Radio Helsingillä puolenkymmentä ostajaehdokasta
Helsingin Sanomat uutisoi 11. heinäkuuta Radio Helsingin olevan lakkautusuhan alla. Mikäli uutta rahoittajaa ei löydetä, kanavan toiminta nykymuodossaan päättyy 31. lokakuuta.
Lopettamispäätös tuli yllätyksenä niin kanavan tekijöille kuin kuuntelijoillekin. Kanavan tulevaisuutta käsitellään omistajan Helsingin Sanomien aloittamissa yt-neuvotteluissa, jotka pyritään saamaan päätökseen syksyllä.
Helsingin Sanomien vt. päätoimittajan Riikka Venäläisen mukaan ostajaehdokkaita on tällä hetkellä puolenkymmentä.
”Joukossa on sekä radioalan toimijoita että yksityishenkilöiden yhteenliittymiä”, hän kertoo sähköpostitse.
Tukea kuuntelijoilta ja muusikoilta
Radio Helsingin lakkautusuhka on saanut sen kuuntelijoissa aikaan suurta närkästystä. Save Radio Helsinki –Facebook-sivu on saanut hieman yli viikossa jo yli 23 000 tykkääjää. Kuuntelijoiden lisäksi useat maineikkaat kotimaiset ja ulkomaiset muusikot ovat osoittaneet tukensa paikalliskanavalle.
Red Hot Chili Peppers -yhtyeen kitaristi Josh Klinghoffer kirjoitti kanavan lakkauttamisesta blogissaan
”Olisi suuri häpeä, jos näin kauniin musiikkivalikoiman kanava hiljennettäisiin”, hän kirjoittaa. ”Rakastan Radio Helsinkiä! Olkaa kilttejä ja auttakaa säilyttämään kanava.”
Viimeisimpänä kanavan tukijoihin liittyi islantilainen Ilosaarirockissa esiintynyt Sigur Rós. Yhtye osoitti tukensa Radio Helsingille twiittaamalla suomeksi: ”Olet ystävien seurassa @SaveOurRadio.”
”Vaikka oma musiikkini soikin aivan muilla kanavilla, niin näen silti suuren tarpeen sellaiselle kanavalle, joka valaisee myös sitä nurkkaa, johon soittolistat eivät yllä”, kommentoi puolestaan Anssi Kela Facebook-päivityksessään. ”Radio Helsingin loppuminen näivettää kulttuuria.”
Myös Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves osoitti tukensa Radio Helsingille Twitterissä.
”Tue laadukasta vaihtoehtomusiikkiradiota Pohjois-Euroopassa”, hän twiittasi ja jakoi Save Radio Helsingin Facebook-sivun seuraajilleen.
Kanava tuottaa tappiota – mistä rahoitus?
Save Radio Helsinki -sivulla kuuntelijat käyvät keskustelua mahdollisista ratkaisuista, joilla kanavan tulevaisuuden voisi pelastaa. Ilmaan on heitetty erilaisia joukkorahoitusmahdollisuuksia, joita sivun ylläpitäjät ovat välittäneet Radio Helsingin päättäjille.
Riikka Venäläisen mukaan kaikki ideat täytyy tutkia huolella. Nykyisellään kanavan taloudellinen yhtälö on hänen mukaansa erittäin haastava.
”Sitoutunut kuulijakunta ei valitettavasti ole ollut ilmoittajien mielestä riittävän suuri tai houkutteleva kohderyhmä. Mediamyynti on parhainakin vuosina jäänyt alle 400 000 euron. Ohjelman tekemisen kulut – kolmen täysipäiväisen työntekijän palkat sivukuluineen ja noin 40 avustajan palkkiot – ovat olleet noin 600 000 euroa vuodessa. Myynnin ja markkinoinnin kuluja on radion osalta noin 150 000 euroa vuodessa.”
Viime vuonna Radio Helsinki tuotti tappiota 350 000 euroa, Venäläinen kertoo.
”Kaupallisen median täytyy olla taloudellisesti kannattavaa – myös siksi, että journalistinen riippumattomuus säilyisi”, hän huomauttaa.
Kuuntelijoiden eurot kanavan pelastukseksi?
Riikka Venäläisen mukaan kanavan saama laaja tuki on ”valtavan ilahduttavaa”.
”Tämä rohkaisee meitä muun muassa tutkimaan mahdollista tilausmaksurahoitteista podcast-mallia”, hän kertoo. ”Tällaista mallia ei ole Suomessa aiemmin toteutettu ja se muuttaisi ansaitalogiikan täysin.”
Venäläisen mukaan olisi hienoa, jos kuulijoiden tuki ja sitoutuminen kanavoituisi aidosti maksuhalukkuudeksi.
”Jos esimerkiksi tilausmaksullinen podcast-malli alkaisi selvityksessä vaikuttaa relevantilta, tämä edellyttäisi sitä, että kuulijat olisivat halukkaita maksamaan sisällöstä vaikkapa muutaman euron kuukaudessa.”
”Tilanne on vielä aidosti auki, ja erilaisten vaihtoehtojen tutkiminen alkaa lomien jälkeen elokuussa”, Venäläinen kertoo.
”Olemme todenneet pitkin matkaa että hienointa olisi, että Radio Helsinki pystyisi tavalla tai toisella jatkamaan. Käännämme aidosti kaikki kivet ratkaisun löytämiseksi”, Venäläinen vakuuttaa. ”Tekisimme sen joka tapauksessa myös ilman tukiryhmien olemassaoloa.”
/* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:”Normaali taulukko”; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:””; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin-top:0cm; mso-para-margin-right:0cm; mso-para-margin-bottom:10.0pt; mso-para-margin-left:0cm; line-height:115%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:”Calibri”,”sans-serif”; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:”Times New Roman”; mso-bidi-theme-font:minor-bidi; mso-fareast-language:EN-US;}