni kuuluu opiaatinsalpaajiin, joiden avulla aivojen mielihyväkeskuksen toimintaa voidaan tasapainottaa ja siten auttaa irrottautumista riippuvuutta aiheuttavasta toiminnasta.

THL:n erikoistutkijan, neurobiologi Tuuli Lahden mukaan opiaatinsalpaajia on alun perin käytetty alkoholi- ja opiaattiriippuvuuden hoidossa sekä huumevieroituksessa.

“Nyt niiden vaikutuksesta on saatu viitteitä myös peliriippuvuuden hoidossa. Esimerkiksi naltreksonin on havaittu vähentävän peliriippuvuuden oireita, etenkin pelihimoa. Opiaatinsalpaajat näyttävät tehoavan sitä paremmin mitä vaikeammasta peliongelmasta on kyse”, kertoo Lahti, joka vastaa tutkimuksen toteutuksesta.

Ainutlaatuinen tutkimus

Hannu Alho kertoo, että myös USA:ssa on selvitetty naltreksonin vaikutuksia.

“Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa lääkettä otettiin yksi pilleri päivässä kolmen kuukauden ajan. Lääkityksestä oli hyötyä, mutta taktiikka oli huono. Ihmisiltä hävisi motivaatio, kun he joutuivat ottamaan lääkettä päivittäin, vaikka eivät edes pelanneet”, Alho kertoo.

Suomalaisen tutkimuksen tekee ainutlaatuiseksi se, että lääkettä otetaan vain silloin kun henkilö on aloittamassa pelaamisen. Kohdennettu lääkitys pelihimokohtaukseen on uusi näkökulma.

“Teimme vuonna 2009 pilottitutkimuksen, josta saatiin rohkaisevia tuloksia. Kaikki kokeeseen osallistuneet vähensivät pelaamistaan, ja lääkityksen kautta heidän elämänlaatunsa ja mielialansa paranivat merkittävästi. Tämän jälkeen päätimme tehdä uuden, kontrolloidun tutkimuksen”, Alho kertoo.

Peliriippuvuuden vakavuus selvitetään erillisen kyselyn avulla. Henkilölle annetaan lomake, jossa kysytään kymmenen kysymystä. Jos vastauksissa viisi kohtaa viittaa peliriippuvuuteen, sisäänottokriteeristö täyttyy. (Avaa lomake pdf-tiedostona.)

“Perimmäinen tavoite on, että henkilö lopettaa pelaamisen kokonaan, mutta se ei aina onnistu. Vähimmäistavoite on se, että hän saa vähennettyä pelaamistaan sellaiselle tasolle, että se ei haittaa elämää. Pelata voi, mutta siitä jää pakonomaisuus pois. Varhainen tunnistaminen on tärkeää.”

Professori Hannu Alho vastaa tutkimuksessa potilaiden lääkehoidosta. Tämän lisäksi hoidossa käytetään kognitiivista terapiaa. Se on tutkimusten mukaan tehokkain terapiamuoto riippuvuuksien hoidossa. THL:n tutkimuksessa on mukana kolme terapeuttia, jotka tapaavat potilaan kahdeksan kertaa.

Tuuli Lahden mukaan terapian tavoitteena on parantaa potilaan itsehallintaa ja saada hänet tunnistamaan ne tilanteet ja tunnetilat, jotka herättävät pelihimon. Terapiassa pyritään myös löytämään uudenlaisia ongelmanratkaisutaitoja ja saamaan pelihimo sitä kautta hallintaan.

“Psykososiaaliset toimenpiteet ovat aina ensisijainen hoitomuoto, kun kyse on tällaisista toiminnallisista riippuvuuksista. Kognitiivisesta terapiasta on apua peliriippuvuudesta kärsiville etenkin, jos peliongelmaan liittyy ahdistuneisuutta ja masennusta”, Lahti kertoo.

Tutkimusta tehdään käytännössä Peliklinikalla. Se on pääkaupunkiseudun kuntien ja pääasiassa THL:n rahoittama klinikka, joka antaa apua rahapeliriippuvaisille.

Tutkimukseen otetaan mukaan sata rahapeliriippuvuudesta kärsivää henkilöä, jotka täyttävät sisäänottokriteeristön. Tutkimukseen voi edelleen ilmoittautua mukaan. Hoito kestää 14 viikkoa ja on potilaalle ilmainen.