Puun poltto ei pysäytäkään ilmastonmuutosta

bioenergia
Teksti
Jukka Ukkola

Oksien ja kantojen polttaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, paljastavat suomalaisselvitykset.

Fortum Heat
Fortum Heatin voimalaitos Joensuun Iiksenvaarassa tuottaa sähköä ja lämpöä muun muassa metsähakkeesta, kuoresta ja purusta. Kuva Timo Jaakonaho / Lehtikuva.

Suomen erääksi valtiksi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on ajateltu omien luonnonvarojemme käyttöä, puun polttamista, mutta siitä ei taidakaan olla nopeaksi aseeksi.

”Suomessa ollaan tyytyväisiä, kun voimme polttaa kotimaista polttoainetta, puuta, mutta valitettavasti haittapuolet unohdetaan. Ihmiset yrittävät käyttäytyä oikein, mutta eivät onnistu, kun lähtötiedot ovat väärät”, sanoo emeritusprofessori Martti Tiuri.

Tiuri on pitkään seurannut ja kritisoinut energiaratkaisuja ja kyseenalaistanut muun muassa tuuli- ja aurinkovoiman kannattavuuden Suomessa.

Puusta saatavaa bioenergiaa Tiuri ei pidä tehokkaana ilmastonmuutoksen hillitsijänä omien selvitystensä ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) äsken valmistuneen tutkimuksen perusteella. Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että puun poltosta pääsee ilmakehään haitallisia pienhiukkasia, joiden takia Euroopassa lasketaan kuolevan peräti 350000 ihmistä vuosittain ja Suomessakin 1300.

Tutkimuksen tekijä, johtava tutkija Jari Liski myöntää Tiurin olevan oikeassa.

”Puun polttaminen ilmastonmuutoksen hidastamiseksi kuulostaa omituiselta. Toki bioenergian käytön lisäämiseen saattaa olla muita syitä.”

Hiilinielu ei ehdi imeä

Kysymys on siitä, että kun metsää hakataan ja jalostettava puuaines viedään pois, metsään jää runsaasti hakkuutähteitä, eli oksia ja kantoja. Niiden sisältämä hiilidioksidi päätyy ajan mittaan ilmakehään, joko hitaasti lahoamisen kautta, tai nopeasti, jos jätteet poltetaan.

Kasvava metsä puolestaan imee fotosynteesissä ajan mittaan hiilidioksidia, eli toimii niin sanottuna hiilinieluna. Jos siis hakkuutähteet jäävät metsään ja luovuttavat hiilidioksidinsa hitaasti, hiilinielu pysyy suunnilleen samassa tahdissa.

Jos taas oksat ja kannot poltetaan, eli niiden hiilidioksidi päästetään ilmakehään kerralla, hiilinielu ei ehdi imeä kaikkea. Silloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Kasvihuoneilmiö etenee eikä hidastu, kuten on tarkoitus. Vasta ajan mittaan, uuden metsän kasvaessa, saavutetaan tasapaino. Selvityksen mukaan puun poltosta syntyy hiilidioksidia lämpötehoa kohti enemmän kuin kivihiilestä ja vielä enemmän polttoöljyyn verrattuna.

Metsätähde-energiaa lisättäessä päästöt aluksi kasvavat. Erityisen paljon hiilidioksidin määrää nostaa kantojen poltto verrattuna niiden lahoamiseen. Kantojen polttamisen vaikutus kasvihuonekaasujen nettomäärään putoaa kivihiilen päästöjen tasolle vasta 30-40 vuodessa, oksien polttamisen kymmenessä vuodessa.

EU miettii sääntöjään

Tutkimustuloksista on pääteltävissä, että metsätähteiden polttamisesta saatavat hiilidioksidisäästöt tulevat liian hitaasti verrattuna niihin tavoitteisiin, joita EU on asettanut ja joihin Suomi on sitoutunut. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 50-80 prosenttia vuoteen 2050.

Jari Liski arvelee, että EU:n päästörajaukset on tehty kapeasti, ottamatta loppuun asti huomioon kokonaisuutta eli metsien hiilitaseen muuttumista.

”Poliittisia päätöksiä tehdään kyllä laskentasääntöjen mukaisesti, mutta on eri asia, onko säännöt laadittu oikein. Sitä en tiedä, kumpi on tehty ensin, päätökset vai säännöt”, Liski sanoo.

EU:n tutkijoiden keskuudessa on viime kuukausina jouduttu miettimään, miten Suomesta tulevat uudet tulokset pitäisi ottaa huomioon direktiiveissä. Muutosten teko on mutkikasta ja ehkä noloakin, jos joudutaan tunnustamaan, että puunpoltto-ohje johtaa päinvastaiseen tulokseen kuin aiottiin.

Radiotekniikan emeritusprofessori ja kokoomuksen entinen kansanedustaja ja tekniikka-asiantuntija Tiuri, ensi viikolla 85, uskoo ilmastonmuutoksen torjunnassakin enemmän tekniikan edistymiseen kuin risupaketteihin ja määräyksiin.

”Esimerkiksi tämä uusi ’energiansäästölamppupakko’ jää aika turhaksi, koska kymmenen vuoden päästä led-valot säästävät energiaa paljon tehokkaammin. Samalla tavalla kehittyvä teknologia pudottaa autoliikenteen päästöjä kolmasosaan, kun sähköautot tulevat käyttöön.”